Lue keskustelun säännöt.
Onko muita rakastajattaria? Vertaistukea meille.
08.02.2007 |
Onko muita joilla suhde ukkomiehen kanssa? Ja kauhea ikävä koko ajan. Mulla vielä omakin perhe pyöritettävän, mutta aika menee unelmoidessa ja ikävöidessä. Yritän kovasti tsempata kyllä, mutta vaikeata on. Eikä muutosta näköpiirissä. Mihin tämä johtaa, kun erota ei kumpikaan aio. Ollaan tunnettu reilu puoli vuotta, tapaillaan ja soitellaan ja meilaillaan. Olen rakastunut, mutta rakastan myös puolisoani. Ahdistavaa.
Ja tiedä, että nyt te moralisoijat sitten annatte varmasti mun kuulla kunniani. Kiitos jo etukäteen.
Kommentit (26)
ja tuon kaiken lisäksi mulla on vielä se työminä ja ystäväminä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kauanko olittekaan olleet yhdessä? Kyllä se tuossa aiemmin taisi tulla esille mutta pitää kirjoittaa ja tehdä työtä samaan aikaan, ei ehdi tarkastaa asiaa =)
Jotenkin teksti kuulostaa alle 3 vuotta vanhalta suhteelta. Yleistäminen ei yleensä kannata mutta kyllä se 0 - 3 vuotta tahtoo olla se aika, jolloin kaikki on ihanaa ja uutta. Vasta sen jälkeen alkaa ymmärtämään kuinka harvinaisen ärsyttäviä tapoja toisella voi olla tai minkälainen todellisuudessa toinen on ihmisenä.
mut ei se mitään, tollasilla tuppaa olemaan paskanen loppu. Mut senhän sä varmaan tiedät itsekin, että mitään onnellista loppua teille ei tule....
Oletko koskaan miettinyt kuinka käy jos ja kun puolisosi saa tietää pettämisestäsi? Siinä vaiheessa viimeistään lapset kärsii! Mieti miten tuskallista lapselle on tajuta ettei oma äiti olekaan sellainen ihminen, millainen on väittänyt olevansa. Lapset menettävät luottamuksensa tärkeimpään ihmiseen! Kumpi sinulle on tärkeämpää: kiihkeä (?) rakkaussuhde vai tasapainoiset ja onnelliset lapset? Nyt olet valinnut suhteen.
joo, osuit oikeaan, ollaan oltu vasta vähän aikaa yhdessä. eli 7 kk.
Ja kyllä mä sen tiedän, että alkuhuuma häviää jne. Mutta kun ei tässä nyt ole järjellisten tunteiden kanssa mitään tekemistä.
Mun lapset ovat vielä suhteellisen pieniä, joten jos tää suhde loppuisi pian, ei ne tule siitä ikinä tietämään mitenkään. Ja miehelle en aio mitään tunnustaa.
Musta on väärin sekin, että mun on nyt elettä' vä vain ja ainostaan lasten ehdoilla. Siis mä olen ihan oikeasti joka asiassa ajatellut lapsia ensin ja tehnyt niin kuten olen ajatellut lapsille oelvan parasta. Nyt sitten tää yksi asia saa mut ilmeisesti paskaksi ihmiseksi ja äidiksi.
enkä ole sitä tunnustanut miehelleni, enkä tunnustakaan. Ihan sama sitten mitä tuo mies mua kohtaan tuntee, sen rakastuneen käytös riittää mulle loistavasti.
ap