Äidit, oletteko pettyneitä jos tytär ei ole teidän vaan isänsä näköinen?
Kuuluko teistä olla niin, että tytöt on äidin ja pojat isän näköisiä?
Kommentit (33)
Miksi lapsen pitäisi näyttää minulta? Mulla on vain poikia, ja komeita ovat. Komein on ihan saman näköinen kuin appiukkoni nuorena. Mieheni sisko on myös isänsä näköinen ja suvun kaunotar. Hyvät geenit.
En ole pettynyt ja lapsetkin saattavat muuttua ulkoisestikin paljon elämässä. Olen ajatellut asian kuitenkin niin että jokainen on omannäköinen vaikka omakin tyttäreni on enemmän isänsä näköinen, on myös saman oloinen muutenkin enemmän.
Tyttöjen pitää olla vaaleahiuksisia niinkuin minä.
Ei haittaa kun isäkin on sattumoisin hyvännäköinen.
Minun äitini ainakin oli. Puhui siitä jatkuvasti ja antoi ymmärtää että olen ruma. No niin olen.
Omasta tyttärestänikin tuli isänsä näköinen, kun taas poikani on minun näköinen. En ole heihin pettynyt.
Tyttäreni on anopin näköinen ja se on hyvä asia, anoppi oli nuorena todellinen kaunotar. Eikä kieltämättä kovin ruma ole vielä 70v iässäkään.
Yleensä tytär näyttää isän siskolta enemmän. Jos siis täti on olemassa isän puolelta. Tämän olen huomannut.
Mun äiti ainakin oli, kun minusta tuli isän näköinen. Isä oli varsin komea mies, mutta valitettavasti mä perin isältä ne miehekkäät piirtteet kuten leveät, kulmikkaat laatikkoleukaperät, rotevan harteikkaan ruumiinrakenteen ja pituuden (olen 180 cm). Teininä jo äiti usein ulkonäköäni kauhisteli, ja käski opintoihin keskittymään, koska kukaan mies ei sua varmaankaan halua, kun olet tuollainen kirveellä veistetty hujoppi. Äiti itse oli ollut nuorena kaunotar, missikisoissakin kilpaillut.
Mutta vieläkin ihmetyttää, miten hän oli niin typerä, että ääneen minulle päin näköä kommentoi sitä pettymystään, kun minusta ei kasvanut kaunotarta. Olisi pitänyt vaan mietteensä omana tietonaan.
En tietenkään ole pettynyt. Tytärkin varmaan kasvaessaan arvostaa enemmän isältä perittyjä paksuja, kiiltäviä hiuksia ja tuuheita ripsiä. Itselläni on ohuet maantiehiukset sekä olemattomat ripset ja kulmat. Muutenkin mieheni piirteet mielestäni täydelliset, heh.
Tytär näyttää isältään ja poika äidiltään, näin meidän perheessä. En ole pettynyt.
Vain hyvin harvoin lapset ovat vanhempiensa näköisiä, ellei vanhempi ole sattunut perimään sukunsa voimakkaita geenejä, jolloin todennäköisyys lapsikin perii. Ulkonäkö tulee geeneistä, useammalta sukupolvelta.
Hyvä, että tyttärestäni tuli kuitenkin sievän anoppini näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tytär näyttää isän siskolta enemmän. Jos siis täti on olemassa isän puolelta. Tämän olen huomannut.
Niin... Nainen usein näyttää enemmän naiselta kuin mieheltä.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti ainakin oli, kun minusta tuli isän näköinen. Isä oli varsin komea mies, mutta valitettavasti mä perin isältä ne miehekkäät piirtteet kuten leveät, kulmikkaat laatikkoleukaperät, rotevan harteikkaan ruumiinrakenteen ja pituuden (olen 180 cm). Teininä jo äiti usein ulkonäköäni kauhisteli, ja käski opintoihin keskittymään, koska kukaan mies ei sua varmaankaan halua, kun olet tuollainen kirveellä veistetty hujoppi. Äiti itse oli ollut nuorena kaunotar, missikisoissakin kilpaillut.
Mutta vieläkin ihmetyttää, miten hän oli niin typerä, että ääneen minulle päin näköä kommentoi sitä pettymystään, kun minusta ei kasvanut kaunotarta. Olisi pitänyt vaan mietteensä omana tietonaan.
Tämän takia naisten kannattaa ottaa lyhyt ja hoikkarakenteinen mies, niin tytöistä tulee sitten aina keijumaisia. Okei pojistakin, mutta miehillä ulkonäöllä ei ole niin väliä.
Hankalinta lienee se jos lapsi on naapurin isännän näköinen.
Samannäköisissä on jotakin samankaltaista.
Jos edes jommankumman niin se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tollasia miettii?
Nää on näitä lasten kyselyjä.
Kuka tollasia miettii?