Yksinäinen, mistä saat motivaatiota lähteä ulos?

Jos kohtaisin prinssini ulkona

Mene silloin kun oot virkein ja ei ole ruuhka-aika. Väsyneenä tuskin se toimii hyvin. Onko töitä liikaa ja sen aikataulu liikaa? Ehkä tuulinen sää motivoi täällä, koska tuulettomalla on usein ongelmia ja haisee kaupunkialueella. Syksy näyttää vielä kivalta. Vaatetta päälle, jos löytyy. Ehkä järven läheisyys, että voi mennä rannan suuntaan hetkeksi. Jos sitä ei olisi, ehkä olisi joku puronreuna tai pellonlaita pajuineen. Maisema, näköala, kuu? Ehkä silti häiritsee ihmispaljous ja väistely, missä muualla olisi sopiva paikka asua.

Lähden töihin ja ruokakauppaan. Muuten ei ole tarvetta lähteä mihinkään.

M37

Voi mennä oikeasti ulos. Elämässä on muutakin kuin kännäys.

En halua olla istumassa sisällä. Paras on olla ulkona ja koittaa mennä ties minne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koirastani. Pakko mennä ulos säällä kuin säällä.

Tätä olen harkinnutkin. Kuulemma koirallisena tulee juteltuakin ihmisten kanssa enemmän?. Ap

Tuon kuvitelman takia ei koiraa kannata ottaa, tulet vain pettymään. Toki tuossa on paljon paikallista vaihtelua, mutta ainakin itsellä oli nämä lähimmät alueet just sellaisia jossa koirankaan kanssa ei juttuseuraa saanut toisista koirallisista vaan enemmistö tuntui olevan ulkona "pakosta, koska on tuo pirun piski" ja tuijottelivat vaan kännykkäänsä kun koira nuuski siinä puskia ja teki tarpeitaan. Eivät siis tosiaan olleet juttuseuraa vailla.

Sitten kun lähti niille pidemmille lenkeille niin eipä sielläkään vastaantulijat olleet seurallisella päällä vaan heillä oli oma lenkkinsä kesken. Oma koirakin sitten tottui siihen, että muita koiria tulee ja menee eikä se enää korvaansa lotkauttanut vaikka yhdessä vaiheessa harmittelinkin, että näinkö mä sain tehtyä omasta koirastanikin samanlaisen hylkiön ja se joutuu vaan katselemaan lajitovereita etäältä.

Jos alkaisi kasvattamaan kukkaa ja tilaisi ruuat kotiin ei joutuisi koskaan menemään ulos. Tuo olisi melko täydellistä.

Vierailija kirjoitti:

Mene silloin kun oot virkein ja ei ole ruuhka-aika. Väsyneenä tuskin se toimii hyvin. Onko töitä liikaa ja sen aikataulu liikaa? Ehkä tuulinen sää motivoi täällä, koska tuulettomalla on usein ongelmia ja haisee kaupunkialueella. Syksy näyttää vielä kivalta. Vaatetta päälle, jos löytyy. Ehkä järven läheisyys, että voi mennä rannan suuntaan hetkeksi. Jos sitä ei olisi, ehkä olisi joku puronreuna tai pellonlaita pajuineen. Maisema, näköala, kuu? Ehkä silti häiritsee ihmispaljous ja väistely, missä muualla olisi sopiva paikka asua.

Mulla on just tuo etten viihdy enää yhtään tällä asuinalueella enkä edes lähialueilla vaikka sinällään asuntoni on kyllä edelleen oikeinkin mieluisa. Ihan liikaa uudis- ja täydennysrakentamista. Haaveilen muutosta jonnekin todella kauas vaikka varmasti se itselle sopivampi voisi löytyä ihan muutaman kymmenen kilsankin päästä. Itse tarvitsen just tuota luontoa ympärilleni ja etenkin haluan nähdä kauas enkä näin kuten nykyisin, että taloja on vieri vieressä eikä sellaista avaraa horisonttia ole enää missään. Vesistö olisi tietenkin ihan paras, mutta kyllä mulle kelpaisi jo laaja peltokin. Ja tietenkin sitten metsää ja vehreyttä muutenkin eli isoja puita ja viheralueita jne.

En varsinaisesti ole yksinäinen, mutta näen kavereita vain noin joka toinen viikko. Muu aika menee urheiluharrastuksessa. On sielläkin toki tuttuja, mutteivät he mitään ystäviä ole.

Jos haluat lähteä viihteelle, ja sinulla ei ole kaveria, jonka kanssa lähtisit, lähde "kärpäseksi kattoon". Eli ota sivusta seuraavan tarkkailijan rooli. 

Mä käyn joka päivä edes vähän ulkona piipahtamassa, se on semmoinen rutiini tai pakkomielle. Teen suurimman osan viikosta etätöitä ja kaupassa ei tarvii jatkuvasti rampata eikä postiakaan tule usein, eli voisin olla koko päivän kotonakin. Tykkään myös ulkoilusta ja yleensä ulkoilma piristääkin.

Leffateatterissa käyn nykyisin melkein aina yksin, liikaa säätöä sopia jonkun kanssa asiasta ja kaverit asuu kauempana eikä heille sopisi tämä mun läheisin kompleksi. Leffakäynti on nopea ja kiva, ei siihen tarvitse erikseen itseäni tsempata, ja ostelen tarjouksista sarjalippuja kulttuuriedulla.

Harrastuksiani, kevyttä ja rauhallista retkeilyä ja pyöräilyä, voi myös helposti tehdä yksin, ja olen tänä vuonna taas vähän aktivoitunut päiväretkille. Viime viikonloppuna motivoi esimerkiksi se, että ilmat kylmenee nyt ja oli vähän niinkuin viimeinen hetki tehdä vähän pitempi pyöräily "hyvän sään aikana" tänä vuonna. Muuten olisi saattanut kotipäiväkin houkuttaa liikaa. Kotiin tultua iltapimeällä oli tosi energinen olo.

Vierailija kirjoitti:

Pimeys motivoi! Syksyllä ja talvella on ihanaa kun voi lähteä illalla ulos kaupungille musat korvilla ihan vaan fiilistelemään, samalla kun sulautuu pimeyteen.

Nykyään ei kyllä hirveenä kannattais luurit korvilla kuljeskella, ainakaan pimeellä. Turvasumute tai käsase kädessä saa kulkea, jos haluaa päästä määränpäähänsä.

Näin syksy/talviaikaan, en mistään. En kerta kaikkiaan edes yritä mennä ulos. Työnikin teen kotoa etänä. Nautiskelen kotipesään kääriytymisestä, siitä ettei tuonne pimeään ja kylmään tarvi edes mennä. Teen kaikenlaista kotona: luen, pelaan tietokoneella, neulon, laitan ruokaa. En kerta kaikkiaan kaipaa muuta. 

Sitten kun kesä tulee, niin taas alkaa kävelyillä käyminen maistua, ja luonnossa vaikka aurinkoa ottaen istuskelu. Mitään sosiaalista en halua silloinkaan tehdä, viihdyn lähinnä yksin. 

- n 50v

Vierailija kirjoitti:

En halua olla istumassa sisällä. Paras on olla ulkona ja koittaa mennä ties minne.

Mä taas olen jo niin kyllästynyt ainaiseen yksin menemiseen ja tekemiseen etten enää jaksa. Hoidan vaan pakolliset kuin robotti ja muuten olen vaan kotona. Lisäksi vihaan tätä asuinaluetta ja koko lähiympäristöä sydämeni pohjasta eikä tässä ole mitään kivaa nähtävää tai mukavaa lenkkireittiäkään joten senkin vetää ihan automodella eikä näe eikä kuule mitään.

Vierailija kirjoitti:

Haaveilen että olen menestynyt muusikko ja minulla on kaunis vaimo ja hieno talo meren rannalla . Elän haavemaailmassa kun oikea elämä on niin raakaa .

Haaveile jostain järkevästä ammatista. Taiteilijat on köyhiä, ei niillä ole varaa taloon meren rannalla. Roskakuskinakin tienaat paremmin. Vaimo löytyy kyllä kun pistät elämäsi kuntoon. Ulkonäkö ei kerro sisäisestä kauneudesta mitään.