Krooninen kipuni ärsyttää miestä.

Vierailija kirjoitti:

Tää on elintärkeää ymmärtää (kokemuksella) : herkän ihmisen kannattaa käyttää tuntosarvia ja oppejaan jatkossa siihen, että ei ota/päästä lähelleen tai ympäristöönsä negatiivisia toksisia elämänenergiansatuttajia. 

 

Sinulle Ap kärsivällisyyttä itsesi suhteen. Tarkoitan että tuon jälkeen saattaa kestää että saat omanarvontuntosi ja energian ok:ksi, mutta tulet saamaan, kun tietoisesti joka päivä hänen jälkeensä alat rakentaa suhdetta itseesi ja universumiin ilon ja häpämättömyyden ja _kokonaisvaltaisen hyväksymisen_ kautta. Se on hyvin tärkeää, surua on aiheutettu sinun sisään mutta se saadaan sieltä pois, muista miten vauvana olet ollut hyvinvoiva ja avoin maailman kanssa. 

 

Kunpa mulla olisi sun kaltainen ystävä!

Puhut niin viisaita. Tiedän myös käytännössä, että se mitä sanot on aivan totinen tosi.

Kuten ap, mäkin elin vuosia narsistin vaimona. Järkeilin sen monella tavalla, enkä tajunnut miten pahasti vaurioiduin henkisesti. Jälkikäteen vasta tajusin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ihminen, tuo ei ole oikein sinua kohtaan. Stressi ja toksinen palaute ja negatiivinen elinympäristö eivät vaikuta parantavasti, siitä on ihan tutkimusta. Sinä pystyt rakastamaan itseäsi eheämmin kuin tämä mies. Miehesi käytös ja suhtautuminen ON vahingollista. Vaikka hän ei tarkoituksellisesti aiheuta sinulle huonoa, eli hän on "vaan" ajattelematon mänttipää eikä tunneälyä tai empatiaa oikeen löydy, niin tulos on samaa: sinulle ja hyvinvointiisi/terveyteesi negatiivista. 

 

Miehesi on vaikea nähdä toisen kipua tai vaivaa, hän suuttuu siitä, koska kokee että häntä vaivataan, hän on itsekeskeinen. Jos hänellä olisi samaa vaivaa, hän haluaisi olotilaansa avun, koska hän elää oman olonsa mukaan. Hänen tarpeet, hänen olot.... jne.

 

Hänessä on varmasti mukavia piirteitä ja kaikenlaista kivaa teillä välillä, mutta ihan oikeasti, terveys

Joudunko taas vetoamaan sisällä oleviin vakvontakameroihin ja puhelimeen tulevat viestit tallentavaan pilvipalvelimeen? Tai avioeropapereihin? Ketään teistä ei ole käynyt täällä, eikä kenenkään teidän nimeä näy mun virallisissa asiakirjoissa. Endoakaan en näe omissa diagnooseissa. Mikä tän sonnanjauhannan ideana taaskin oli?

Kenties stressi lisähankaloittaa elämääsi, eli syyllinen löytyy samasta huushollista vaan ei sinun peilistä ?

En tiedä mitä tuo ylläoleva outo kommentti numero 22 tarkoittaa. Täh?

Ap

JSSAP!

Vierailija kirjoitti:

Kenties stressi lisähankaloittaa elämääsi, eli syyllinen löytyy samasta huushollista vaan ei sinun peilistä ?

Jep, stressihormoni kortisoli. Alan olemaan liian vanha tähän.

Ap

Jätä. Oikeasti: jätä.

Kyllähän noita miehiä ja naisia on paljonkin, jotka eivät kestä nähdä heikkoutta itsessään eikä siten myöskään muissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ihminen, tuo ei ole oikein sinua kohtaan. Stressi ja toksinen palaute ja negatiivinen elinympäristö eivät vaikuta parantavasti, siitä on ihan tutkimusta. Sinä pystyt rakastamaan itseäsi eheämmin kuin tämä mies. Miehesi käytös ja suhtautuminen ON vahingollista. Vaikka hän ei tarkoituksellisesti aiheuta sinulle huonoa, eli hän on "vaan" ajattelematon mänttipää eikä tunneälyä tai empatiaa oikeen löydy, niin tulos on samaa: sinulle ja hyvinvointiisi/terveyteesi negatiivista. 

 

Miehesi on vaikea nähdä toisen kipua tai vaivaa, hän suuttuu siitä, koska kokee että häntä vaivataan, hän on itsekeskeinen. Jos hänellä olisi samaa vaivaa, hän haluaisi olotilaansa avun, koska hän elää oman olonsa mukaan. Hänen tarpeet, hänen olot.... jne.

 

Hänessä on varmasti mukavia piirteitä ja kaikenlaista kivaa teillä välillä, mutta ihan oikeasti, terveys

Siunausta sinulle Ap. Jos vielä joudut samanlaiseen syyllistävään tilanteeseen hänen kanssaan ennen mahdollista eroa tms, niin vinkki: SUUTU. Suutu oikein olan takaa ja sano loogisesti kaikki asiat, että nyt loppuu tämä jo sattuvan ihmisen syyllistäminen, kun kaipaat häneltä tukea, välittämistä, tsemppiä - kirosanoja oheen (miehet usein ymmärtävät että nyt tosi asiaa jos näin sanotaan, mm perkele sentään on vahva ilmaus vanhakantaisen ärrävoimakkuudenkin takia :D), sanot tai huudat kaikki asiat mitkä sinua on vaivannut hänen suhtautumisessaan ja syyllistät hänet (!) toksisesta suhtautumisestaan ja siitä, että se huonontaa sinun vointiasi, että halojaa missä on empatiakyky ja rakkaus ja auttaminen. Sano myös tieteellisistä tutkimuksista, miten tuollainen hänen oloasi huonontava suhtautuminen todellakin huonontaa terveyttäsi, että ei kait hänen tarkoituksensa ole näivettää ja kuihduttaa sinua loppuun, koska kuitenkin Hänen tukena sinä olet ollut koko ajan. Että sinä haluat _suunnanmuutoksen_ siihen, miten sinua kohdellaan. Ja se muutos on: Rakkaudella.  

Luulen, että suuttuminen saa hänet kyllä miettimään asioita ja hän voi jopa joksikin aikaa muuttaa käytöstään, mutta sitten taas palaa samaan luonnolliseen käytökseensä. Mutta sillä saat ainakin sanottua asioita etkä patoa niitä sisääsi, ja kun menet eteenpäin, on kaikki sanottu tehty, yritykset ON annettu ei tarvi jäädä miettimään liikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenties stressi lisähankaloittaa elämääsi, eli syyllinen löytyy samasta huushollista vaan ei sinun peilistä ?

 

Jep, stressihormoni kortisoli. Alan olemaan liian vanha tähän.

Ap

Siis mihin ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenties stressi lisähankaloittaa elämääsi, eli syyllinen löytyy samasta huushollista vaan ei sinun peilistä ?

 

Jep, stressihormoni kortisoli. Alan olemaan liian vanha tähän.

Ap

Siis mihin ?

Stressaamiseen ja toisen tunnetilojen säätelemiseen oman mielen- ja muun terveyden kustannuksella.

Ap

Lainaus meni pieleen.  Tää kaikki tuli samasta lähteestä, täältä:

Siunausta sinulle Ap.

Jos vielä joudut samanlaiseen syyllistävään tilanteeseen hänen kanssaan ennen mahdollista eroa tms, niin vinkki: SUUTU. Suutu oikein olan takaa ja sano loogisesti kaikki asiat, että nyt loppuu tämä jo sattuvan ihmisen syyllistäminen, kun kaipaat häneltä tukea, välittämistä, tsemppiä - kirosanoja oheen (miehet usein ymmärtävät että nyt tosi asiaa jos näin sanotaan, mm perkele sentään on vahva ilmaus vanhakantaisen ärrävoimakkuudenkin takia :D), sanot tai huudat kaikki asiat mitkä sinua on vaivannut hänen suhtautumisessaan ja syyllistät hänet (!) toksisesta suhtautumisestaan ja siitä, että se huonontaa sinun vointiasi, että halojaa missä on empatiakyky ja rakkaus ja auttaminen. Sano myös tieteellisistä tutkimuksista, miten tuollainen hänen oloasi huonontava suhtautuminen todellakin huonontaa terveyttäsi, että ei kait hänen tarkoituksensa ole näivettää ja kuihduttaa sinua loppuun, koska kuitenkin Hänen tukena sinä olet ollut koko ajan. Että sinä haluat _suunnanmuutoksen_ siihen, miten sinua kohdellaan. Ja se muutos on: Rakkaudella.  

Luulen, että suuttuminen saa hänet kyllä miettimään asioita  (tosin ensiksi voi heittää päälle ns. marttyyrivaiheen "kaikki on taas minun syytä ja mitään en osaa ja kuka sinua on uimalaankin ajanut välillä jne, mutta vastaa takaisin että nyt ohitetaan tämä marttyyrivaiheilu ja siihen että häntä säälitään, nyt pysytään siinä miten sinua on kohdeltu väärin ja se ei ole oikein) ja hän voi jopa joksikin aikaa muuttaa käytöstään, mutta sitten taas palaa samaan luonnolliseen käytökseensä. Mutta sillä saat ainakin sanottua asioita etkä patoa niitä sisääsi, ja kun menet eteenpäin, on kaikki sanottu tehty, yritykset ON annettu ei tarvi jäädä miettimään liikaa. 

Kaikkien niiden kroonista kipua ymmärtämättömien miesten jälkeen kroonisesti kipeä mies tuntuu lottovoitolta. Kivutkin ovat vähentyneet kun ei tarvitse munankuorilla kävellä ja kieltää itseään mitä on, vaan molemmat saa olla kipeitä kun kipuja on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on elintärkeää ymmärtää (kokemuksella) : herkän ihmisen kannattaa käyttää tuntosarvia ja oppejaan jatkossa siihen, että ei ota/päästä lähelleen tai ympäristöönsä negatiivisia toksisia elämänenergiansatuttajia. 

 

Sinulle Ap kärsivällisyyttä itsesi suhteen. Tarkoitan että tuon jälkeen saattaa kestää että saat omanarvontuntosi ja energian ok:ksi, mutta tulet saamaan, kun tietoisesti joka päivä hänen jälkeensä alat rakentaa suhdetta itseesi ja universumiin ilon ja häpämättömyyden ja _kokonaisvaltaisen hyväksymisen_ kautta. Se on hyvin tärkeää, surua on aiheutettu sinun sisään mutta se saadaan sieltä pois, muista miten vauvana olet ollut hyvinvoiva ja avoin maailman kanssa. 

 

 

 

Kunpa mulla olisi sun kaltainen ystävä!

Puhut niin viisaita. Tiedän myös käytännössä,

Oi kiitos, tämä oli ihanasti sanottu. Piristävää kuule tännekin, kun ystäviä ei ole liikaa. 

Onneksi olet päässyt "kuiville" narsistin luota, hienoa. Pää pystyssä vaan, on tullut oppia lisää, sinä teet omaa elämän todellisuutta eikä kenelläkään ole oikeutta viedä elämänilosta/energioista pois - sinulla on nyt hyvin ja se hyvä tekee edespäin hyvääkin, ei huonojen asioiden ja muistojen valtaa vaan valinta siihen, että sinulla ON kaikki hyvin ja se on siunaus.  <3 !

Vierailija kirjoitti:

Lainaus meni pieleen.  Tää kaikki tuli samasta lähteestä, täältä:

Siunausta sinulle Ap.

 

Jos vielä joudut samanlaiseen syyllistävään tilanteeseen hänen kanssaan ennen mahdollista eroa tms, niin vinkki: SUUTU. Suutu oikein olan takaa ja sano loogisesti kaikki asiat, että nyt loppuu tämä jo sattuvan ihmisen syyllistäminen, kun kaipaat häneltä tukea, välittämistä, tsemppiä - kirosanoja oheen (miehet usein ymmärtävät että nyt tosi asiaa jos näin sanotaan, mm perkele sentään on vahva ilmaus vanhakantaisen ärrävoimakkuudenkin takia :D), sanot tai huudat kaikki asiat mitkä sinua on vaivannut hänen suhtautumisessaan ja syyllistät hänet (!) toksisesta suhtautumisestaan ja siitä, että se huonontaa sinun vointiasi, että halojaa missä on empatiakyky ja rakkaus ja auttaminen. Sano myös tieteellisistä tutkimuksista, miten tuollainen hänen oloasi huonontava suhtautuminen todellakin huonontaa terveyttäsi, että ei k

Tässä on se ongelma, että suuttumiseni täytyy aina eskaloida kunnon hepuliin asti, koska mies ei siedä minulta kuin suht ilmeetöntä tasaisuutta. Jos suutun, mies saa raivarin ja se pelottaa minua vaikkei käsiksi käykään. Toinen ongelma on se, että että en ole tuntenut pienintäkään hellyydentunnetta miestä kohtaan kolmeen vuoteen. Ei mitään. En halua enää koskaan loppuelämäni aikana minkäänlaista parisuhdetta, joten tuntuu kamalalta, että minun täytyy muka tsempata ja yrittää vuodesta toiseen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on elintärkeää ymmärtää (kokemuksella) : herkän ihmisen kannattaa käyttää tuntosarvia ja oppejaan jatkossa siihen, että ei ota/päästä lähelleen tai ympäristöönsä negatiivisia toksisia elämänenergiansatuttajia. 

 

Sinulle Ap kärsivällisyyttä itsesi suhteen. Tarkoitan että tuon jälkeen saattaa kestää että saat omanarvontuntosi ja energian ok:ksi, mutta tulet saamaan, kun tietoisesti joka päivä hänen jälkeensä alat rakentaa suhdetta itseesi ja universumiin ilon ja häpämättömyyden ja _kokonaisvaltaisen hyväksymisen_ kautta. Se on hyvin tärkeää, surua on aiheutettu sinun sisään mutta se saadaan sieltä pois, muista miten vauvana olet ollut hyvinvoiva ja avoin maailman kanssa. 

 

 

 

Kunpa mulla olisi sun kaltainen ystävä!

 

En ole mitenkään kuivilla. Olen raato. Jatkuvassa stressitilassa.

Mutta kyllä minä yritän parhaani, itseni takia

Ei ole. Pitkään jatkuessa tilanne itsessään voi sairastuttaa masennukseen. On surullista, jos asioista ei voi puhua. Älä alistu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus meni pieleen.  Tää kaikki tuli samasta lähteestä, täältä:

Siunausta sinulle Ap.

 

Jos vielä joudut samanlaiseen syyllistävään tilanteeseen hänen kanssaan ennen mahdollista eroa tms, niin vinkki: SUUTU. Suutu oikein olan takaa ja sano loogisesti kaikki asiat, että nyt loppuu tämä jo sattuvan ihmisen syyllistäminen, kun kaipaat häneltä tukea, välittämistä, tsemppiä - kirosanoja oheen (miehet usein ymmärtävät että nyt tosi asiaa jos näin sanotaan, mm perkele sentään on vahva ilmaus vanhakantaisen ärrävoimakkuudenkin takia :D), sanot tai huudat kaikki asiat mitkä sinua on vaivannut hänen suhtautumisessaan ja syyllistät hänet (!) toksisesta suhtautumisestaan ja siitä, että se huonontaa sinun vointiasi, että halojaa missä on empatiakyky ja rakkaus ja auttaminen. Sano myös tieteellisistä tutkimuksista, miten tuollainen hänen oloasi huonontava suhtaut

Mies kohtelee sinua kuin roskaa ja uikuttaa, jos haluat oman elämän ja että sinulla on omia tarpeita. Ero olisi pitänyt ottaa jo vuosia sitten, koska se ei tuosta parane.

Miehesi ei sinua rakasta, ei välitä sinusta ja manipuloi sinua uhkailemalla, että tekee itselleen jotain, jos lähdet. Kipusi eivät ainakaan helpotu tällaisessa ympäristössä.

Aidosti rakastava mies tekee mitä tahansa naisensa vuoksi ja huolehtii, että hänellä on hyvä olla. Kaikki muu on pelkkää esittämistä.

Miehesi on lisäksi henkisesti väkivaltainen. Tuosta et saa tervepäistä, rakastavaa puolisoa. Puoliso muuttuu korkeintaan jonkun kuolemanrajakokemuksen kautta, mutta ei muutoin. Ei, vaikka miten rakastaisit, ymmärtäisit ja hoivaisit.

Osaat jo rakastaa, ymmärtää ja hoivata. Nyt on aika opetella rakastamaan, ymmärtämään ja hoivaamaan itseä. Siihen eivät kuulu henkisesti väkivaltaiset ihmiset. Voit aina mennä turvakodin kautta eteenpäin, jos pelkäät miehen reaktioita.

Miehelle olet ainoastaan tosi hyödyllinen huonekalu, et sen enempää. Vähän kuin lempisohva. Siitäkin tulisi poru, jos lempisohva häviäisi joku kaunis päivä. Sinun elämäntehtäväsi ei ole olla jonkun henkilön huonekalu.

Joskus ole lukenut jonkun artikkelin, jossa sanottiin, että liika empatia toisilta lisää kivun tuntemusta, ei vähennä. En tiedä, pitääkö paikkaansa ollenkaan.

Mun mies ei muista että mulla on kipuja ja rajoituksia. On ollut lähes koko yhdessäoloaikamme, mutta hän vaan unohtaa sen. Ihmettelee miksen pysty johonkin asiaan tai miksen halua tehdä jotain, tai miksi mua sattuu.

Jos mulla on oikein paha särkypäivä, olen ottanut tavaksi sanoa siitä miehelle heti. Että mua särkee tänään tosi paljon, tiedoksi... Ja tunnin päästä mies voi kysyä mikä mua nyt oikein vaivaa/vetuttaa? Niin, kun mä sanoin jo. Ai en mä muistanut, tai että vieläkö sua särkee..? Ehe ehe. Joo.

Joskus kun mies on jostain kipeä, oikein pyydän miettimään sitä tunnetta ja että mulla on vastaavaa joka päivä. Silloin hän sen tuntuu tajuavan. Mutta pian unohtaa.