Kokematon seksin ja parisuhteen osalta

En ihmettelisi vaikka olisi aika paljon juuri ikäisiäsi miehiä jotka ovat kokemattomia. En tiedä ovatko ihan sellaisia että poikuus on vielä jäljellä mutta kokemattomia kuitenkin. Ja varmaan tytöissä sama juttu. Karmea maailma kun ihan painostaa ihmisiä roskasuhteisiin. Parempi säilyä kunnon suhteeseen kokemattomana kun ryhytä m/n jakorasiaksi. Älä sorru paineeseen vaan anna sydämen ja järjen johtaa.. 

Kannattaa pitää rima matalalla, eikä heti kuvitella löytävänsä loppuelämää kestävää suhdetta.

Se opiskelijaelämä on tosiaan hyvä sauma saada jalkaa oven väliin. Menee vain niihin rientoihin mukaan. Ei tarvitse olla mikään orkesterinjohtaja, ihan vaan muiden perässä marssii niihin tilaisuuksiin missä opiskelijat pyörii.

Äläkä niuhoile liikaa esim. alkoholin suhteen. Jos tarvitset sitä rentoutuaksesi, niin sitten otat. Äläkä vaadi tytöiltäkään mitään raivoraittiutta. Hekin saattavat tarvita sen rohkaisuryypyn tai pari. Siitä sitten juttelemaan, pussailemaan ja luonto melkein hoitaakin loput.

t. 22v poikuudestaan päässyt, 27v ensimmäistä kertaa seurustellut nössö

Se on kuule jokaisella meillä kokeneemmallakin ollut se eka kerta joskus. Varmasti jännitti. Itse laukesin ekalla kerralla jo tytön tissejä "hieroessa"....1/2h lämmittelyn jälkeen sitten uudella yrityksellä jo päästiin oikeaan reikään. Tyttö oli paljon kokeneempi, mutta 4v. nuorempi (minä 22v). No kun asiasta puhuttiin, niin hän lupasi opettaa ja niinpä sitten pidimme harjoitteluja hänen opastuksellaan ja luulen että tämä oli sellainen epätodellinen "win-win" tilanne. Eli älä ainakaan yritä esittää mitään gigoloa vaan mieluummin kerro että että et ole kokenut ja jos tyttö voisi opettaa niin olisit onnellinen. 

Parempaa opettajaa et itsellesi voi saada kuin naisen!

Vierailija kirjoitti:

En ihmettelisi vaikka olisi aika paljon juuri ikäisiäsi miehiä jotka ovat kokemattomia. En tiedä ovatko ihan sellaisia että poikuus on vielä jäljellä mutta kokemattomia kuitenkin. Ja varmaan tytöissä sama juttu. Karmea maailma kun ihan painostaa ihmisiä roskasuhteisiin. Parempi säilyä kunnon suhteeseen kokemattomana kun ryhytä m/n jakorasiaksi. Älä sorru paineeseen vaan anna sydämen ja järjen johtaa.. 

Onhan meitä nykypäivänä varmasti aika paljon. Karu fakta on kuitenkin, että parisuhde on niin normaali ja "itsestään selvä" asia. Täysin normaalia on tietenkin olla seurustelemattakin, mutta se on todella outoa kuitenkin monien mielestä. Asiaa joutuu perustelemaan samalla lailla kuin absolutisti juomattomuuttaan. Sekin on myös hyvä esimerkki, että onko työkokemusta vai ei.

Ei ole mitään järkeä olla tälläinen kuin olen, koska yhteiskunta on mitä on. Niitä kiusataan, jotka poikkeavat massasta. Miehen kokemattomuutta pidetään nössöyden merkkinä, joka on aina  huono asia.

Haluasin ehkä mennä sydämen ja järjen mukaan, mutta siinä taitaa olla vain enemmän haittaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettelisi vaikka olisi aika paljon juuri ikäisiäsi miehiä jotka ovat kokemattomia. En tiedä ovatko ihan sellaisia että poikuus on vielä jäljellä mutta kokemattomia kuitenkin. Ja varmaan tytöissä sama juttu. Karmea maailma kun ihan painostaa ihmisiä roskasuhteisiin. Parempi säilyä kunnon suhteeseen kokemattomana kun ryhytä m/n jakorasiaksi. Älä sorru paineeseen vaan anna sydämen ja järjen johtaa.. 

Onhan meitä nykypäivänä varmasti aika paljon. Karu fakta on kuitenkin, että parisuhde on niin normaali ja "itsestään selvä" asia. Täysin normaalia on tietenkin olla seurustelemattakin, mutta se on todella outoa kuitenkin monien mielestä. Asiaa joutuu perustelemaan samalla lailla kuin absolutisti juomattomuuttaan. Sekin on myös hyvä esimerkki, että onko työkokemusta vai ei.

Ei ole mitään järkeä olla tälläinen kuin olen, koska yhteiskunta on mitä on. Niitä

Miehiä ei kiinnosta ollenkaan se onko joku koskaan seurustellut vai ei. Kun muita miehiä katsoo, niin näkee, että monet meistä ovat käytännöllisesti katsoen täysin seurustelukyvyttömiä, vaikka jollain ilveellä olisi lyhkäisiin seurustelusuhteisiin päässytkin.

Se mitä miehet ylenkatsovat on seksuaalisen aktiivisuuden puute. Se on ihan totta, että miehet katsovat säälien seksinpuutteessa olevia toisia miehiä, joko sanan kielteisessä tai myönteisessä merkityksessä.

Sinun ei kuitenkaan tarvitse välittää siitä, jos niin päätät. Ethän sinä elä elämääsi jonkinnäköisenä reality-showna muiden viihdyttämiseksi.

Naisia ei myöskään minun kokemukseni mukaan haitannut se, että olin jo ikämiessarjaa ilman seurustelukokemusta. Toki he suhtautuivat siihen mielenkiinnolla ja kysyivät miksi. 

Sitä en osaa sanoa miten naiset suhtautuisivat ikäiseesi mieheen, jolla on vielä poikuus tallella. Realistisesti ajatellen se nyt ei ole asia joka tulisi edes puheeksi jossain baaritiskillä tai edes ensitreffeillä. Jos taas suhde etenee jo pidemmälle ja makuuhuoneen ovi alkaa jo lähestymään, niin tuskin nainen vetää mistään hätäjarrusta enää siinä vaiheessa, vaikka asia tulisi ilmikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettelisi vaikka olisi aika paljon juuri ikäisiäsi miehiä jotka ovat kokemattomia. En tiedä ovatko ihan sellaisia että poikuus on vielä jäljellä mutta kokemattomia kuitenkin. Ja varmaan tytöissä sama juttu. Karmea maailma kun ihan painostaa ihmisiä roskasuhteisiin. Parempi säilyä kunnon suhteeseen kokemattomana kun ryhytä m/n jakorasiaksi. Älä sorru paineeseen vaan anna sydämen ja järjen johtaa.. 

Onhan meitä nykypäivänä varmasti aika paljon. Karu fakta on kuitenkin, että parisuhde on niin normaali ja "itsestään selvä" asia. Täysin normaalia on tietenkin olla seurustelemattakin, mutta se on todella outoa kuitenkin monien mielestä. Asiaa joutuu perustelemaan samalla lailla kuin absolutisti juomattomuuttaan. Sekin on myös hyvä esimerkki, että onko työkokemusta vai ei.

Ei ole mitään järkeä olla tälläinen kuin olen, koska yhteiskunta on mitä on. Niitä

Elät menneisyydessä, jos kuvittelet, että parisuhde on jotenkin normaali tai itsestäänselvä asia. Ei se ole enää nykypäivänä niin. Nykyisin on itsestäänselvää, että jokainen elää sellaista elämää kuin haluaa ja jos ei ole siinä tilanteessa, niin tekee asioita, joilla sen itselleen mahdollistaa.

Poista nyt ensin itsesääli, sitten (koska ilmeisemmin tekstisi perusteella koet, että haluat parisuhteeseen) lähdet olemaan ihmisten kanssa. Jos et ole yltiöpäisen ekstrovertii, niin tietenkään et sitten sellaiseen seuraan mene. YLiopistoissa on ainejärjestöjä, joilla on toimintaa ja sitten erilaisia muita kerhoja. Meidän yliopistosta on löytynyt ihan kaikkea urheiluryhmistä johonkin lautapelaajien ryhmiin, joten varmasti löytyy jotain toimintaa niin introverteimmille kuin ekstroverteimmillekin. Äläkä lähde tutustumaan naisiin sillä silmällä, että tyrkytät itseäsi vain niille, joista ajattelet, että voisi olla potentiaalinen kumppani, vaan opettele ihan näkemään naiset ihmisinä. yliopisotssa muutenkin on hyvin heterogenistä porukkaa, joten siellä on sitten niin etäopiskelijoita, joilla ei ole aikaa muuhun kuin opiskeluihin kuin sitten klassisia opiskelijatyyppejä ja kaikkea siltä väliltä, joten siltäkin osin on järkvintä ihan vain ollla siellä ihmisten ilmoilla ja jos sitten joku kolahtaa niin sitten käy niin.

Olen itse parisuhteessa miehen kanssa, jonka tapasin yliopistossa pääaineopintojeni parissa. Hän opiskeli samaa ainetta sivuaineena. Emme alkaneet seurustella yliopistoaikana, lähinnä siksi että minä en tajunnut, että hän yritti viedä tilanteita siihen suuntaan parin illanvieton aikana (minulla sytyy näissä asioissa lamppu joskus raivostuttavan hitaasti. Minä olin vain vaikuttunut siitä, että hän osaa käyttää alkoholia oikein ja korkin sulkeminen ei tuota hälle mitään tuskaa eikä hän juo itseään humalaan ja lisäksi oli kiva jutella muutenkin, kun meillä oli sama mielenkiinnon kohde), mutta tapasimme sitten joskus yliopiston ulkopuolella muutamia vuosia opitojen päättymisen jälkeen. Silloinkaan ei vielä mitään tapahtunut, kunhan juttelimme kuulumiset. sitten tavattiin jossain vapaa-ajan jutussa taas sattumalta ja sitten jotain tapahtui ja minulla välähti ja päästiin eteenpäin. Molemmilla oli tuossa välivuosina tapahtunut yhtä ja toista.

Kerron tämän siis siksi että ns. kokemattomat ihmiset tajuaisivat, että ihmissuhteet eivät useinkaan ala sormia napsauttamalla tai ensikontaktista (ei vaikka miten molemmat kokisivat, että ollaan samalla aaltopituudella), sellainen ei ole lainkaan tavallista. Omasta lähipiiristänikin tunnen vain sellaisia ihmisiä, joiden ihmissuhteet ovat alkaneet joko jonkun nettideittisivuston kautta tai sitten normaalielämään kuuluvan tapaamisen kautta (vaikka harrastukset, tai kaverisuhteesta alkanut romanssi jne.). Joten siitäkin syystä paras neuvo on oikeasti se, että ei surkuttele omaa mahdollista huonoa onneaan kumppanin löytymisen suhteen tai sitä, ettei ole niin sosiaalinen kuin muut. Kaikki tuollainen on sitä, että kaivaa itselleen vain syvempää kuoppaa. Ihan vain siis on ylpeästi oma itsensä juuri siinä tilanteessa kuin on läsnäolevasti ja kohtaa kaikki uudet tuttavuudet ihan vain tylsästi uusina tuttavuuksina - ihmisinä, joihin on kiva tutustua.

Opiskeluympäristö on sikäli hedelmällinen paikka tutustua ihmisiin, koska on heti alussa jotain yhteistä: ne yhteiset opinnot ja kaikki siihen liittyvä.  

Kannustaisin ensinnäkin lähtemään tutustumaan ihmisiin ihan kavereina, nyt kun sulla alkaa opinnot. Yhtä lailla naisiin ja miehiin.

Ota naisiin tutustumiset kevyesti, sillä tavalla, että vähän katselet ja kuulostelet ympäriinsä. Ei sun tarvitse tässä vaiheessa tietää mitä mietit loppuelämän sinkkuudesta tai tosirakkaudesta. Anna niiden ajatusten muodostua omaa vauhtia, samalla kun vietät aikaa niiden naispuolisten kanssa ja tutustut heihin ja mahdollisesti kiinnostut jostakin. Asiat selkeytyy sitten kun niitä kohtaa, ei kannata etukäteen yrittää liikaa miettiä ja analysoida.

En itse ollut seurustellut tai harrastanut seksiä ennen 30v. Tinderin ja muiden deittisovellusten kautta sitä aloin treffailemaan ja nopeasti siihen tottui. Kylläjän ekat treffit jännitti ja meni siksi vähän mönkään mutta +10 jälkeen ei enää pahemmin jännittänyt ja tuntui luontevalta. Välillä vaan pitää mennä tilanteisiin jotka tuntuvat epämukavalta jos haluaa edetä elämässä. Nyt onnellisessa parisuhteessa vuotta myöhemmin. Toki on hyvä tietää mitä haluaa kun alkaa tapailemaan muita.