rv 35 syntyneiden kehitys galluppi 8kk iässä...

Kaksosemme syntyi RV35+6. Tytöille puhkesi ekat hampaat 5kk, mutta muita odotellaan. Tyttömme konttailee ja ovat jo nousseet tukea vasten seisomaan. Toinen kävelee jos pitää käsistä kiinni toinen tykkää vain seistä. Toinen tykkää istua ja istuu tosi tukevasti, mutta toinen on kova menijä. Kiipeävät myös portaita. Ikää heillä on nyt 9,5kk. Olimme viimeksi neuvolassa ennen joulua ja silloin heidän pituus ja paino oli 67,7cm ja 7850g ja 63,5cm ja 6855g. Tammikuussa punnitsimme itse ja painoivat 8300g ja 7000g.





Taija

Miten meni synnytys noilla 34+ viikoilla ja miten vauva voi synnyttyään?

Entä joutuiko kauan olemaan keskolassa,valohoidossa tms vai oliko mitään mahdollisuuksia saada vierihoitoon?



Odotan kuudettani rv 34+

Supistuksia on tullut ja mennyt ja olin sairaalassa rv 32 kun supistukset tulivat säännöllisesti 5 min välein.Rauhottuivat kuitenkin ilman mittään lääkitystä!

2 edellistä raskautta olleet samanmoisia,supistellut jo rv 30 alkaen.Neljännestä makasin osastolla ja sain sekä kortisonit että estot.

Syntyivät kuitenkin täysillä viikoilla.



Nyt tilanne on että kaula lyhentynyt puoleen ja sormelle auki sekä pehmeä.Vauva on arvioitu jo 2,8 kg.

Supistuksia tulee ja menee.

Olo vaan välillä sellainen että saattaa tullakin lähtö ja pian,välillä taas olen varma että menee yli=)

Kohdunsuulla jos jonkinmoista vihlontaa ja vauva potkii voimakkaasti,niin että paukkuu...



Olisi kiva kuulla kokemuksia näillä viikoilla syntyneistä jos kuitenkin synnytys alkaa.

Tietäis edes vähän mitä odotettavissa,vaikka onkin jokaisen kohdalla yksilöllistä!



Leanna

Meillä oli sikäli erilainen tilanne kuin monilla muilla, että tyttömme oli kärsinyt sikiöaikaisesta kasvuhäiriöstä. Tämä todettiin vasta synnytyksessä. Tyttö oli pieni viikkoihin nähden (1620 g) ja aneeminen. Siksi sairaalassakin meni tavanomaista pidempään, reilut 5 viikkoa.



Näppituntumalta sanoisin, että 34+ viikoilla menee viikko vähintään, ehkä pari. Keltaisuus on tosi tavallista, ja usein joudutaan laittamaan sokeritippa. Vauva ei ehkä jaksa syödä kaikkea itse, jolloin laitetaan nenä-mahaletku. Ainakin rv 35-36 syntyneistä moni on päässyt vierihoitoon. Välttämättä ei tarvitse viedä lasten teholle vaan valvontayksikköön.



Mulla alkoi tokassakin raskaudessa supistelu (kivuton) jo varhain. Rv 32 paikkeilla jäin sairauslomalle, kun paikat olivat pehmenneet ja kohdunsuu sormelle auki. Se saattoi olla uudelleensynnyttäjälle nomaaliakin, mutta riskejä ei otettu. Välttelin parhaani mukaan supistuksia rv 37 asti. Toinen tyttö syntyi rv 38+4 (2844 g).

Lisää kokemuksia saa laitaa!!

Heräsi lisäkysymys!

Miten käy imetyksen jos vauva ei jaksa syödä ja laitetaan nenämaha letkuun?

Onnistuuko imetys ennenaikaiselle ylipäätään?



Leanna

Minullakin ennenaikainen poika,syntyi rv:lla 35+3 .Syntymäpaino 2700g ja pituus 46cm.Sain pojan heti vierihoitoon eikä tarvinnut erityistä hoitoa lastenosastolla/teholla.Keltaisuutta oli ja makaili pari päivää sinivalopatjalla samassa huoneessa minun kanssa eli vierihoidossa silloinkin.Imetys lähti hyvin käyntiin muutaman päivän takkuilun ja lypsyreissujen jälkeen kun ei pojan oma imuteho saanut maidontuloa kunnolla käyntiin.Sitten lähti ja täysimetyksellä mentiin 4kk.Viikko oltiin osastolla syntymän jälkeen.Nyt poika 6 kk ja mitat paino n.9 kg ja pituus 67cm eli potra poika on.Hyvin maistuu ruoka ja ennenaikaisuudesta ei merkkiäkään.Ennenaikaisuuden syynä lapsiveden meno .Tässä raskaudessahan minulla oli kohdunsuun tukilanka joka saattoi olla syynä vedenmenolle.Synnytys ei kuitenkaan siitä käynnistynyt vaan käynnistettiin parin päivän odottelun jälkeen ja säännöllisten supistusten alettua kesti n.1 h 15 min.eli nopea ja " helppo" kaikenkaikkiaan.

Meillä synnyttiin 35+1 viikolla sektiolla, raskausmyrkytyksen vuoksi. Painoa oli vain 2060g ja pituutta 47cm. Tyttö ei tarvinnut kuin sokeri tippaa muutaman päivän ja vähän aikaa nenämahaletkua. LAstenosastolla oli viikon verran. Sitten pääsi mun luokseni vauvaosastolle. Ja parin päivän päästä lähdettiin kotiin kun paino oli nousussa. Imetys ei onnistunut ei jaksanut imeä, mutta puollolla meni hyvin.



Alussa oli vaikeuksia nielemisessä, mutta kyllä se siitä alkoi luistamaan.

Hei



Meidän tyttö syntyi vko 35 sektiolla etisen istukan vuoksi. Tytöllä oli painoa 2210 g ja pituutta 43 cm. Vastasyntyneiden teholle joutui aluksi alhaisen verensokeri vuoksi. Sokeriarvot korjaantui kun sai nenämahaletkulla maitoa. Yhden vuorokauden sai valohoitoa, muuten 10 pv sairaalassa meni lämmönsäätelyn " opetteluun" ja voimien keräämiseen että jaksoi kaikki syödä tuttipullosta, osan sai alkuun nenämahaletkulla. Rintaa ei jaksanut imeä alkuun lainkaan. Minä kotiuduin neljäntenä päivänä leikkauksesta ja kävimme vauvaa hoitamassa teholla. Sain sairaalasta kotiin sähkökäyttöisen rintapumpun jolla lypsin vauvalle maitoa ja ylläpidin maidon tuloa. Vauvan pääsi kotiin heti kun jaksoi syödä kaikki maidon pullosta. Rinnasta jaksoi alkaa imemään reilun kahden viikon ikäisenä eli 38 viikolla. Useinmiten 35 viikon jälkeen syntyneet pärjäävät hyvin ainoastaan juuri syömisen opettelemiseen tarvii aikaa ja alkuun paljon vaatetta.





Tiitulii

Mä sain imettää tyttöä (35+3, 1620 g) ekan kerran, kun hän oli 8 päivän ikäinen. Siitä lähtien imetin sairaalassa 1-2 kertaa päivässä. Sairaala-aikana yritin pitää maidontuotantoa yllä pumppaamalla 3-4 tunnin välein. Kotiutumisen aikoihin maito ei aivan riittänyt, mutta keskoskorviketta oli annettava joka tapauksessa jonkin verran, lääkärin määräyksestä. Parissa viikossa tilanne kuitenkin helpotti ja maitoa alkoi tulla enemmän. Yksi kuukausi keskoskorvikkeen lopettamisen jälkeen mentiin jopa täysin imetyksellä, kunnes piti aloittaa kiinteät.

Sairaalassa on tavoitteena antaa keskosillekin oman äidin maitoa, mahdollisimman tuoreena. Maitoa täytyy joskus vahvistaa siihen tarkoitukseen suunnitelluilla jauheilla, silloin maito annetaan pullosta tai letkusta.

Tyttömme ei tietenkään jaksanut aluksi syödä rinnasta kovinkaan paljon. Syöttöpunnituksilla arvioitiin syöty maitomäärä ja loput tavoiteannoksesta annettiin joko pullosta tai letkutettiin. Meidän tyttömme ongelmana oli lähinnä tekniikka: hengitys tuppasi unohtumaan syömisen yhteydessä, varsinkin pullosta ruokittaessa.

Jotkut hoitajat tekivät niin, että jos tiesivät mun tulevan tiettyyn kellonaikaan, he letkuttivat edellisen syötön kokonaan eivätkä välttämättä herättäneet vauvaa. Näin vauva oli virkeämpi mun tullessa seuraavalle syötölle imettämään.

Leanna:

Miten käy imetyksen jos vauva ei jaksa syödä ja laitetaan nenämaha letkuun?

Onnistuuko imetys ennenaikaiselle ylipäätään?

Leanna

Tytöllämme oli nenä-mahaletku 3 viikkoa, mutta yleensä yritettiin imetystä/pulloruokintaa ennen kuin käytettiin letkua.

Näitä lukiessa hieman pelko vähentynyt,ettei olisi niin suuri kauhu jos syntyisi jo.Toivon toki ettei ihan vielä!

Kiitos vielä!

Leanna

Meidän tyttö syntyi 34+1 ja oli noin 2 viikkoa vauvalassa. Kerran sai valohoitoa. Keräsi voimia että jaksoi syödä itse. Tissiin tarttui reippaasti heti reilun viikon ikäisenä mutta ei paljoa jaksanut sieltä syödä. Ei aina jaksanut pullostakaan ja syöminen vaihteli joko itse tai nenämahaletkulla. Mutta kotiin päästyään oli reipas ja söi tissiä, kasvoi kovasti. Imetystä kesti 9kk asti. Muutenkin on hyvin reipas tyttö ja hyvin kehittynyt, liikkuu etu ja takaperin pyörii ja hyörii.

meidän neiti syntyi rv 34+1 (2,2kg ja 44 cm) ja tarina aika samanlainen kuin tuolla edellisellä Nuppusuttusella:



tyttö oli 2vko teholla kasvamassa ja opettelemassa syömään, sai myös valohoitoa. Vähän aikaa oli syöttöletku kun kaikkea ei jaksanut tutista/rinnasta syödä. Paino lähti heti alussa hyvin nousemaan. Imetin 2kk. Kova ollut syömään koko ikänsä.



Hyvin on tyttö lähtenyt kasvamaan ja kehittymään, nyt ikää 5kk!!



tsemppiä sinulle ja kaikille muillekin!!

Heippa,



Meillä neiti otti varaslähdän viikoilla 33+5, sairaalassa vietimme reilut 3vk. Sain myös kortisonit etukäteen. Ja se olikin varmasti keuhkojen kannalta hyvä, kun heti hengitteli omilla keuhkoillaan. Mutta " pientä" muuta ongelmaa oli. Lämpöjään ei oikein osannut vielä pitää, niin nukkui lämmin vesipullojen kanssa, kuin englantilaiset. Happisaturaatio ei oikein alussa pysynyt, (vähän välillä unohti hengittää, mutta sitä seurattiin toki), solarium valohoitoa muutama päivä, ja sinnikäs hyvin alhainen verensokeri piti tipassa sekä söymistä opeteltiin letkun/pullon kanssa tuo aika.



Meitä ei oikein kerinnyt sairaalassa ketään tissille neuvomaan, mutta hän sai minun maitoani lypsättynä, vaatihan se sinnikästä yö heräämistä kellon kanssa vaikka vauva ei vielä ollutkaan kotona herättämässä,, mutta mitä sitä ei pikkuisensa eteen tekisi :) Ja kotona sitten pikkuhiljaa opeteltiin tissillekkin, mutta pullon kanssa vierekkäin sitten syötiin molempia ja nyt vasta ollaan siirytty vastikkeisiin, kun oma maitoni on vähentynyt.



Sairaalassa olo aika on raskasta toki, mutta unohtuu kun pääsee kotiin ja nyt iloinen terve puolivuotias :)

joka nyt 10kk ikäinen. 8kk mitat olivat 71cm & 8 930. Ryömimään oppi 7½kk ikäisenä, ei vielä konttaa. Istumaan oppi 9kk. Hampaita 8kk ikäisenä suussa oli nätti rivi, eli 8 kpl, tämän vuoksi varmaan karkea ruokakin meni hyvin alas.

Poika syntyi myös rv 35+1 mitat 43 cm/1855g. Viimeisimmät mittaukset tehty 7kk korjatussa iässä, jolloin pituutta oli 71 cm ja painoa 9,5 kg. Kääntyilee selältään mahalleen ja pyörii napansa ympäri. Ei vielä kuitenkaan pääse eteenpäin, vaikka kova on yritys. Istuu tuettuna ja ilman tukeakin jonkin verran, mutta ei siis vielä itse nouse istumaan. Hampaita on kaksi alhaalla ja neljä ylhäällä.

35+3 (1620 g, 41,5 cm) syntyneen tyttömme mitat 8-kuisena kalenteri-ikää olivat 62,5 cm ja 5890 g. Ryömimään tyttö oppi vähän alta 9-kuisena. 8-kuisena istui tuettuna, muttei muuten. Alas eteen puhkesi kaksi hammasta. Söi vielä pari kertaa yössä.

Joutui teho-hoitoon, koska keuhkot eivät olleet vielä kehittyneet. Imettäminen onnistui nenä-mahaletkusta huolimatta, imetin ensimmäisen kerran sairaalassa vauvan ollessa 10 päivää vanha.Siihen asti olin pumpannut rintamaidon vauvalle. Kotiuduttuaan vauvaa ei saanut syöttää rinnasta joka syötöllä, sillä se oli liian voimia vievää, mutta imetin noin jokatoinen kerta. Muuten annoimme pullosta ja letkusta.



Tuosta kehityksestä.

8kk ikäisenä poika oli 67cm ja 8,4kg. Oppi konttaamaan jo 6kk iässä ja nousi ylös/käveli tukea vasten 7,5 kk iässä. Sen jälkeen ei ole mitään kummempaa tapahtunut. Ikää on nyt vuosi, eikä kävele vieläkään. Sanoja kylläkin sanoo, ihan selvästi. Äiti, isi, lamppu, kissa jne.



Minä haluaisin puolestani tietää, että koska näillä viikoilla syntynyt keskonen saa pituuskasvussa muut kiinni? Koska pika on nyt vuoden ikäisenäkin tosi pikkuinen 72cm, niin onko kyse geeneistä vai keskoisuudesta?

Poika syntyi raskausmyrkytyksen vuoksi sektiolla, ehdin olla sairaalassa vajaan viikon hoidossa. Painoi 2460g ja pituutta oli 47cm. Hengityksen kanssa oli ongelmia, ekan yön oli hengityskoneessa ja sen jälkeen muutaman päivän ylipainenasaalissa. Rds kehittyi myös keuhkoihin ja oli kipeänä elämänsä ensimmäiset päivät. Itse pääsin vasta kolmantena päivänä katsomaan vauvaa ja syliin sain pojan ensi kerran viikon ikäisenä. Viikon verran poika oli kaapissa ja yhden vuorokauden sinivalohoidossa. Rinnalle sain pojan eka kerran reilun viikon ikäisenä ja tasan kahden viikon ikäisenä ensimmäisen kerran poika hoksasi, että tätähän pitää imeä :) Poika oli osastolla 2,5 viikkoa, kotiutuessa vielä oli syömisen kanssa jonkin verran ongelmia eli hengitys tahtoi välillä unohtua. Joten piti olla tarkkana sitten kotona.



Nyt tuosta on jo yli vuosi ja hyvin on vuosi mennyt. Rinnalla ollaan edelleen, vaikka siis nenämahaletku oli aluksi käytössä ja pullosta sai myös lisämaitoa n. 7kk. Sen jälkeen oma maito on riittänyt kiinteän ruoan lisänä. Vielä ei kävellä, mutta ilman tukea seisomista on nyt muutaman päivän ajan harjoitellut ja tukea vasten kävelee pikkumatkoja.