Mistä syystä annoit lapsellesi ei-suomalaisen nimen?
Kommentit (21)
Minusta Jenny on persoonallisempi.
Ajattelin, että lähtö täältä tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. On sitten lapsen aikuisena helpompi esimerkiksi päästä työelämään ulkomailla asuessaan.
Jennyjä on annettu supisuomalaisille lapsille jo 1800-livulla. Isoisotätini Savossa oli Jenny. Hän olisi nyt ehkä 140-150 vuotta jos eläisi.
Asutaan ulkomailla ja isä on amerikkalainen. Toisaalta olisi ollut kiva antaa suomalainen nimi, mutta mikään ei oikeen tuntunut suussa oikeanlaiselta sukunimen kanssa. Tulee ne Lily Möttönen -vibat, on vaan etunimi ja sukunimi eri järjestyksessä.
Jenny oli tavallinen nimi jo yli sata vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Asutaan ulkomailla ja isä on amerikkalainen. Toisaalta olisi ollut kiva antaa suomalainen nimi, mutta mikään ei oikeen tuntunut suussa oikeanlaiselta sukunimen kanssa. Tulee ne Lily Möttönen -vibat, on vaan etunimi ja sukunimi eri järjestyksessä.
Tuohan personoi lapsen paremmin.
Vaimo on kanadalainen. Halusimme lapselle kansainvälisen nimen.
Isomummoni oli Jenny, syntynyt noin vuonna 1900.
Valittiin vanhimmille lapsille melko kansainväliset nimet, mutta ne on myös suomalaiset. Ja lausutaan suomessa kuten kirjoitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin, että lähtö täältä tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. On sitten lapsen aikuisena helpompi esimerkiksi päästä työelämään ulkomailla asuessaan.
Omilla mugeroilla supisuomalaiset nimet eikä ole ikinä ollut mitään vaikeuksia koulussa tai työpaikalla.
Miksi kommentointioikeus on myös ap:n kaltaisilla mistään mitään tietämättömillä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä minkä nimen antaa?
Joo ihan sama onko lapsen nimi Jaana vai Grace
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ei-suomalainen sukunimi, vaikka suku tullut Tanskasta tänne jo 300 vuotta sitten.
Sinä voisit poistua Suomesta isiesi maille. Heti.
Kaikki suominimetkin on melkein peräisin ulkomailta toki joku Tapio ja Lumi on luontoniminä suomalaisia
Jenni on lyhennelmä nimestä Johanna. Johannan veljesnimi on Johannes, jonka hepreankielinen alkuperäismuoto Jochanan tarkoittaa Jahve on armollinen. Johannaan perustuvia ovat myös Hanna, Hannele, Janette, Janika, Janina, Janita, Jenna, Jenny ja Jonna.
Mies on irlantilainen ja minulla on ruotsalainen sukunimi. Suomalaiset nimet olisivat olleet outoja yhdistettynä ulkomaalaiseen sukunimeen. Oma nimeni sopii niin suomalaiseen kuin ruotsalaiseen sukunimeen. Lapsille valittiin sellaiset nimet, että ne sopii niin irlantilaiseen kuin ruotsalaiseenkin perinteeseen, mutta eivät ole liian eksoottisia suomalaiseenkaan suuhun.
Mitä ovat suomalaiset nimet? Niitä on hyvin vähän, tyttöjen nimistä tulee mieleen lähinnä Ritva. Melkein kaikki muu on vieraslainaa.
Omilla lapsillani on kansainväliset, historialliset nimet suomalaisessa kirjoitusasussa.
Minulla on ei-suomalainen sukunimi, vaikka suku tullut Tanskasta tänne jo 300 vuotta sitten.