YLE: Korkeasti koulutettu Riina Simonen ei saa mistään töitä, ja hänenlaisiaan on koko ajan enemmän
Toisaalta hänellä ei ole mitään tutkintoa oikeisiin töihin. Ehkäpä kouluttautuminen lähihoitajaksi auttaisi työnhaussa?
Kommentit (1044)
Vierailija kirjoitti:
Jos on työtön, hakemus menee ensimmäisenä roskakoriin. Karu fakta. Rekrytoijatuttuni kertoi tämän. Jos kerran jää työttömäksi, erittäin todennäköisesti työura oli siinä.
Rekrytoijatuttusi on pihalla. Suurin osa työttämistä on alle vuoden työttömänä.
Osa ihmisistä juuttuu opintoputkeen. Eli heidän psyykelleen sopii se opintojen suorittaminen. Siitä tulee ikään kuin mantraa, joka toistuu tutkinnosta toiseen. Usein vielä erinomaisin tuloksin.
Valitettavasti elämä siellä ulkona, ei koostu oppikirjatehtävien mekaanisesta toistamisesta kaavan mukaan, vaan ihan jostain muusta. Siksi joillekin on lähes mahdotonta ymmärtää, miten niitä lukuisia tutkintojaan voisi soveltaa käytännön elämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa pääse töihin kuin suhteilla. Enemmistö avoimista paikoista ei koskaan tule julkiseen hakuun.
Ja sulla on koko elämä aikaa luoda niitä suhteita.
En tähän henkilöön ota nyt kantaa mutta valitettavasti maailma on vähän erilainen introvertin, kuin extrovertin silmin katsottuna.
Toiselle on helppoa saada niitä suhteita, kun taas toiselle ei.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa pääse töihin kuin suhteilla. Enemmistö avoimista paikoista ei koskaan tule julkiseen hakuun.
Tämä on totta. Olen saanut aivan kaikki työpaikkani suhteilla. Minulle on soitettu, ei ole koskaan tarvinnut hakemusta lähettää ettenkö olisi tietänyt tulevani valituksi.
'Simonen ei saa lapsilisää'. Lapsi ei siis ole enää kovin nuori. Turha käyttää verukkeena sille, ettei voisi hakea töitä kauempaakin.
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä juuttuu opintoputkeen. Eli heidän psyykelleen sopii se opintojen suorittaminen. Siitä tulee ikään kuin mantraa, joka toistuu tutkinnosta toiseen. Usein vielä erinomaisin tuloksin.
Valitettavasti elämä siellä ulkona, ei koostu oppikirjatehtävien mekaanisesta toistamisesta kaavan mukaan, vaan ihan jostain muusta. Siksi joillekin on lähes mahdotonta ymmärtää, miten niitä lukuisia tutkintojaan voisi soveltaa käytännön elämään?
Niin tämähän johtuu vain siitä, että yleensä se opiskelu on suomessa helpompaa, kuin töiden tekeminen niin moni varsinkin vasemmistoa kannattava opiskelee sitten mieluummin koko elämänsä, kuin edes yrittäisi tehdä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti jokainen opettaa lapsilleen, että nämä tietyt humanistiset alat eivät työllistä mihinkään ja parhaimmillaankin niistä voi päästä vain tutkijaksi ja sekin on hyvin vaikeaa ja kilpailu todella kovaa apurahoista.
On paljon järkevämpää kouluttautua esim. sairaanhoitajaksi ja harrastuksena jossain yhdistyksessä hyödyntää näitä akateemisia taitojaan tiedon keruusta ja tutkimuksen teosta. Kannattaa muistaa, että yhdistystenkin johtotehtävät menevät yleensä poliitikoille, eikä nämä tutkinnot auta niissäkään pääsemään paikallisiin tehtäviin.
Jos ihmiset eivät näitä asioita ymmärrä niin on ihan pakko leikata näitä naistutkimuksen kehitysmaatutkimuksen, historian ja taidealan opiskelupaikkoja. Nämä jäävät sitten varakkaiden perheiden lasten opiskelupaikoiksi, koska heillä on rahoitus turvattu tutkimuks
niitä vaadittavia taitojakin voisi kehittää. ihan mahdollista. mikä tätä kansaa oikeasti vaivaa?
Kun tuo saisi töitä, niin miten pitkään hän jaksaisi sitä tehtä, kun se olisi kuormittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Olisi varmaan hyvä koulunkäyntiavustaja. On ikävää, että ei päässyt koulutukseen.
Vaikea tilanne - ikä, pitkä aukko töistä ja nykyinen taloustilanne.
Pääseekö koulunkäynninohjaajaksi oppisopimuksella?
Lähihoitajaksi ainakin nykyään opiskelee enemmän oppisopimuskoulutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Jos on työtön, hakemus menee ensimmäisenä roskakoriin. Karu fakta. Rekrytoijatuttuni kertoi tämän. Jos kerran jää työttömäksi, erittäin todennäköisesti työura oli siinä.
Miksi sitten tulee aina työllistymispiikki työttömillä kun ansiosidonnainen loppuu?
Hänen olisi kannattanut suorittaa sosiaalityön erikoistumisopinnot yleisen sosiaalipolitiikan sijaan tai lisäksi. Nämä vaihtoehtoiset suuntaukset oli ainakin aikanaan Helsingin valtsikassa opiskellessani. Sosiaalityöntekijän pestejä olisi riittänyt. Eikö asiaa voi enää korjata? Jos ei, niin lähihoitajaopinnot kyllä kannattaisi, jos vain pääsisi sisään. Tiedän itse kaksi akateemista, jotka yli viiskymppisinä tekivät näin. Molemmat tyytyväisiä.
Aivan järkyttävä haukkumisketju taas. Ei kaikki nyt vi..... saa tosta vaan niitä töitä.
Suomalaiset osaa ainoastaan toisen ihmisen mollaamisen. Haistakaa pit...... pas...... .
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttävä haukkumisketju taas. Ei kaikki nyt vi..... saa tosta vaan niitä töitä.
Ei saa niin. Siksi ei kannatakaan irtisanoutua vakityöstä keski-ikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset osaa ainoastaan toisen ihmisen mollaamisen. Haistakaa pit...... pas...... .
"Aivan järkyttävä haukkumisketju taas. Ei kaikki nyt vi..... saa tosta vaan niitä töitä."
Vaikea arvata kuka on tullut taas palstalle :-D
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttävä haukkumisketju taas. Ei kaikki nyt vi..... saa tosta vaan niitä töitä.
Ei tietenkään. Varsinkaan jos kärsii kaikille vasemmistolaisille niin yleisistä sairauksista
Jaetaankohan siellä puoluelehdessä neuvoja, miten ilmoittaa terveydenhoidolle erilaisia oireita tunnetuimmista vasemmisto-sairauksista
McDonald'siin voisi päästä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa pääse töihin kuin suhteilla. Enemmistö avoimista paikoista ei koskaan tule julkiseen hakuun.
Ja sulla on koko elämä aikaa luoda niitä suhteita.
Missä työtön, opintonsa päättänyt, jolla ei ole varaa käydä missään, luo uusia, hyödyllisiä suhteita?
Nyt puhutaan vain, kuinka ollut kauan poissa ja mitä kunkin mielestä, luonnollisesti tapausta tarkemmin tuntematta jättänyt tekemättä/tehnyt väärin.
Kiinnostaako ketään, mitä tämä henkilö osaa?
Vastaus: EI kiinnosta. Koska jos kiinnostaisi, asiasta otettaisiin selvää mm. työhaastattelussa. Pitkäaikaistyötöntä ei nähdä potentiaaliseksi työntekijäksi, osasi mitä osasi. Nämä eivät yksinkertaisesti kuulu kohderyhmään.
Se seuraava kysymys sitten kuuluukin, millä puolella pöytää se suurin este työllistymiselle oikein onkaan?
Pienenä vinkkinä niille, joilla vielä on mahdollisuus vaikuttaa asiaan - kannattaa myös gradun aihe valita niin, että aihe olisi vetovoimainen työmarkkinoiden näkökulmasta. Itselläni on myöskin kaksi tutkintoa ja niistä ensimmäinen generalisti/humanisti-alalta, jonka vetovoima työmarkkinoilla on olematon. Mutta ensimmäinen työpaikkani liittyi hyvinläheisesti graduni otsikkoon. Todellisena sisältänä ehkä vain "fun fact" tasolla, mutta jokin yhtymäkohta siihen kuitenkin muodostui. Eli jollain hyvinkin pienellä seikalla voit erottautua työnhaussa.
Toisekseen mietin myös näitä valituksia "olen hakenut jo niin ja niin montaa paikkaa". Itse olin työttämänä vasta valmistuneena maisterina noin 6kk ajan. Tein joka ikinen päivä vähintään 3 hakemusta. Päätin, että teen ne aina aamulla, ennen kuin saan tehdä mitään muuta. Pidin myös huolen, että todellakin olen valmistautnut keskustelemaan mistä tahansa näistä rooleista, jos soitto sattui tulemaan. Näin niitä hakemuksia tuli tehtyä ihan valtava määrä - samalla tuli kokeiltua erilaisia cv ja hakemusmalleja, erilaisia taktiikoita hakemuksissa ja haettua vähän eri tasoisia paikkoja. Mutta sen jälkeen kun kuulee näitä valituksia kuinka vaikeaa on, kun on hakenut jo sataa paikkaa, miettii väkisinkin, että eihän se ole edes paljon.
Itselläni hakualueena oli koko suomi (muutama hakemus meni ulkomaillekin) ja hain myös ihan kaikenlaisia paikkoja aina puhelinvaihteen hoitajasta sellaisiin, jotka todellakin menivät yli osaamisasteikon.