Millaisista naisista mies ei kiinnostu, vaikka nainen on tavis?

"Pointti oli ja on se, ettet ole täällä missään kuvaillut mitään kiinnostavaa heihin liittyen. Tavallisia asioita vain. He ovat töissä ja kaikkien kavereita, ja? "

Heillä on samanlaisia, aika tavanomaisia harrastuksia (mutta kummallakaan ei ole lemmikkieläimiä) kuin kaikilla ystäväpiirissäni, toisella on lapsia, he ovat hyvin empaattisia ja lämpimiä ystävinä, minkä vuoksi heille herkästi uskoudutaan.

Siitä olen toiselle sanonut, kun kerran kävi niin, että mies josta hän oli kiinnostunut, alkoi uskoutua hänelle erostaan ja naisongelmistaan. Sanoin, että älä ihmeessä ala hänen terapeutikseen, kun olet ihastunut, mutta hän kuitenki oli sitä, kunnes tämä mies löysi uuden suhteen ja lopetti yhteydenpidon ja taas tuli lisää sydänsuruja.

Kiinnostavuus mielestäni riippuu siitä millaisissa piireissä itse kukin liikkuu, mitä sinä pidät kiinnostavana? Ap

Vierailija kirjoitti:

Mummomainen on sellainen, joita esim. suurin osa yli 50v naisista on suomi24treffit-sivustolla. Vastaavasti taas Tinderissä on ylikorostunut sellaiset Anne Kukkohovin pikkusisko ja kahdeksan lajin kilpaurheiluja-tyypit, jotka viettävät "aktiivista" elämäntapaa.

Näin 45h/viikko työssä käyvänä ja omakotitalossa asuvana eronneena miehenä joskus mietin, että onko heidän vuorokausissaan tunteja enemmän kuin 24 vai mennäänkö synteettisten piristeiden voimalla?

En ole käynyt suomi24treffit-sivustolla, joten en tiedä millaisia naisia siellä on. Parhaiten heitä minusta kuvastaa se, etteivät he erotu katukuvassa, jos siellä kävelevät. Eivät mummoja eivätkä kukkohoveja ole kumpikaan, liikuntaa kyllä harrastaa kumpainenkin. 

Olisiko mielestäsi hyvä idea, että he menisivät Tinderiin tai johonkin muualle deittipalveluun? Itseäni pelottaa, että he tapaavat siellä jonkun hullun, josta ei pääse eroon, koska he ovat liian kilttejä tai pelkään sitä... Ap

Sellaisista jotka eivät halua patukkaa takamukseen

Ihmisen käyttäytyminen ratkaisee paljon enemmän kuin ulkonäkö. Jos ihminen ei itse viestitä olevansa kiinnostunut toisesta, voi olla turha odotella toisen tekevän aloitteita.

Vierailija kirjoitti:

Miten ystäväsi ilmaisevat kiinnostuksensa miehiä kohtaan? Itse olen lähtenyt treffeille kaikkien niiden naisten kanssa, jotka ovat ok-näköisiä ja -kokoisia ja tekevät ensin itse aloitteen. Tavismiehenä tehdyistä aloitteista treffeihin johtaa ehkä 1/10.

En ole ollut kärpäsenä katossa, joten en ihan tarkkaan tiedä kuin sen perusteella miten ovat itse asiasta kertoneet. He ovat tehneet aloitteita kuten pyytäneet kahville puolituttua kahville (ei vastausta), sitten tuo tapaus, josta kerroin eli pyysi kotiinsa käymään, josta tuli uskoutumissuhde, he ovat hakeutuneet puhumaan miesten kanssa eri tilanteissa, ryhtyneet lounastamaan miehen kanssa yhdessä, mutta mikään ei etene sen pitemmälle, vaan pysyy kaverillisena. Miehet tuntuvan pitävän heitä kaverina vain. 

Olisiko sinusta hyvä idea Tinder tai vastaava? Miten neuvoisit minua ystävänä toimimaan? Vai annanko vain olla? Välillä he ovat kysyneet minulta suoria vastauksia ongelmatilanteisiin ja olen kertonut mielipiteeni. Olen ollut joka kerta oikeassa siinä miten mies on sitten reagoinut, mutta en voi muuttaa sitä miten miehet suhtautuvat näihin naisiin (ystävinä).

Sitäkin olen miettinyt, että he antavat ehkä tahtomattaan ja tietämättään viestiä, että ovat sukupuolettomia ystäviä ja sitten kun tekevät aloitteen, niin mies jotenkin kauhistuu. Ja se on todella loukkaavaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

"Pointti oli ja on se, ettet ole täällä missään kuvaillut mitään kiinnostavaa heihin liittyen. Tavallisia asioita vain. He ovat töissä ja kaikkien kavereita, ja? "

Heillä on samanlaisia, aika tavanomaisia harrastuksia (mutta kummallakaan ei ole lemmikkieläimiä) kuin kaikilla ystäväpiirissäni, toisella on lapsia, he ovat hyvin empaattisia ja lämpimiä ystävinä, minkä vuoksi heille herkästi uskoudutaan.

Siitä olen toiselle sanonut, kun kerran kävi niin, että mies josta hän oli kiinnostunut, alkoi uskoutua hänelle erostaan ja naisongelmistaan. Sanoin, että älä ihmeessä ala hänen terapeutikseen, kun olet ihastunut, mutta hän kuitenki oli sitä, kunnes tämä mies löysi uuden suhteen ja lopetti yhteydenpidon ja taas tuli lisää sydänsuruja.

Kiinnostavuus mielestäni riippuu siitä millaisissa piireissä itse kukin liikkuu, mitä sinä pidät kiinnostavana? Ap

Eli käyvät töissä, heillä on tavallisia harrastuksia (mitä ikinä ovatkaan), ovat lämpimiä ystäviä. Ihan kivoja ominaisuuksia ja varmaan tärkeitä kavereille, mutta mikään näistä ei erityisesti myy heitä parisuhdemielessä. 

 

Olen kiinnostunut miehistä joilla on kanssani yhteensopiva huumorintaju, samanlaiset arvot, avoimuutta ja pientä heittäytymistä yhdistettynä vastuuntuntoon sekä selkeä halu olla parisuhteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen käyttäytyminen ratkaisee paljon enemmän kuin ulkonäkö. Jos ihminen ei itse viestitä olevansa kiinnostunut toisesta, voi olla turha odotella toisen tekevän aloitteita.

Oletko mies vai nainen? Olin itse pitkään tuota mieltä, mutta nyt alan tulla toiseen tulokseen vähitellen, koska tämä eronnut ystävä tekee aloitteita. Ne eivät vain johda mihinkään tai ovat tylyjä torjuntoja. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen käyttäytyminen ratkaisee paljon enemmän kuin ulkonäkö. Jos ihminen ei itse viestitä olevansa kiinnostunut toisesta, voi olla turha odotella toisen tekevän aloitteita.

Oletko mies vai nainen? Olin itse pitkään tuota mieltä, mutta nyt alan tulla toiseen tulokseen vähitellen, koska tämä eronnut ystävä tekee aloitteita. Ne eivät vain johda mihinkään tai ovat tylyjä torjuntoja. Ap

Naiset tekevät usein aloitteita tavalla joita miehet eivät joko tajua tai kokevat oudoiksi. -eri

"Eli käyvät töissä, heillä on tavallisia harrastuksia (mitä ikinä ovatkaan), ovat lämpimiä ystäviä. Ihan kivoja ominaisuuksia ja varmaan tärkeitä kavereille, mutta mikään näistä ei erityisesti myy heitä parisuhdemielessä. 

 

Olen kiinnostunut miehistä joilla on kanssani yhteensopiva huumorintaju, samanlaiset arvot, avoimuutta ja pientä heittäytymistä yhdistettynä vastuuntuntoon sekä selkeä halu olla parisuhteessa. "

Kaikkea tuota mainitsemaasi löytyy heistä kyllä, mutta miehet eivät vain kiinnostu. En voi heidän harrastuksiaan tässä luetella tunnistamisvaaran takia, mutta ei niissä ole mitään ratkaisua tähän asiaan. 

Voin luetella mitä virheitä he ovat lähestymisessään tehneet, sieltä ehkä löytyy tarvitsevuuden ja huonoon naiselliseen itsetuntoon liittyvät vibat, mutta kyllähän tarvitsevat naiset usein seksisuhteen saavat. Ja joutuvat sitten uutta kautta vaikeuksiin Tinderissä ja muualla.

Itse olen ollut hyvin suosittu miesten keskuudessa ja mielestäni tulkitsen aika hyvin miesten mietteitä, mutta en silti ole voinut auttaa edes niissä tilanteissa, kun neuvoa on kysytty. Siksi ajattelin kysyä miehisen näkemyksen asiaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen käyttäytyminen ratkaisee paljon enemmän kuin ulkonäkö. Jos ihminen ei itse viestitä olevansa kiinnostunut toisesta, voi olla turha odotella toisen tekevän aloitteita.

Oletko mies vai nainen? Olin itse pitkään tuota mieltä, mutta nyt alan tulla toiseen tulokseen vähitellen, koska tämä eronnut ystävä tekee aloitteita. Ne eivät vain johda mihinkään tai ovat tylyjä torjuntoja. Ap

Naiset tekevät usein aloitteita tavalla joita miehet eivät joko tajua tai kokevat oudoiksi. -eri

Millainen on hyvä aloite? Ap

Näyttäisivät vähän rintavakoa,ja aluhousujen kaulusta,niin tulisi kiinnostusta miehiltä.

Tuskinpa tästä varsinaisesti on apua kavereillesi, mutta kerronpa tarinan omasta elämästä. Vaimoni on aina ollut tuollainen "tavis", ei meikkaa, ei pukeudu huomiota herättävästi, ei ole muodoiltaan katseita keräävä hyvässä eikä pahassa, ei käyttäydy flirttaavasti. Näin oli myös tavatessamme (paitsi silloin hänellä oli myös hammasraudat), ja hän piti itseään jo silloin, vähän päälle parikymppisenä, todennäköisenä vanhapiikana.

Minä olin ja olen jotakuinkin samanlainen tavis, nuorena varsinkin aika mitäänsanomaton ja ujo. Tiesin hänet kyllä ennalta, mutta en ollut erityisesti ajatellut kumppanikandidaattina. Siitä huolimatta satuimme vain eräissä pippaloissa tanssimaan, keskustelemaan, hymyilemään ja katselemaan toisiamme koko illan aamuyöhön asti. Kolmen viikon päästä olimme muuttaneet yhteen.

Mun pointti tässä on ehkä se, että tässä ihastumisessa ja rakastumisessa millään ulkoisella seikalla ei ollut mitään osaa tai arpaa. Ainakin itse koen, että siinä illassa vain syntyi jokin yhteys syvälle pinnan alle toisen sieluun. Minulle tuli olo, että hänen kanssaan ollessaan sain olla täysin oma itseni yrittämättä esittää mitään tai tehdä vaikutusta mitenkään. Tunsin olevani kuin kotona, ikään kuin olisin aina ollut hänen kanssaan.

Ei tuollaisen tilanteen syntymistä voi kai mitenkään edesauttaa, se on puhdasta onnenkauppaa, että tuollainen yhteys syntyy. Mutta jos niin käy, niin se myös on suurin onni mikä ihmistä voi parisuhdemarkkinoilla kohdata. Kun yhdessäolo ei perustu mihinkään yksittäiseen ulkonäköseikkaan, seksitemppuun tai muuhun pikkuseikkaan, niin sillä on toivoa myös kestää. 30 vuotta meillä on kestänyt ilman minkäänlaisia säröjä liitossa, vaikka muuten elämä on vaikeuksiakin tielle hiekottanut.

Ap, treffipalstat ovat ihan hyviä kunhan suhtautuu niihin kuin työhakemusten lähettämiseen. Yhtä voittoarpaa kohden voi olla 19 tyhjää. Näin siis miehillä, naisilla tod.näk. parempi flaksi. 

Kunhan vaan ei sorru irtopillun metsästäjiin jos parisuhde on mielessä.

M51

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa tästä varsinaisesti on apua kavereillesi, mutta kerronpa tarinan omasta elämästä. Vaimoni on aina ollut tuollainen "tavis", ei meikkaa, ei pukeudu huomiota herättävästi, ei ole muodoiltaan katseita keräävä hyvässä eikä pahassa, ei käyttäydy flirttaavasti. Näin oli myös tavatessamme (paitsi silloin hänellä oli myös hammasraudat), ja hän piti itseään jo silloin, vähän päälle parikymppisenä, todennäköisenä vanhapiikana.

Minä olin ja olen jotakuinkin samanlainen tavis, nuorena varsinkin aika mitäänsanomaton ja ujo. Tiesin hänet kyllä ennalta, mutta en ollut erityisesti ajatellut kumppanikandidaattina. Siitä huolimatta satuimme vain eräissä pippaloissa tanssimaan, keskustelemaan, hymyilemään ja katselemaan toisiamme koko illan aamuyöhön asti. Kolmen viikon päästä olimme muuttaneet yhteen.

Mun pointti tässä on ehkä se, että tässä ihastumisessa ja rakastumisessa millään ulkoisella seikalla ei ollut mitään

Näin se juuri menee. Meille kävi samoin ja oltu kohta 50v yhdessä. Vaimoni tavattuani minulla on ollut hyvä itsetunto ja suuri ego. Hän on ollut minun muusani, tuki ja turvani.

Treffipalstoilla kuvallinen ilmoitus on vähän kaksiteräinen miekka. Kuva karsii aina osan paria hakevista, kuvaton taas harvoin johtaa sokkotreffeihin, ellei profiiliteksti ole poikkeuksellisen hyvä tai kiinnostava.

Vierailija kirjoitti:

Sellaisista jotka eivät halua patukkaa takamukseen

Sinullekin saattaisi sopia hyvin patukka? Ap

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisivät vähän rintavakoa,ja aluhousujen kaulusta,niin tulisi kiinnostusta miehiltä.

En usko, että voin ehdottaa tuollaista. Heillä on oma tyylinsä pukeutua eikä siinä mielestäni ole isoa vikaa ja muut miehet ketjussa ovat sanoneet samaa eli seksikkyys ei ole pukeutumisesta kiinni. 

Uskon, että kumpikin puhkeaisi naisellisuuden osalta kukkaan löytäessään jonkun jota rakastaa ja jolta saa rakkautta. Tai edes seksiä, joka on arvostavaa, vaikkei nyt olisi niin maailman suurimmasta rakkaudestakaan kyse. Ainakin omalla kohdalla koen, että oma mies ja miehet yleensä asenteissaan minua kohtaan voimistavat elämäniloa. Ja toivottavasti minä annan samaa takaisin. Pieni sukupuolten välinen ero tuo ylimääräistä kivaa lämpöä päivään, vaikka olisi ihan viatonta ja ystävällistä. Ja tuollainen mielestäni näiltä naisilta puuttuu, koska miehet suhtautuvat heihin kaverillisesti. Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa tästä varsinaisesti on apua kavereillesi, mutta kerronpa tarinan omasta elämästä. Vaimoni on aina ollut tuollainen "tavis", ei meikkaa, ei pukeudu huomiota herättävästi, ei ole muodoiltaan katseita keräävä hyvässä eikä pahassa, ei käyttäydy flirttaavasti. Näin oli myös tavatessamme (paitsi silloin hänellä oli myös hammasraudat), ja hän piti itseään jo silloin, vähän päälle parikymppisenä, todennäköisenä vanhapiikana.

Minä olin ja olen jotakuinkin samanlainen tavis, nuorena varsinkin aika mitäänsanomaton ja ujo. Tiesin hänet kyllä ennalta, mutta en ollut erityisesti ajatellut kumppanikandidaattina. Siitä huolimatta satuimme vain eräissä pippaloissa tanssimaan, keskustelemaan, hymyilemään ja katselemaan toisiamme koko illan aamuyöhön asti. Kolmen viikon päästä olimme muuttaneet yhteen.

Mun pointti tässä on ehkä se, että tässä ihastumisessa ja rakastumisessa millään ulkoisella seikalla ei ollut mitään

Olipa ihana tositarina ja tietenkin toivon, että molemmat kohtaavat tuollaisen miehen. Voi niin käydä vanhemmallakin iällä. Yhdelle eronneelle ystävälle kävi, hän löysi epäonnistuneen avioliiton jälkeen elämänsä rakkauden noin viisikkymppisenä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap, treffipalstat ovat ihan hyviä kunhan suhtautuu niihin kuin työhakemusten lähettämiseen. Yhtä voittoarpaa kohden voi olla 19 tyhjää. Näin siis miehillä, naisilla tod.näk. parempi flaksi. 

Kunhan vaan ei sorru irtopillun metsästäjiin jos parisuhde on mielessä.

M51

Kiitos hyvistä pointeista. Deittipalstojen suhteen en pysty heitä neuvomaan, kun en ole niitä itse käyttänyt. Mutta googlaamalla varmasti löytyy vinkkejä, ehkä sitten suosittelen niitä. Tekemällä oppii... Ap

Vierailija kirjoitti:

Treffipalstoilla kuvallinen ilmoitus on vähän kaksiteräinen miekka. Kuva karsii aina osan paria hakevista, kuvaton taas harvoin johtaa sokkotreffeihin, ellei profiiliteksti ole poikkeuksellisen hyvä tai kiinnostava.

Täytyy koettaa lueskella aiheesta. En usko, että he haluavat käyttää kuvaa ilmoituksessa työnsä takia. Ap