En voi sietää tapailuvaihetta
Stressaavaa, kun ei tiedä mihin suuntaan laiva on menossa. Samalla pitäisi kuitenkin itse pysyä avoimena omille tunteilleen. Huolestuttaa, jos itellä herääkin tunteita, mutta toisella ei.
On omaa elämää ja jo ikääkin, mutta silti vaan huomaan tämän tutustumisvaiheen aivan älyttömän raskaaksi. Onko kohtalotovereita?
Kommentit (3)
Jep. Siksi olikin aivan mahtavaa kun lopulta kohtasin miehen jonka kanssa tuo vaihe jäi vaan välistä. Yhdessä on oltu ekoista treffeistä lähtien. Ei tarvinnut arpoa, ei omia eikä toisen tunteita. Kaikki vaan meni helposti ja luontevasti näin.
Naisen ei tarvitse stressata. Älä ala kannatella suhdetta. Keskity itseesi. Jos olet vapaa, olet vapaa. Älä roiku haavekuvissa. Älä ehdota tapaamisia. Jos mies ei kykene millään tapaa viemään asiaa eteenpäin, sen kanssa ei tule elämästä muutenkaan mitään.
Ai? Minusta tuo on taas se paras vaihe.