Lue keskustelun säännöt.
Ruots. tutkimus 1980-luvulta "Älä pakota miestäsi mukaan synnytykseen"
10.09.2008 |
Kuriositeettina tuon esille pöyristyttävän juttulöydön Seurasta nro 15/1985. Selailin lehteä sattumoisin siivotessani vanhaa aittaa kesällä maaseudulla.
Otteita Seura-Lehden jutusta (alleviivaukset ovat omiani):
* Ruotsista kuuluu kummia. Eräs sikäläinen psykologi väittää tutkimuksiinsa vedoten, että isän mukanaolo synnytyksessä voi jopa uhata pariskunnan yhteiselämää. Moni mies tulee nimittäin vastentahtoisesti synnytykseen ja näin tapahtuma saa kielteisiä viritteitä. Suomalaiset lääkäritkään eivät oitis tyrmää tällaisia tuloksia. Isän mukanaolosta on kuitenkin tullut muotikäyttäytymistä, ja pettymystään itkee äiti, joka ei ole onnistunut maanittelemaan isää synnytyssaliin.
* ... oli selvitelty 276 ruotsalaisparin kokemuksia perhesynnytyksestä ( = isä on tapahtumassa mukana)... Peräti 206 pariskuntaa arvioi yhteiselämän tulleen synnytyksen jälkeen huonommaksi ja 46 pohti jopa avioeroa. Joka kolmas mies askaroi nyt uskottomuusajatuksella ahkerammin kuin ennen synnytystä. Perhesynnytystä ei enää halunut 203 naista, miehillä luku oli 150. Miehistä yli puolet tunsi, että heidät oli pakotettu mukaan... Kuitenkin miehistä 243 ajatteli, että ehkä heidän mukanaolonsa oli ollut hyvä vaimolle, vain 16 piti sitä hyvänä heille itselleen.
* Perhesynnytystä tutkittiin Suomessa 70-luvun puolivälissä. Tuohon aikaan tämä asia ei ollut vielä kovinkaan yleinen. Tutkimusta tehneen Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen professorin Isto Ruoppilan mukaan tämän ruots. tutkimuksen tulokset ovat hieman yllättäviä. ... - Meidän tutkimuksessamme sekä mies, että nainen esittivät arvionsa erikseen, eikä haastatteluissa tullut esille sitä, että synnytyksessä mukanaolo olisi ollut miehille epämiellyttävä kokemus. Voitiin havaita, että kumpikin tuki tuossa tilanteessa toistaan ja varsinkin naiset pitivät miehen mukanaoloa tärkeänä. Tämä tutkimus kesti neljän vuoden ajan. Siinä seurattiin nimittäin myös äiti-lapsi-suhteen ja isä-lapsi-suhteen kehitystä. Myönteisimmin viimemanittu näytti edistyvän niillä perheillä, joissa isä oli ollut mukana synnytyksessä. Prof. Ruoppila painottaa kuitenkin sitä, että kaiken pohjana on tietysti se, että valinnat on tehty vapaaehtoisesti ja isä on asianmukaisesti valmennettu.
* Oulun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan erikoislääkäri dosentti Anna-Liisa Hartikainen-Sorri ei pidä ruots. tutkimuksen tuloksia yllättävinä. ... - Perhesynnytys löi itsensä nopeasti läpi. Alta aikayksikön ihmiset aivopestiin näissä asioissa... Ruots. tutkimuksessa monet avioparit katsoivat, että synnytyskokemus oli laukaisemassa heidän avioliittonsa kriisiä. Hartikainen-Sorri katsoo, että kriisin laukaisee todennäköisiimmin lapsi... - On hyvin henkilökohtainen asia, tuleeko isä synnytykseen vai ei. Tästä parin pitäisi voida puhua keskenään avoimesti. Toisen ajatukset olisi otettava huomioon, ei pitäisi pakottaa toimimaan, kuten muutkin tekevät.
* Professori Lauri Rauramo, entinen Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan ylilääkäri sanoo itse asiassa aina tienneensä, että tilanne on tämän ruotsalaistutkimuksen raportoiman kaltainen. - ...Isän mukanaolo on nyt ehdotonta muotia... Meillä on meneillään aivopesu, jolla kasvatetaan pehmoisiä. " Virallisena" kantanaan he ilmoittavatkin suhtautuvansa hyvin myönteisesti vaikkapa tähän synnytyksessä mukanaoloon. Pohjimmiltaan he eivät välttämättä tykkää ollenkaan koko asiasta. ...Ja sekin on selvä, ettei tällaisilla asioilla pitäisi leikkiä mennä muodin mukana, mutta minkäs teet. ...Itse ongelma olisikin ratkaistavissa antamalla kaikille miehille naispuolista hormonia. He alkaisivat varmaan suhtautua synnytyksessä mukanaoloon ihan aidosti myönteisemmin johan tästä on saatu viitteitä Harvardissa tehdyissä rottakokeissakin, Rauramo heittää.
* Perhesynnytyksestä on tullut yksi tapa lunastaa julkisesti onnellisen parin mainetta.
Näin siis 80-luvulla. Juttua lukiessani mielialani vaihtelivat epäuskon, hilpeyden ja raivon välillä. Mielestäni juttu aliarvioi aikalailla sen aikaista miestä ja isää. On ollut väärin olla ns. pehmoisä. Miestä verrataan jopa rottaan ihan suoraan biologiselta kannalta unohtaen psyykkinen puoli. Onpa hienoa, että asenteissa ollaan päästy eteenpäin 23:ssa vuodessa. Ehkä kiitos tuon suomalaisten psykologien tekemän tutkimuksen, jossa löydökset isän mukanaolosta synnytyksessä olivat siis positiivisia. Mielestäni Hartikainen-Sorrin näkemys siitä, että itse lapsi, eikä synnytystapahtuma on aiheuttamassa kriisiä, on oikeaan osuva (ns. suhteen kolmas pyörä -efekti). Nuo Rauramon kommentit ovat mielestäni melkoista huttua.
Jos av-palsta olisi ollut jo 1985, olisi täällä varmaan kirjoitettu silloin tästä aiheesta aktiivisesti.
Kommentit (11)
Minun mieheni hermostuu, kun ei pääse töiden takia kaikkiin neuvolakäynteihinkään mukaan. Synnytyksestä ei suostuisi mistään hinnasta olemaan pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellinen tutkimustulos sinänsä. Ei olisi ainakaan itselleni tullut mieleenkään vaatimalla vaatia miestä mukaan synnytyksiin, jos ajatus olisi hänelle ollut vastenmielinen. Meilläkin vain on mies ollut aivan innoissaan synnytyksistä, jopa enemmän "täpinöissään" kun minä :)
meillä tapahtuma olisi kyllä saanut kielteisiä viritteitä äidin mielestä, jos mies olisi ilmoittanut että häntä ei kiinnosta osallistua, kärsi sinä yksin
jos mies tulee synnytykseen, hänelle saattaa tulla erektio-ongelmia tämän jälkeen, eikä seksi ko. naisen kanssa ainakaan enää kiinnosta, kun on nähnyt jotakin niin kauheaa kun synnytyksen.
Tätä ei tainnut olla noissa viittauksissa, en lukenut niin tarkkaan.
Ei tullut kyllä ainakaan meillä tätä ongelmaa.
ja vanhemmaksi tulemisen shokki, jossa parisuhde on ollut yleensäkin koetteella.
Nykymiehistä harva noin ajattelee, ja lapset ovat monelle nykymiehillekin omia lapsia, eikä vaimon lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanois. Meillä 6 lasta ja mies on ollut kolmessa ensimmäisessä synnytyksessä mukana. Viidennen jälkeen itkin ja raivosin et ei ikinä enää yksin sinne. Mutta niin vain selvisin.
en tiiä kellä tässä on oikeuksia ja mihin. Minä en halua synnyttää ilman miestä ja mies ei halua tulla mukaan. Kumman oikeus on vahvempi?
sä et voi olla synnyttämättä jos raskaaksi rupeat
miestä sitä vastoin ei tule sen enempää poliisi eikä ambulanssi hakemaan jos hän ei itse omin jaloin hankkiudu paikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja se oli sitä mieltä että todellakaan ei olisi halunnut katsoakaan. Silti sille oli erittäin tärkeää saada olla mukana synnytyksissä.
Musta tuntuu että veren, repeävän lihan ja suolenpätkien näkeminen ei varmaan tee hyvää parisuhteelle (enkä haluaisi niitä nähdä itsekään, siis omaan synnytykseeni liittyen), mutta se on eri asia kuin kokea muut puolet siitä syntymästä yhdessä.
kun lukion terveystiedon tunnilla koko luokka laitettiin katsomaan kätilöopiskelijoille tarkoitettua synnytysvideota. Mulle tuli varmaan siitä trauma, koska miespuolinen yli-innokas voimistelunopettaja ei millään tavalla valmistanut meitä tuohon. Kun saksilla leikattiin välilihaa ja veri virtasi kauhistuin, ja yhdelle pojalle tuli niin paha inho, että joutui lähetmään luokasta. Mä en ole koskaan voinut unohtaa tuota filmiä, ja siinä näytettyä paracervikaalipuudutusta.
varmaan perhesynnytykseen lähtevät miehet ovat valmennettuja, mutta jos heille tulee inho tai vastenmielisyyden tunne, se ei ehkä ole tahdonalainen asia VAIKKA KUINKA olisi halunnut isyyttään siellä todeistella.
Ja mä uskon lisäksi, että miehelle voi käyd niinkin, että haluaa lähteä synnytykseen mukaan, mutta jälkeenpäin katuu sitä, eikä uskalla sanoa sitä vaimolleen.
Kolme lasta olen synnyttänyt alateitse, mutta ei mulla kyllä tuon videon näkemisen jälkeen ollut mikään kiire hankkituta raskaaksi. Päinvastoin, oli niin totaalinen turn-off että kesti 12 vuotta kunnes päätin hankkiutua raskaaksi.
Kun kerran minulle tuli siitä niin kamala inhotus, olen varma, että joistain miehistäkin voi tuntua kamalan vastenmieliseltä nähdä sitä hikistä, veristä pukerrusta mitä se synnytys on. Tästä syystä musta on typerää aivopestä etenkin naisia siihen, että miehen täytyy olla mukana synnytyksessä ollakseen isä. Tosiasia on, että synnytys on naisten hommaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies nytkin huolissaan että saadaan lapsille hoitaja kun kolmannen lapsen syntymä tässä lähipäivänä tapahtuu...
Minä olen myös kieltänyt kurkkimasta alapäätäni ja mies ei ole itsekään kiinnostunut katselemaan.
Mies on kokenut lapsen syntymässä läsnäolemisen upeana kokemuksena eikä haluaisi jäädä siitä paitsi. Meillä lasten syntymät eivät ole vaikuttaneet lainkaan negatiivisesti avioliittoomme tai seksielämäämme. Päinvastoin.
Alleviivaukset eivät tulleetkaan mukaan. -Ap