Millainen mies tulee jos on vain äidin ja naisten kasvattama

Äidin luonne on olla tiikeriemo lapselleen. Äiti on neuroottinen ja hyysää lasta liikaakin. Äiti on aina valvomassa ja puhaltamassa jos tulee pipi. Äidin sanavarasto on: "tule heti alas, nyt olet liian korkealla!". "Älä tee sitä! lapasesi kastuu!". Katso nyt! varo nyt! Nyt loppui se kohellus!" et laske sitä mäkeä!" ja taas tuli pipi! voi ei! äiti puhaltaa!" "voi äidin oma kulta! äiti pussaa pipin pois äiti ottaa sylkkyyn, mennään heti kotiin kaakaolle, jooko olisiko kaakao hyvää?

Isän sanavarasto on: "joo, vähän naarmuja tuli mutta eikö ollutkin hauskaa?, "joo, lapaset vähän kastui, pikkujuttu", nyt mennään kovaa vauhtia! pidä hyvin kiinni!" Nouses nyt ylös sieltä maasta ja jatka peliä! Ääh..  se on vaan pieni naarmu, ylös sieltä! hei kato! ota se kiinni!

Isän psykologinen tehtävä on kiskoa poika pois sieltä äidin helmoista kun poika on n. 4-5 vuotias. Jos tätä ei tapahdu, poika jämähtää ikuisesti oidipaalivaiheeseen, ei ikinä kasva henkisesti itsenäiseksi aikuiseksi, vielä jos äiti on dominoiva ylihuolehtiva hössöttäjä, joka infantilisoi poikansa eli osoittaa "rakkauttaan" pesemällä poikansa pyykit ja siivoamalla tämän kämpän kun poika on jo 50.

Isän tehtävä on karastaa poika että pikkukolhut eivät ole vaarallisia, niitä sattuu ja hauskanpito ei niihin kaadu. Isä antaa pojalle äitiä enemmän siimaa kokeilla siipiään, rymistellä vauhdikkaammin ja kiivetä korkeammalle, oppia luottamaan itseensä. Kotona sitten odottaa neuroottinen äiti saarnoineen: mitäs minä sanoin! taas on polvet kurassa ja kuhmu otsassa ja sukat märkinä! 

Isä osaa miehenä kasvattaa poikia koska hän ymmärtää poikia, koska on itse ollut sellainen. Vähän kuin kissa osaa kasvattaa kissanpennun mutta ei koiranpentua.

Vierailija kirjoitti:

Uskotko, että yksikään yliksen syrjäytynyt hikky on kasvanut kokonaisessa perheessä?

Aivan varmasti on.