Lue keskustelun säännöt.
Kaikesta eri mieltä puolison kanssa. Mistä se kertoo?
10.08.2024 |
Olemme puolisoni kanssa eri mieltä nykyään käytännössä kaikesta arkisesta, isosta ja pienestä. Siitä mitä ruokaa ostettaisin tälle päivälle kaupasta. Siitä mentäisiinkö ulos syömään tiistaina vai keskiviikkona. Siitä mentäisiinkö ulos syömään vai ei. Siitä vietettäisiinkö lyhyt yhteinen kesäloma mökillä, kotona vai ulkomaan matkalla. Siitä onko molempien tehtävä viedä ja hakea lapset päiväkodista vai vain toisen tehtävä. Siitä minkä väriset verhot hankitaan. Siitä hankitaanko verhot. Jne. Oli arkinen käytännön asia mikä vain, niin olemme jostain syystä aina siitä eri mieltä. Emme välttämättä siis riitele vaan tunnumme vain kaikessa haluavan aivan eri asioita nykyään, lähtien ihan pienistä asioista. Ja siksi arki on todella rankkaa. Mistä tällainen kertoo?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hackmanit jakoon.
Aina täällä ehdotetaan eroa oli ongelma mikä sitten vain. Lasten kannalta ero ei usein ole paras ratkaisu. Ei lapset halua elää matkalaukkuelämää.
Kun vanhemmilla menee huonosti se vaikuttaa koko kodin ilmapiiriin, jolloin suurinosa lapsista valitsee mieluummin sen matkalaukkuelämän.
Aloituksen tilanne on varmasti lapsillekin rankkaa, mut mun mielestä ensisijainen teko olis yrittää saada suhde toimimaan ilman jatkuvaa vääntöä, jos se ei pariskunnan kesken onnistu niin pariterapiaan, jos ei silloinkaan niin ero eikä pelkästään vanhempien vaan myös lasten parasta ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ja mieheni olemme myös täysin vastakohdat. Mieheni tykkää käyttää kymmeniä vuosia vanhoja rönttävaatteita, voi pitää maalisia haalareita jalassa kaupungilla (jos en itse siitä huomauttaisi) kun itse pukeudun muodikkaasti ja siististi. Mieheni ei huolehdi ulkonäöstään kun minulle se on tärkeää. Mieheni ei ole pätkääkään romanttinen kun minä taas olen yltiöromanttinen ihan naiiviuteen asti. Haluan monipuolisempaa seksiä kun miehelleni riittää tavallinen vaniljaseksi. Mieheni ei tykkää käydä ravintoloissa tai kahviloissa, en itsekään käy usein mutta paljon useammin kuin mieheni. Olen mustan ja tilannehuumorin ystävä kun mies pitää irstaasta huumorista. Mies on analyyttinen ja harkitseva, minä taas impulsiivinen tunneihminen. Ajatelkaa... Olemme olleet yhdessä silti 17 vuotta!
Tää ei vastannut yhtään apn aloitusta. Kerrot erilaisiata persoonallisuuksista ja ap kertoo erilaisista mielipiteistä. En ymmärrä miten tää liittyi keskustelunalotukseen?
Netissä on pariterapiakursseja, joita voi katsoa kotona yksin. Meillä oli muutama vuosi sitten paha tilanne, eikä mies suostunut pariterapiaan.
Katselin muutaman jakson, ja se riitti muuttamaan omaa käytössäni niin, että myös miehen käytös muuttui. Nyt on asiat hyvin.
Oman käytöksen muuttaminen muuttaa myös sen toisen käytöstä. Suosittelen.
Myös meillä mies on yleensä eri mieltä ihan kaikesta. Joskus kun ollaan samaa mieltä, niin ryhtyy väittelemään siitäkin. Periaatteesta aina eri mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Netissä on pariterapiakursseja, joita voi katsoa kotona yksin. Meillä oli muutama vuosi sitten paha tilanne, eikä mies suostunut pariterapiaan.
Katselin muutaman jakson, ja se riitti muuttamaan omaa käytössäni niin, että myös miehen käytös muuttui. Nyt on asiat hyvin.
Oman käytöksen muuttaminen muuttaa myös sen toisen käytöstä. Suosittelen.
Myös meillä mies on yleensä eri mieltä ihan kaikesta. Joskus kun ollaan samaa mieltä, niin ryhtyy väittelemään siitäkin. Periaatteesta aina eri mieltä?
Täh? Eli teillä on pari vuotta sitten paha tilanne, mutta korjasit sen muuttamalla omaa käytöstäsi. Ja nyt teillä on asiat hyvin. Ja miehesi on yleesä eri mieltä ihan kaikesta kanssasi. Ja jos on joskus samaa mieltä, niin ryhtyy väittelemään siitäkin. Ei minusta kyllä kuulosta, että teillä on nyt asiat hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäli toinen on ihan joka asiassa eri mieltä kuin sinä, niin kauanko jaksat vielä sellaista? Voit käydä yksinkin pariterapeutilla jos puoliso ei suostu, saisit ainakin puhuttua jollekin puolueettomalle osapuolelle ja ehkä selkeytettyä omia ajatuksiasi.
Käytättekö alkoholia, muita päihteitä, vahvoja kipulääkkeitä tai muita keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä? Kuinka monta kertaa viikossa? Niin paljon, että päihdytte? Odottaako jompi kumpi noita tilanteita, ovatko ne tapa nollata paineita/jaksaa arkea? Mikäli mitään keskushermostoon vaikuttavaa ainetta (tai muuta addiktoivaa) on mukana elämässä, niin siinä selitys puolison käytökselle.
Toinen ei halua kompromisseja, ei selvittää asioita eikä erota. Sun on tehtävä omat ratkaisusi noista lähtökohdista, ei sen perusteella, mitä mahdollisesti saattaisi tulevaisuudessa tapahtua. Mikään ei muutu jos mikään ei muutu ja vain itseään ja elämäänsä voi muuttaa, ei toista. Pistä tosiasiat paperille ylös, suhteen plussat ja miinukset, kumpia on enemmän ja haluatko jatkaa samaa?
Minä ja mieheni olemme myös täysin vastakohdat. Mieheni tykkää käyttää kymmeniä vuosia vanhoja rönttävaatteita, voi pitää maalisia haalareita jalassa kaupungilla (jos en itse siitä huomauttaisi) kun itse pukeudun muodikkaasti ja siististi. Mieheni ei huolehdi ulkonäöstään kun minulle se on tärkeää. Mieheni ei ole pätkääkään romanttinen kun minä taas olen yltiöromanttinen ihan naiiviuteen asti. Haluan monipuolisempaa seksiä kun miehelleni riittää tavallinen vaniljaseksi. Mieheni ei tykkää käydä ravintoloissa tai kahviloissa, en itsekään käy usein mutta paljon useammin kuin mieheni. Olen mustan ja tilannehuumorin ystävä kun mies pitää irstaasta huumorista. Mies on analyyttinen ja harkitseva, minä taas impulsiivinen tunneihminen. Ajatelkaa... Olemme olleet yhdessä silti 17 vuotta!