Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako asua vanhemmilla?
10.08.2024 |
Tarkotuksena olis ens vuonna hakea jatko-opiskelupaikkaa ja nyt vähän mietityttää pitäisikö ennen sitä muuttaa omilleen vai jatkaa vanhempien luona asumista. Ongelma (jos tätä siksi voi kutsua) on siis se, että oisin lähemmäs 25-26v kun valmistuisin ja entiiä onks se ehk vähän outoo niin vanhana asua vielä vanhemmilla. Tää on ehk joittenki mielest ihan tyhmä kysymys mut ois kiva kuulla muittenki mielipiteitä siitä, miten täs tilantees toimisi:)
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti se on taloudellisesti kannattavinta. Omille lapsille olen suositellut mahdollisimman pitkään kotona asumista ja rahan säästämistä. Itse muutin omilleni 19v ja aina paljon opintolainaa jouduin lopulta nostamaan vaikka yritin kitkuttaa ja tehdä osa-aikatöitä. Valmistuminen sitten venyi lisäksi tämän takia.
Meillä lapset kannustettiin hankkimaan oma asunto sitten kun lukio oli käyty. Itsenäistyminen (myös vanhempien!) alkaa vasta sitten. Totta kai autoimme lapsia kaikin tavoin, eivätkä välit siihen katkenneet. Ei ole tervettä että täysi-ikäiset nuoret aikuiset asuvat mutsin luona.
Joillekin vanhemmille vaikuttaa olevan vaikeaa nähdä omat lapset aikuisina ja joillekin ei. Ja tämä ei ole yhteydessä asumismuotoon. Olisi tukahduttavaa asua vanhemman kanssa, joka ei kokisi minun olevan aikuinen vain siksi, että asuisin hänen kanssaan. Silloin on vanhemmalla peiliin katsomisen paikka. Eli vanhempikin voi ns. itsenäistyä vaikka jälkikasvu asuisikin kotona - ja kohdella jälkikasvua aikuisena. Jos vanhemman omat vanhemmat eivät ole näyttäneet tähän mallia, voi olla hankala ymmärtää tämän olevan mahdollista. Silloin vanhempi ylittää jatkuvasti oman aikuisen lapsensa rajat kohtelemalla häntä lapsena - tämä voi olla myös läheisriippuvuutta, jolloin oma toisista erillinen minuus ei ole päässyt muodostumaan. Tällöin vanhempi yrittää kontrolloida omaa aikuista lastaan eikä edes itse tiedosta sitä. Kyse on yleensä kehityksellisestä traumasta, johon tarvii pitkän ja turvallisen terapiasuhteen. Juha Klaavun kirja Lapsuuden kehityksellinen trauma avaa tätä aihetta ja sen yleisyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahan puolesta kotiin jääminen on viisasta, mutta muuten ei välttämättä. Mulla oli asp-tili ja ostin asunnon muutaman vuoden päästä. Leskiäidilläni oli fyysisiä ja henkisiä terveysongelmia ja hän oli 60-70v tuolloin. Tietysti se kaikki vaikutti muhun. Asuessani yksin äiti piruili jossakin sukujuhlissa, että halusin itsenäistyä. Hänen nuoruudessaan aikuiset lapset asuivat kotona kunnes menivät naimisiin!
Armeija-aika on viisasta asua kotona, samoin ulkomailla vaihdossa oloaika. Eihän sun tarvi nyt päättää, asutko koko opiskeluajan kotona. Joku opiskelijakaveri tarvii ehkä kämppistä t. vaihtoon menevä voi vuokrata asuntonsa.
Hyvää jatkoa Sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Rahan puolesta kotiin jääminen on viisasta, mutta muuten ei välttämättä. Mulla oli asp-tili ja ostin asunnon muutaman vuoden päästä. Leskiäidilläni oli fyysisiä ja henkisiä terveysongelmia ja hän oli 60-70v tuolloin. Tietysti se kaikki vaikutti muhun. Asuessani yksin äiti piruili jossakin sukujuhlissa, että halusin itsenäistyä. Hänen nuoruudessaan aikuiset lapset asuivat kotona kunnes menivät naimisiin!
Armeija-aika on viisasta asua kotona, samoin ulkomailla vaihdossa oloaika. Eihän sun tarvi nyt päättää, asutko koko opiskeluajan kotona. Joku opiskelijakaveri tarvii ehkä kämppistä t. vaihtoon menevä voi vuokrata asuntonsa.
Hyvää jatkoa Sinulle!
Riippuu vanhemmista. Itselleni oli myös henkisen hyvinvoinnin kannalta parempi muuttaa pois. Kaikilla ei onneksi ole tämä tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan jokaista nuorta aikuista, joka asuu vanhempiensa kanssa sen sijaan, että kuppaa yhteiskunnalta tukea itsenäiseen asumiseensa. Siis jos opiskelupaikka on järjellisen matkan päässä kotoa. Jos itse pystyy itselleen asunnon kustantamaan tai vanhemmat sen haluaa tehdä, niin se on sitten eri asia. Tai jos lapsuudenkoti on pahasti ongelmainen tai niin ahdas, ettei sielläole tilaa.
Omassa tuttavapiirissä on useampi opiskelija, joiden ihan normaalit perheet asuu samassa kaupungissa mutta omaan asuntoon on silti vaan päästävä muutaman kilometrin päähän, ja veronmaksaja maksaa. Only in Finland
En todellakaan arvosta yhtäkään nuorta aikuista joka jää lapsuudenkotiinsa loisimaan. Useimmiten se on omistushaluinen ja läheisriippuvainen äiti joka ei uskalla päästää mukeloitaan maailmalle, koska silloin hänen elämältä
Voithan katsella asuntoa jossain vaiheessa opiskelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutat omillesi. Et aikuistu vanhempiesi luona.
Riippuu myös ihan vanhemmista. Minä tein itse omat ruokani ja pesin pyykkini. Vähän kuin kämppiksinä elettiin. Maksoin myös osan laskuista.
Mutta et ollut kämppis. Toitko baarista panoseuraa vanhempiesi kotiin? Seurustelitko?
Molempiin kyllä.
Kiva, minulle sanoi muutama nuorimies ettei halua paneskella perhetytön kanssa, varsinkaan kun isäni uhkaili heitä haulikolla kun kömmin humalassa kotiin.
Vanhemmilla asumisen voi siis säästää huonoilta kokemuksilta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä tiennykkää et maailmal on yleisempää et muutetaan omilleen vast vähän vanhempana:) Itel varmaa just sen takii ku iso osa muuttaa kotoa jo joskus 18-20v tullu se ajatus et on jotenki super outoa asuu vanhemmilla niin kauan. Mut hyvä tietää et maailma ei siihen kaadu:DD Juteltii just asiast äidin kaa ja uskon kyl et on ihan hyvä valinta jäädä tänne asumaan (ainaki joksikin aikaa jos mieli muuttuu opiskelujen aikana). Uskon myös et opinnot yms vie suht paljon aikaa et en kuiteskaa hengailis vanhempien kaa 24/7:D Ja plussana tietenki se ettei olis hemmetisti velkaa valmistuttua:))
ap
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiennykkää et maailmal on yleisempää et muutetaan omilleen vast vähän vanhempana:) Itel varmaa just sen takii ku iso osa muuttaa kotoa jo joskus 18-20v tullu se ajatus et on jotenki super outoa asuu vanhemmilla niin kauan. Mut hyvä tietää et maailma ei siihen kaadu:DD Juteltii just asiast äidin kaa ja uskon kyl et on ihan hyvä valinta jäädä tänne asumaan (ainaki joksikin aikaa jos mieli muuttuu opiskelujen aikana). Uskon myös et opinnot yms vie suht paljon aikaa et en kuiteskaa hengailis vanhempien kaa 24/7:D Ja plussana tietenki se ettei olis hemmetisti velkaa valmistuttua:))
ap
äh entiiä miten muilla mut itellä näyttää et tää on erillinen kommentti mut tää on siis vastaus viime sivulla olevaan pitkään komenttiin:D
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni voi ihan hyvin asua kotona opiskelujen ajan. Omilleen ehtii kyllä muuttaa myöhemminkin. Taloudellisestikin se on järkevää. Voit käydä osa-aikatyössä ja saada rahaa säästöön esim. asuntolainaa varten. Ei opintolainaa, ei vähällä rahalla kitkuttelua. Jos alkaa tympiä jossain vaiheessa tai tulee oman tilan tarve, niin katsele sitten omaa kämppää.
Ei ole outoa. En ymmärrä, mikä ongelma suomalaisilla on tän kanssa, monessa muussa Euroopan maassa tää on normaalia.
Vaikea tietää minkälainen tilanne parisuhteen/kavereitten kaa on parin vuoden päästä mut ainakin tähän asti ei oo ollu mikään ongelma omasta/vanhempien mielestä:) Plus voisin kuvitella et siinä kohtaa moni muu jo asuu omillaan et aina voi mennä heidän luo jos kaipaa enemmän yksityisyyttä:D
ap