Kuinka nopeasti työttömyys syrjäännyttää?
Kuinka nopeasti työttömäksi jäänyt alkaa syrjääntyä? Kokemuksia kaipaan.
Kommentit (51)
Olen 62v nainen. Minua ei työttömyys ole syrjäyttänyt mitenkään, päin vastoin. Olen aktiivisempi kuin töissä ollessani. Hoidan 91v isääni, teen ison talon ja puutarhan työt, hoida kaikki hänen asiansa. Nyt on aikaa hoitaa isää kunnolla. Isä ei tietenkään saa apua kunnalta, koska jalat toimivat, mutta pää ei. Vedotaan säästöihin aina, kun yrittää pyytää apua.
Kolmen pienen lapsen äitinä on aika hankala syrjäytyä.
En käytä alkoholia enkä päihteitä. En tunne muita työttömiä. Jos työttömyys on alkanut pitkittyä olen hakeutunut johonkin opiskelemaan.
Typerää puhetta ja leimaamista että työttömyys on automaattisesti syrjäytyminen.
Vierailija kirjoitti:
Olen 62v nainen. Minua ei työttömyys ole syrjäyttänyt mitenkään, päin vastoin. Olen aktiivisempi kuin töissä ollessani. Hoidan 91v isääni, teen ison talon ja puutarhan työt, hoida kaikki hänen asiansa. Nyt on aikaa hoitaa isää kunnolla. Isä ei tietenkään saa apua kunnalta, koska jalat toimivat, mutta pää ei. Vedotaan säästöihin aina, kun yrittää pyytää apua.
Niin eli pidät huolta omista sijoituksistasi? Et halua että isä käyttää rahansa hyvinvointiin, jotta ne jää sinulle käytettäväksi. Ei tuo nyt ole ihan se mistä täällä puhutaan kun puhutaan syrjäytymisestä. Syrjäytyminen on ihan muu juttu kun perinnön odottelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kolmessa kuukaudessa. Työnantajat tietävät tämän, ja siksi sitä pidemmän CV-aukon omaavien on todella vaikea työllistyä. Tuon jälkeen ihminen kelpaa lähinnä pupukerhoon askarteluja tekemään.
Tuttuni oli melkein neljä vuotta työtön, ennen kuin pääsi töihin. Yliopiston käynyt ihminen. Käytti aikansa työnhaun lisäksi fyysisestä ja psyykkisestä kunnostansa huolehtimiseen, ihmisten näkemiseen jne. Ei käytä alkoholia. Ei syrjäytynyt.
Syrjäytyminen ei tarkoita sitä, että jokainen työtön syrjäytyy, mutta haitta on kuitenkin niin merkittävää luokkaa, että sillä on kansantaloudellisia merkitystä. Yhden syrjäytyneen palauttaminen työkuntoiseksi maksaa veronmaksajille maltaita.
Moni syrjäytynyt on vuosikymmenestä tois
Ne kymmenen toivotonta tapausta työllistää yhden punavihervasemmistolaisen koordinaattorin - verovaroillamme.
14 v. työttömyyttä. Viera. P:so saa eläkettä n. 600:- kuuk. En saa tukia. Meillä on omistuskänppä josta ei ole velkaa. Minulla ei ole käytännössä minkäänlaista aktiivistä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Monet puhuu jostain maagisesta 3kk ajasta jonka jälkeen työnantajat alkaa tivaamaan asioita. Minulta ei ole koskaan työnantaja kysynyt vaikka vastaavia aukkoja on paljonkin.
Aina voi sitäpaitsi sanoa että on matkustellut säästöillä, rakentanut mökkiä, pitänyt ikääntyneestä mummosta huolta ym ym.
Vaikka sinulle ei ole käynyt niin, se ei tarkoita, etteikö muille olisi.
Eikä me kaikki muut olla yhtä moraalittomia kuin sinä, että keksittäisiin valheita työttömyysajaksi.
Mitä vikaa on syrjäytymisessä? Käyn töissä ja olen silti syrjäytynyt, tosin itse näin valinnut.
Ne jotka tällaista höpölöpöä pätkätöiden ihmemaassa höpöttää eivät tiedä elämästä yhtikäs mitään. On aivan normi käytäntö tietyillä aloilla että on vain vuoden töitä ja yksi vuosi ei töitä ja työnantaja melkein haistaa kun joku ei oikeasti heti halua töihin. Eihän sellaista kannata ottaakaan. Saikuttaa tai hankkii potkut jos palkkaat. Ja omasta mielestäni sellaisetkin ihmiset saaneet töitä pitkienkin taukojen jälkeen ja ihan normaaleja ovat. Jotka tuollaisia puhuvat ovat vieraantuneet pahasti oikeasta tavallisesta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet puhuu jostain maagisesta 3kk ajasta jonka jälkeen työnantajat alkaa tivaamaan asioita. Minulta ei ole koskaan työnantaja kysynyt vaikka vastaavia aukkoja on paljonkin.
Aina voi sitäpaitsi sanoa että on matkustellut säästöillä, rakentanut mökkiä, pitänyt ikääntyneestä mummosta huolta ym ym.
Vaikka sinulle ei ole käynyt niin, se ei tarkoita, etteikö muille olisi.
Eikä me kaikki muut olla yhtä moraalittomia kuin sinä, että keksittäisiin valheita työttömyysajaksi.
Ensinnäkin jos joutuu työttömäksi, niin voi ihan oikeastikkin tehdä asioita, kuten huolehtia ikääntyvästä sukulaisesta tai korjailla mökkiä ym. Itsellä ainakim hajoaa pää jos tuijottaa telkkaria kaikki päivät.
Toiseksi luuletko ettei kaikki vähän väritä sitä omaa cv.tään? Jos olet huonon itsetunnon omaava ihminen niin et varmasti saa töitä jos kirjoitat rehellisen cv.n ja se on kyllä sitten jo ihan omaa tyhmyyttä.
Jätin nuorena lukion kesken kun muutin 16-vuotiaana omilleni. Yli kymmeneen vuoteen en tehnyt muuta kuin satunnaisia lyhyitä työkokeiluja ja kuntouttavan työtoiminnan pätkiä. Päihteet maistui, pari ryyppykaveria oli, muuten viihdyin yksin. Sitten menin opiskelemaan ja nyt olen töissä. Päihteet maistuu edelleen ja elämäni on töitä ja kotona sohvalla makaamista, kaverit on jääneet kun en jaksa niitä nähdä. En ajattele että olisin koskaan ollut syrjäytynyt, mutta ehkä "virallisesti" olin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa on syrjäytymisessä? Käyn töissä ja olen silti syrjäytynyt, tosin itse näin valinnut.
Et ole syrjäytynyt jos itse vain tykkäät olla omissa oloissasi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa on syrjäytymisessä? Käyn töissä ja olen silti syrjäytynyt, tosin itse näin valinnut.
Nykyään saa valita jo pronominit.
Olen aina ollut syrjäytynyt ja tulen olemaan omasta tahdostani riippumatta siitä onko töitä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka tällaista höpölöpöä pätkätöiden ihmemaassa höpöttää eivät tiedä elämästä yhtikäs mitään. On aivan normi käytäntö tietyillä aloilla että on vain vuoden töitä ja yksi vuosi ei töitä ja työnantaja melkein haistaa kun joku ei oikeasti heti halua töihin. Eihän sellaista kannata ottaakaan. Saikuttaa tai hankkii potkut jos palkkaat. Ja omasta mielestäni sellaisetkin ihmiset saaneet töitä pitkienkin taukojen jälkeen ja ihan normaaleja ovat. Jotka tuollaisia puhuvat ovat vieraantuneet pahasti oikeasta tavallisesta elämästä.
Kausityöläisten tukipumppaus loppuu nyt ja se on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Jätin nuorena lukion kesken kun muutin 16-vuotiaana omilleni. Yli kymmeneen vuoteen en tehnyt muuta kuin satunnaisia lyhyitä työkokeiluja ja kuntouttavan työtoiminnan pätkiä. Päihteet maistui, pari ryyppykaveria oli, muuten viihdyin yksin. Sitten menin opiskelemaan ja nyt olen töissä. Päihteet maistuu edelleen ja elämäni on töitä ja kotona sohvalla makaamista, kaverit on jääneet kun en jaksa niitä nähdä. En ajattele että olisin koskaan ollut syrjäytynyt, mutta ehkä "virallisesti" olin.
Ei työelämän tarvitse olla tuon kummoisempaa. Ja ne päihteet, ne kuuluu elämään. Ei kukaan syö soppaa ilman mausteita paitsi ankeuttajat.
Ei työttömyys syrjäytä. Jos ihminen jää rahatta, on vaikea asioida missään.
Ei kai sitä syrjäydy jos on aktiivinen. Voi olla että aktivoituu enemmänkin kun saa keskittyä oleelliseen ei tarvitse käydä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Sillon kun alkaa hengailemaan muiden työttömien kanssa on asiat huonosti. Siinä oppii toistamaan niitä valheellisia mantroja siitä kuinka töitä ei ole tai niitä ei saa, vaikka todellisuudessa niitä ei edes etsi. Kaverit kertoo mitä hakemuksiin pitää kirjoittaa ettei varmasti päädy haastatteluun. Kaverit opettaa miten kelan kanssa pelataan asiat ym. Sitte ryypätään ja syrjäydytään.
Itse olen 2 kertaa ollut työttömänä pitkän pätkän. Toisella kertaa 2v ja toisella 1.5v. Tiedän mistä puhun.
Samankaltaisia kokemuksia täällä. Kun päihteet ja ryyppykaverit astuu kuvaan niin hetken työttömyys ja syrjäytyminen yhteiskunnasta tuntuu jopa ihan kivalta.
Kun on vuoden ryypännyt ja katsoo minkälaisilla ihmisillä on itsensä ympäröinyt niin tulee ikävä niitä vanhoja työssäkäyviä kavereita joiden kanssa ei tarvinnut miettiä joka päivä mistä lisää kaljarahaa.
Silti olen aina löytänyt töitä vaikka työttömyysjaksot ovat olleet n1v mittaisia. Olen kelpuuttanut alkuun minkä tahansa paskaduunin ja hakenut sitten parempaa tilalle.
Työnantajia kiinnostanut enemmän se että on rytmit kunnossa ja tulet töihin kun on sovittu.
Vierailija kirjoitti:
3 viikkoa ja mietit kiikkua
Jos olet todella pinnallinen ja säälittävä läjä, joka ei löydä elämän tarkoitusta mistään muusta kuin jossain mitättömässä työssä raatamisesta, niin ehkä.
Monet puhuu jostain maagisesta 3kk ajasta jonka jälkeen työnantajat alkaa tivaamaan asioita. Minulta ei ole koskaan työnantaja kysynyt vaikka vastaavia aukkoja on paljonkin.
Aina voi sitäpaitsi sanoa että on matkustellut säästöillä, rakentanut mökkiä, pitänyt ikääntyneestä mummosta huolta ym ym.