Lue keskustelun säännöt.
Omakotitalo ja talvi
05.08.2024 |
Ostin omakotitalon kesällä ja lämmitysmuotona on puu sekä suorasähkö. Patterit eivät ole vesikiertoisia, vaan todella litteitä. Mietin kuinka tehokkaasti leivinuuni ja takka lämmittävät taloa?
Myös sauna lämpiää puulla, mutta sitä tuskin lasketaan lämmitysmuodoksi millään tapaa. Kertokaa viisaat omakotitalon omistajat!
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Leivinuuni on hyvä lämmittäjä mutta takka ei ole kustannustehokasta lämmitystä.Kovalla pakkasella voi pitää tulta aamuin illoin kun jäähtyy jo siinä välissä.
Pahimmillaan avotakka imee lämmintä huoneilmaa palamisen aikana enemmän mitä tuottaa. Kovalla pakkasella takkatuli hukkaa enemmän lämpöä kuin mitä sillä saavutetaan! Kannattaa muistaa, että 1 kg puuta tarvitsee palaakseen 10 m3 ilmaa. Huoneesta poistuva ilma korvaantuu jääkylmällä ulkoilmalla. Siinä menee melkoisesti lämpöenergiaa savupiipusta harakoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leivinuuni on hyvä lämmittäjä mutta takka ei ole kustannustehokasta lämmitystä.Kovalla pakkasella voi pitää tulta aamuin illoin kun jäähtyy jo siinä välissä.
Pahimmillaan avotakka imee lämmintä huoneilmaa palamisen aikana enemmän mitä tuottaa. Kovalla pakkasella takkatuli hukkaa enemmän lämpöä kuin mitä sillä saavutetaan! Kannattaa muistaa, että 1 kg puuta tarvitsee palaakseen 10 m3 ilmaa. Huoneesta poistuva ilma korvaantuu jääkylmällä ulkoilmalla. Siinä menee melkoisesti lämpöenergiaa savupiipusta harakoille.
Pahimmillaan näin, mutta uudet takat on tehokkaita lämmöntuottajia ja varaajia myös.
Olet sen verran pihalla OKT asioista, että myy se talo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tosiaan opetella lämmityssysteemit kunnolla ja pitää erityinen huoli häkäriskistä. Minun talossani takkaa on talvella lämmitettävä 3-4 pesällistä joka päivä, ja lämmitys pitää ajoittaa järkevästi niin, että pellin voi turvallisesti sulkea ennen nukkumaanmenoa. Jos se jää auki, aamulla on takka jäähtynyt ja talo kylmä. Puulämmitys sitoo tässä omassa talossani talviaikaan minut oikeastaan vapaa-ajalla täysin kotiin arkipäivisin, koska työvuoron jälkeen on välittömästi laitettava tulet takkaan, jotta pellin saa kiinni yöksi.
Sinulla on varaamaton takka tai poltat liian monta pesällistä? Ammattilaiset sanoo, että varasvassa vain 2 pesällistä on maksimi. Muut menee hukkaan kun se ei vain voi varsta enempää lämpöä.
Kyllä minulla on varaava takka ja siinä poltetaan aina enemmän kuin kaksi pesällistä. Takat ja talot ovat erilaisia, eikä polttopuukaan ole aina tasalaatuista. Meillä kotona -lehden ammattilaisen ohjeet eivät päde kaikkiin olosuhteisiin. Takkani on 90-luvun järkälemäinen tiilitakka pienellä tulipesällä, uudemmissa takoissa on tyypillisesti paljon vähemmän varaavaa massaa ja isommat pesät.
Miksei ap kysynyt talon myyjältä tätä, hänhän se parhaiten talon tuntee kun on siinä asunut. Ja kyllähän se yleensä jo tiedoissa mainitaan paljonko on ollut sähkön kulutus, se antaa vähän osviittaa. Tietysti kaikki ei käytä puuta niin paljoa, kun ei ole aikaa eikä jaksamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin tuntuu että tässä on nyt jätetty jotain kertomatta. Parisataa neliöistä taloa ei pidetä lämpimänä yhdellä leivinuunilla, se on ihan varma. Varsinkaan kakskerroksista.
Meillä kyllä pidetään. Ja jos luit koko vastauksen, niin sen pointti olikin, että taloneristeet vaikuttavat tosi paljon. 2000-luvulla rakennetussa talossa eristeet ovat runsaat ja tiiviit ja ilmanvaihto on hallittu. Itse asiassa se pysyy talvipakkasia lukuunottamatta, siis syksyt ja keväät, lämpimänä jo sillä, että kaksi ihmistä on siellä ja tekee normaalit kotityöt. Noissa vanhemmissa taloidsa tilanne onkin sitten ihan eri. Epäuskoinen kommentoija varmaan asuu sellaisessa.
Meillä on toki tämän ikäisessä talossa keskuslämmitysjärjestelmäkin (pelletillä ja sähköllä toimiva) olemassa, mutta ei sitä ole käytetty moneen vuoteen, paitsi jos ollaan pitemmällä matkalla tms. ja talon pitää selvitä yksinään. Käyttöveteen on sellainen pieni sähköboileri.
Vanhasta okt talosta tulee hyvä, kun se pistetään kumoon ja rakennetaan uusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmalämpöpumppua suosittelen minäkin. Jos on puuhella niin sitä lämmittäessä laita lämmönlevitin siihen päälle, kierrättää omalta osaltaan lämpöä laajemmalle, hetkellinen pieni apu, mutta oiva sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Olet sen verran pihalla OKT asioista, että myy se talo.
Eli asioita ei voi oppia siinä vaiheessa kun asuu omakotitalossa? Pitää tietää kaikki ennenkuin ostaa omakotitalon?
Älä nyt hulluja puhu. Me tiesimme ainoastaan mökkielämästä, itse en ollut ikinä asunut okt:ssa ennen kuin sellainen miehen kanssa ostettiin. Nyt on yli kolmekymmentä vuotta samassa rintamamiestalossa menty. Talvet jos pitkiä kylmyysjaksoja ovat toki omalta osaltaan haastavia, mutta eivät mahdottomia. Paljon on opittu talosta, itsestämme sekä nautittu omasta rauhasta ja isosta pihasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu yleensä leivinuunista, talon koosta, yläpohjan eristeitä, lattian eristeitä ja ikkunoiden tiiveydestä.
Leivinuuni on tavanomaisen kokoinen, melko kookas kivinen uuni. Takka on vastakkaisella puolella yhdistyneenä samaan hormiin. Asuinpinta-ala 110 neliötä. Lattian eristyksestä en osaa vielä sanoa. Ikkunat ovat mielestäni melko tiiviit, täyttä puuta ympärillä.
Neliöitä merkittävämpi on kuutiot eli huoneiden korkeus ja onko yläkerta avointa tilaa, koska lämpö nousee ylöspäin. Ja toinen huomioitava seikka, mihin aikaan onnistuu leivinuunin lämmitys ja miten se varaa lämpöä. Ongelmaksi tulee, jos puulämmitys onnistuu vasta työpäivän jälkeen, kun se pitäisi ajottaa iltapäiväksi, jolloin lämpöä illaksi ja yöksi riittävästi, jolloin muuten joutuu käyttämään muuta läm
Erittäin hyvä vastaus, kiitoksia! Huoneet ovat yhtä korkeita kuin tyypillisissä kerrostaloasunnoissa. Arvelen 2 metriä 50 cm. Yläkertaa ei ole, ainoastaan yläpohja, joka on kunnoltaan hyvä. Kuntoraportin mukaan sieltä ei ilma juuri ulos karkaile, mikä voi olla huonokin asia?
Vierailija kirjoitti:
Miksei ap kysynyt talon myyjältä tätä, hänhän se parhaiten talon tuntee kun on siinä asunut. Ja kyllähän se yleensä jo tiedoissa mainitaan paljonko on ollut sähkön kulutus, se antaa vähän osviittaa. Tietysti kaikki ei käytä puuta niin paljoa, kun ei ole aikaa eikä jaksamista.
Talon omistaja ei kysymisistä huolimatta koskaan vastannut sähkönkulutukseen. Useasti kysyin välittäjältä ja myyjältä. Sanottiin että puuta polttamalla, siihen voi vaikuttaa erittäin huomattavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet sen verran pihalla OKT asioista, että myy se talo.
Eli asioita ei voi oppia siinä vaiheessa kun asuu omakotitalossa? Pitää tietää kaikki ennenkuin ostaa omakotitalon?
Älä nyt hulluja puhu. Me tiesimme ainoastaan mökkielämästä, itse en ollut ikinä asunut okt:ssa ennen kuin sellainen miehen kanssa ostettiin. Nyt on yli kolmekymmentä vuotta samassa rintamamiestalossa menty. Talvet jos pitkiä kylmyysjaksoja ovat toki omalta osaltaan haastavia, mutta eivät mahdottomia. Paljon on opittu talosta, itsestämme sekä nautittu omasta rauhasta ja isosta pihasta.
Kiitos erittäin hyvästä vastauksesta! Olen täysin samaa mieltä. Ei myyminen tule kysymykseen, kun haluan oppia ja asua maaseudulla. :)
Vierailija kirjoitti:
Ap. Kai sait edelliseltä omistajalta luvut, paljonko on kulunut vuodessa sähköä ja puuta? Ja missä asteessa ovat talvisin lämmön pitäneet?
Myyjältä sain vastauksen, että 10 heittokuutiota mennyt vuodessa puuta. Talossa asui leskirouva. Sähköstä minulle ei vastattu kysymyksistä huolimatta. Sanottiin että siihen voin vaikuttaa itse puuta käyttämällä huomattavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Kai sait edelliseltä omistajalta luvut, paljonko on kulunut vuodessa sähköä ja puuta? Ja missä asteessa ovat talvisin lämmön pitäneet?
Myyjältä sain vastauksen, että 10 heittokuutiota mennyt vuodessa puuta. Talossa asui leskirouva. Sähköstä minulle ei vastattu kysymyksistä huolimatta. Sanottiin että siihen voin vaikuttaa itse puuta käyttämällä huomattavasti.
Miksihän sitä puulämmitystä kehutaan halvaksi tavaksi lämmittää taloa? Jos om ostopuun varassa, niin kallista lämmittämistä se on. Jos on metsää oisellä, niin ei ne puut pinoon itse kävele. Dieseliä ja lihasvoimaa kuluu reilusti, ennen kuin puut on polttokunnossa.
Sähkö on helppo tapa lämmittää. Sekin kannattaa ottaa huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tosiaan opetella lämmityssysteemit kunnolla ja pitää erityinen huoli häkäriskistä. Minun talossani takkaa on talvella lämmitettävä 3-4 pesällistä joka päivä, ja lämmitys pitää ajoittaa järkevästi niin, että pellin voi turvallisesti sulkea ennen nukkumaanmenoa. Jos se jää auki, aamulla on takka jäähtynyt ja talo kylmä. Puulämmitys sitoo tässä omassa talossani talviaikaan minut oikeastaan vapaa-ajalla täysin kotiin arkipäivisin, koska työvuoron jälkeen on välittömästi laitettava tulet takkaan, jotta pellin saa kiinni yöksi.
On myös huomattava se, että hiillos on se, joka lämmittää eikä liekki. Siksi kannattaa laittaa vetoa pienemmälle silloin kuin uunissa on vielä hyvä hiillos. Joissakin on erikseen häkäpelti joka silloin avataan, mutta muuten kannattaa vain laittaa peltiä pienemmälle ja kokonaan kiinni vasta sitten, kun uuni on aivan musta.
Vierailija kirjoitti:
"Jotenkin tuntuu että tässä on nyt jätetty jotain kertomatta. Parisataa neliöistä taloa ei pidetä lämpimänä yhdellä leivinuunilla, se on ihan varma. Varsinkaan kakskerroksista."
Onhan sitä vanhoja maalaistaloja mitkä on rakennettu aikana ennen sähkölämmitystä. Tuvassa ISO leivinuuni jossa poltetaan metrin mittaisia halkoja. Semmoinen monen tuhanen kilon painoinen tiiliröykkiö. Kyllä kun sen pakettiauton kokoisen kivikasan kerran saa kuumaksi niin sillä lämmittää isonkin talon. Onhan sitä entisaikaan lämmitetty puuta polttamalla kaikki Suomen talot.
Pakettiauton? Oikein vanhassa isossa talossa se kivikasa on jokseenkin kuorma-auton kokoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leivinuuni on hyvä lämmittäjä mutta takka ei ole kustannustehokasta lämmitystä.Kovalla pakkasella voi pitää tulta aamuin illoin kun jäähtyy jo siinä välissä.
Pahimmillaan avotakka imee lämmintä huoneilmaa palamisen aikana enemmän mitä tuottaa. Kovalla pakkasella takkatuli hukkaa enemmän lämpöä kuin mitä sillä saavutetaan! Kannattaa muistaa, että 1 kg puuta tarvitsee palaakseen 10 m3 ilmaa. Huoneesta poistuva ilma korvaantuu jääkylmällä ulkoilmalla. Siinä menee melkoisesti lämpöenergiaa savupiipusta harakoille.
Avotakka yleensä valaisee enemmän kuin lämmittää, jos ei ole oikeasti sellainen varaava takka, joka pitää taloa lämpimänä pitempään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä neuvoja talvella lumen ja katon suhteen? Suurikokoinen peltiharjakatto kyseessä. Joitakin nauloja löystynyt, massalla paikkailtu...
Kannattaa varmaankin hommata joku ruuvaamaan ne pellit kunnolla kiinni, ennen kuin lumi hajottaa ne ja on vedet yläpohjassa.
Jos saa puuta halvalla, niin tottakai kannattaa lämmittää puulla. Ja pitää lämpötila niin alhaalla kuin pystyy.
"Jotenkin tuntuu että tässä on nyt jätetty jotain kertomatta. Parisataa neliöistä taloa ei pidetä lämpimänä yhdellä leivinuunilla, se on ihan varma. Varsinkaan kakskerroksista."
Onhan sitä vanhoja maalaistaloja mitkä on rakennettu aikana ennen sähkölämmitystä. Tuvassa ISO leivinuuni jossa poltetaan metrin mittaisia halkoja. Semmoinen monen tuhanen kilon painoinen tiiliröykkiö. Kyllä kun sen pakettiauton kokoisen kivikasan kerran saa kuumaksi niin sillä lämmittää isonkin talon. Onhan sitä entisaikaan lämmitetty puuta polttamalla kaikki Suomen talot.