Omakotitalo ja talvi

Jos asunnossa ei vielä ole ilmalämpöpumppua, niin hommaa sellainen ennen talven tuloa. Se kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan, josta ilma leviää parhaiten muihin huoneisiin (yleensä eteiseen, jossa hurina aiheuttaa myös vähiten häiriötä). Ilp levittää myös tehokkaasti leivinuunin tuottamaa lämpöä. Sähköpatterit kannattaa säätää aivan viimesijaiseksi lämmönlähteeksi kääntämällä termostaatit 18-19 asteeseen. Myös jos sinulla on enimmäkseen tyhjillään olevia huoneita, joissa et oleile pidempiä aikoja, niin sulje ovet ja säädä termostaatit vielä jonkin verran kylmemmälle. On turha lämmittää tarpeetonta tilaa. Puulla lämmittämällä säästät paljon rahaa, etenkin jos saat puut omasta metsästä tai teet itse rangoista.

Itselläni menee 160 m2 omakotitalon lämmittämiseen n. 10 pinokuutiota puuta vuodessa ja se kattaa yli puolet tarvittavasta energiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Patterit eivät ole vesikiertoisia, vaan todella litteitä"

Olisiko kannattanut sittenkin pysyä siellä vuokraläävässä. Olisi ollut joku, joka vähän katselee sinun perääsi...

En kommentoi tähän mitään. Tyly kommentti. Vesikiertoisuus on mielestäni huono asia, sellaisessa voi olla omat riskinsä aikanaan? 

Vesikiertoisuudessa on se hyvä puoli, että pannuhuoneeseen voi valita lämmönlähteen, voi käyttää sähkövastusta, pellettejä, puuta, maalämpöä tai mitä vain, ja vesi kiertää sieltä pattereihin ja lämmittää talon. Toki vesikierron kanssa pitää olla tarkkana, ettei vesi vuoda mihinkään. Mutta kyllä sen nopeasti huomaa, jos veden tilalla on ilmaa ja patterit ei lämpene. Eri. 

Vierailija kirjoitti:

Jos asunnossa ei vielä ole ilmalämpöpumppua, niin hommaa sellainen ennen talven tuloa. Se kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan, josta ilma leviää parhaiten muihin huoneisiin (yleensä eteiseen, jossa hurina aiheuttaa myös vähiten häiriötä). Ilp levittää myös tehokkaasti leivinuunin tuottamaa lämpöä. Sähköpatterit kannattaa säätää aivan viimesijaiseksi lämmönlähteeksi kääntämällä termostaatit 18-19 asteeseen. Myös jos sinulla on enimmäkseen tyhjillään olevia huoneita, joissa et oleile pidempiä aikoja, niin sulje ovet ja säädä termostaatit vielä jonkin verran kylmemmälle. On turha lämmittää tarpeetonta tilaa. Puulla lämmittämällä säästät paljon rahaa, etenkin jos saat puut omasta metsästä tai teet itse rangoista.

Itselläni menee 160 m2 omakotitalon lämmittämiseen n. 10 pinokuutiota puuta vuodessa ja se kattaa yli puolet tarvittavasta energiasta.

Loistava kommentti, hyviä neuvoja! Kiitos! Omaa puustoa löytyy. Komeita mäntyjä ja erikokoista koivua. Pitänee ostaa uusi moottorisaha. 

Sit kannattaa muistaa sekin puita tehdessä, että jos nyt kaadat, niin ei ole kahteen vuoteen polttokelpoisia, sydäntalvella kaadetut ja keväällä pinotut saattaa olla syksyllä kuivat. Mutta usein ei ole ellei ole sellaisessa paikassa missä kiertää ilma. Lavoista rakennettu puuvarasto ehkä paras, ilma kiertää hyvin mutta ei pääse sade.

Vierailija kirjoitti:

Sit kannattaa muistaa sekin puita tehdessä, että jos nyt kaadat, niin ei ole kahteen vuoteen polttokelpoisia, sydäntalvella kaadetut ja keväällä pinotut saattaa olla syksyllä kuivat. Mutta usein ei ole ellei ole sellaisessa paikassa missä kiertää ilma. Lavoista rakennettu puuvarasto ehkä paras, ilma kiertää hyvin mutta ei pääse sade.

Keväällä kaadetut tai jopa alkukesästä ovat riittävän kuivat poltettavaksi alkutalvesta. Halki ne pitää saada. Muuten eivät kuivu.

Minulla tosin palaa keskuslämmitys kattilassa jopa tuore puu. Koko tiilen iso hormi ja pitkä piippu 1.5 kerroksinen 160 M3 50- luvun talo.

M2

Eli meinaatko että minulla on mittayksikkö väärin? Vai että en etelä-suomessa selviäisi pönttiksen, puuhellan ja saunan kanssa kahdeksalla, kun yläkerta pidetään viileänä ja olkkarissa on ilppi? 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2 vuotta asunut nyt omakotitalossa, onneksi miesystävä on paljonkin tietävämpi, ja jakaa kotitöitäkin kustannuksien lisäksi. 

Meillä 50-luvun alussa valmistunut 1,5 kerroksinen rintamamiestalo, jossa alakerran ikkunat uusittu 90-luvulla. Meitä asuu 2. Puita tilattiin pihaan juuri 8 heittomottia, puusauna pihassa. Sisällä neliöitä n.80, olohuoneessa meidän ostama ilppi ja pönttöuuni, keittiössä puuhella ja siinä myös pieni leivinuuni. Yläkerran kahdessa huoneessa pönttöuunit.

Meillä on talvisin patterit varalta asetettu pitämään peruslämpö 10 asteessa alakerrassa. Ilmalämpöpumppu usein vain kierrättää ilmaa, mutta oli syksyllä yhdessä sähkökatkossa mennyt kokonaan kiinni, joten kotona oli aika vilakkaa. Yläkerran pidämme talvisin "kylmänä", pysyy se plussan puolella, vaikka ovia pidetään kiinni. Alakerran kuisti on eristämätön, ja sisäovi eteiseen pitäisi vaih

Tätä koitin lainata t.29

..... voi hyvänen aika miten hyvin tämä toimii :D 

sille pohjoisen asukille kellä lumet tulloo lokakuussa 🙈

Ilmalämpöpumppua suosittelen myös. Meillä oli aiemmin pienessä omakotitalossa puulämmitys, ja ehti kyllä viilentyä lämmitysten välissä. Nyt on ilp varalla eli lämpötila ei laske liian alas. Muuta lämmitystä ei olekaan. 

Ilp näppärä säätää vaikka reissujen ajaksi pienelle peruslämmölle ja laitetaan pari tuntia ennen kotiutumista kännykän kautta isommalle.

Aiemmassa talossa oli ilp sekä puu- ja suora sähkölämmitys. 9 vuotta siinä asuttiin ja kertaakaan ei edes testattu pattereita.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tosiaan opetella lämmityssysteemit kunnolla ja pitää erityinen huoli häkäriskistä. Minun talossani takkaa on talvella lämmitettävä 3-4 pesällistä joka päivä, ja lämmitys pitää ajoittaa järkevästi niin, että pellin voi turvallisesti sulkea ennen nukkumaanmenoa. Jos se jää auki, aamulla on takka jäähtynyt ja talo kylmä. Puulämmitys sitoo tässä omassa talossani talviaikaan minut oikeastaan vapaa-ajalla täysin kotiin arkipäivisin, koska työvuoron jälkeen on välittömästi laitettava tulet takkaan, jotta pellin saa kiinni yöksi. 

Sinulla on varaamaton takka tai poltat liian monta pesällistä? Ammattilaiset sanoo, että varasvassa vain 2 pesällistä on maksimi. Muut menee hukkaan kun se ei vain voi varsta enempää lämpöä. 

Ap. Kai sait edelliseltä omistajalta luvut, paljonko on kulunut vuodessa sähköä ja puuta? Ja missä asteessa ovat talvisin lämmön pitäneet?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kotona leivinuuni ja 200m2 tilaa. Koko talo kahdessa kerroksessa lämpiää ihan hyvin sillä leivinuunilla. Toki kerrosten väliset raput on avointa tilaa eli ilma kulkee. Makuuhuoneet yläkerrassa on vähän viileämmät ja saa ollakin. Eristys on 2000-luvulta. Joka toinen päivä lämmitetään.

 

Mummolassa on leivinuuni ja n 80m2 tilaa. Talo lämpiää leivinuunilla kyllä, mutta tuulisella säällä kylmeneekin nopeasti. Joka päivä on lämmitettävä. Talo on vanha, eristettä olisi paksustikin mutta kunnolllinen tuulensuoja puuttuu.

Äidilläni on takkauuni, jolla hän lämmittää koko 60m2 talonsa. Kerran päivässä lämmittäen. Talo on 120 vuotias, mutta yläpohja on lisäeristetty ja seiniin on laitettu tuulensuoja muutama vuosi sitten.

Jotenkin tuntuu että tässä on nyt jätetty jotain kertomatta. Parisataa neliöistä taloa ei pidetä lämpimänä yhdellä leivinuunilla, se on ihan varma. Varsinkaan kakskerroksista.

Vierailija kirjoitti:

Meillä sähkölaskut 300-400€/kk pahimmilla pakkasilla vaikka puillakin lämmitetään. Kokoa talolla noin 120m2.

Millä hinnalla ostatte sähkön?

Leivinuuni on hyvä lämmittäjä mutta takka ei ole kustannustehokasta lämmitystä.Kovalla pakkasella voi pitää tulta aamuin illoin kun jäähtyy jo siinä välissä.

Vierailija kirjoitti:

Eli meinaatko että minulla on mittayksikkö väärin? Vai että en etelä-suomessa selviäisi pönttiksen, puuhellan ja saunan kanssa kahdeksalla, kun yläkerta pidetään viileänä ja olkkarissa on ilppi? 🤔

Mitä sinä hermostut? Totesin, lähinnä AP.lle, että jos asuu pohjoisempana, ei esim  8 kuutiota riitä vuodeksi. Ei se ollut sinulle se vastaus, vaan siihen, että riippuu asuinpaikasta ym  paljonko puuta menee. Ei myöskään voi laskea, että jos sinulla menee vaikkapa 8 kuutiota, ja on 4 tulisijaa (en muista määrää, älä nyt siitäkin hermostu) että kulutus olisi 2 kuutiota per tulisija. Eli jos AP.llä olisi vain takka, siihen riittäisi 2 kuutiota talveksi. Kuten tiedämme, se ei riitä. Mutta esim  AP ei välttämättä koskemattomana sitä hoksaa. Hänellä myöskään ei ole ilppiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu yleensä leivinuunista, talon koosta, yläpohjan eristeitä, lattian eristeitä ja ikkunoiden tiiveydestä.  

Leivinuuni on tavanomaisen kokoinen, melko kookas kivinen uuni. Takka on vastakkaisella puolella yhdistyneenä samaan hormiin. Asuinpinta-ala 110 neliötä. Lattian eristyksestä en osaa vielä sanoa. Ikkunat ovat mielestäni melko tiiviit, täyttä puuta ympärillä. 

Neliöitä merkittävämpi on kuutiot eli huoneiden korkeus ja onko yläkerta avointa tilaa, koska lämpö nousee ylöspäin. Ja toinen huomioitava seikka, mihin aikaan onnistuu leivinuunin lämmitys ja miten se varaa lämpöä. Ongelmaksi tulee, jos puulämmitys onnistuu vasta työpäivän jälkeen, kun se pitäisi ajottaa iltapäiväksi, jolloin lämpöä illaksi ja yöksi riittävästi, jolloin muuten joutuu käyttämään muuta lämmitysmuotona. 

Minä taas en ilmalämpöpumpusta perusta. AP.lle talo on uusi, joten hänen ehkä kannattaa ensin asua siinä talvi, ja sitten miettiä, mitä muutoksia tarvitsee tehdä. Jos talosta on pidetty huolta, voi olla, että kaikki on kunnossa ja mitään ei tarvitse muuttaa tai remontoida, ellei halua.

Minä lämmitä ihan vaan suoralla sähköllä ja lisäksi puulla. Pohjois-suomessa. 

Talo on rintamamiestalo, ja sen peltikatolta kyllä lumet tulee  vauhdilla alas. Joku kysyi sitäkin.

Sisälämpötilaa, tai siis talvella tarkenemista kysyi myös joku. Minulla on talvisin +21 astetta sisällä, pidän pattereilla sellaisen +18, ja loput puulla. Ei meillä päivisin ole kukaan kotona, joten ei haittaa, vaikkei ole niin lämmin, ja sitten laitan aina tulet uuniin kun tulen kotiin. Se tulesta tuleva lämpö vaan on niin ihanaa. 

Ihan kovimmilla pakkasilla, kun pakkaset on kestäneet pari päivää, alkaa kylmä huokua sisään, ja pitää vähän vääntää pattereita isommalle tai lämmittää enemmän. Mutta sitä tapahtuu kaikissa taloissa, pakkanen tekee niin. Ja kova pakkanen on nyt -25 tai kylmempää. 

Joskus näkee väitteitä, että vanhoissa taloissa jäätyy putket talvisin. Minun talossani ei ole jäätynyt koskaan, eikä ole naapureitaan puhuneet, että heillä jäätyisi. Talo on oikein lämmin ja hyvä talo. 

Millaisen talon AP ostit? 

Jos talo on vanhempi, esim rintamamiestalo, facessa on kivoja ryhmiä kuten pelastakaa vanhojen talojen naiset tai vanhoja taloja yksin huoltavat naiset, joista saa hyviä neuvoja. Ilmapiiri on ryhmissä kiva, joten voithan ehkä kysellä jokatapauksessa sieltä vinkkejä, jos tarvitset apua. 

Nuohooja ei muuten automaattisesti osa auttaa lämmityksessä. Siis useimmat varmaan osaavat, mutta minun nuohoojani asuu ihan kerrostalossa keskustassa, eikä tosiaan tiedä asiasta mitään. Mukava mies ja nuohoaa hyvin, mutta uunin lämmityksestä häneltä ei neuvoja saa

AP.lle että se leivinuuni lämmittää todennäköisesti hyvin kaikki tilat, joihin se on kosketuksissa, eli mitkä sen lähellä on. Takassa riippuu, onko avotakka vai sellainen varaava. Avotakka ei kyllä lämmitä mitään. Kerro vähän tarkemmin talosta niin saat tarkempia neuvoja. 

Muista myös tulisijojen vaatima korvausilma, palaminen tarvitsee happea.