Mikä vaivaa moukkia, jotka eivät moikkaa?
Naapurustossa tapana moikata kaikkia ja joidenkin kanssa vielä rupatellakin. Pari henkilöä on kuitenkin sellaisia, etteivät kykene moikkaamaan takaisin, vaikka heitä tervehtii kuuluvalla äänellä.
Aivan uskomatonta.
Kommentit (46)
Tervehtiminen on kyllä vain ja ainoastaan perus käytöstapa. Jos ei ole käytöstapoja, ei tervehdi, ei pidä ovea auki vastaantulevalle jne. Eli jos et tervehdi ym. niin kyllä, olet moukka ja sinulta puuttuu alkeelliset käytöstavat.
Naapuritervehdyshullun onnen päivät 😂
Kusipää saa olla olla, mutta ei ylpee.
Mä en tiedä ketä mun naapurustossa asuu. Pitkälle yli 100 taloutta taloyhtiössä, tiedän ehkä kolmesta taloudesta ihmisiä ja heitä tervehdin. Useamman vuoden jo olen tässä asunut, mutten näe useinkaan ketään omien kulkemisen aikaan. Eikä mua juuri naapurien elämät kiinnosta muutenkaan.
Toisinaan olen siksi juopeessa että en tajua moikkailla. Juttelemaan en edes kehtaa jäädä kun kieli ei käänny suussa. Pystyn silti liikkumaan siinä kunnossa kohtalaisen normaalisti.
Ne, joita en enää moikkaile, ovat käyttäytyneen avoimen k-päisesti ja kaksinaamaisesti. En pidä enää edes ihmisinä, ja se saa näkyä.
Meidän naapurustossa on pari korostuneen reipasta tervehtijää. Toisella meni kerran pakka sekaisin, kun tervehdin häntä 10 metrin päässä pihapiiristämme. Ihmetteli kuka olin. Tämän jälkeen lopetin hänen tervehtimisensä.
Pidetään vaan se tonnin seteli, kun siihen täällä on totuttu...
Olen masentunut ja joskus pelkkä moi:n sanominen on työn ja tuskan takana joten en vaan jaksa. Ei myöskään ole mitään mielenkiintoa puhua vieraiden kanssa. Eikä mikään laki mua pakota tervehtimään naapureita
Vierailija kirjoitti:
Olen masentunut ja joskus pelkkä moi:n sanominen on työn ja tuskan takana joten en vaan jaksa. Ei myöskään ole mitään mielenkiintoa puhua vieraiden kanssa. Eikä mikään laki mua pakota tervehtimään naapureita
Hyvä pointti. Se voi vaatia tuolloin yllättävän paljon energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Olet se paska naapuri, jota ei moikata. Minä moikkaan kyllä mukavia naapureita. Muutamaa mulkkua en. Ei kiinnosta esittää ystävällistä typerille ihmisille.
Kumma kun 95% naapureista moikkaa ja joskus jutteleekin. Ap
Minun piti ihan opetella nuorempana moikkaamaan.ei tullut selkärangasta. Olin vetäytyvä, masentunut, pelokas. Sytytti hitaasti sosiaalisissa tilanteissa ja en aina kerennyt vasta kommenttia sanomaan tai moikkaamaan. Nykyään vähän nopeampi ja vieläkin saatan olla hidas.
Siis vieläkin saatan takelella puheessa
Mua ihmetyttää että naapurin nuorehkot naiset tervehtivät miestäni mutta eivät minua?! :D
Meillä on niin pjaskat naapurit etten moikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Ovat päättäneet etukäteen ja opettaneet lapsilleen myös. Pelkäävät,että joku sanoo muutakin heille? Mietin aina missä ammatissa tuollainenkin vaikuttaa...
Jos naapurista kyse, niin saattaa olla pelkoa siitä, että sieltä tulee sen moikkauksen lisäksi muutakin, esim. jotain ikävää itseensä kohdistuvaa valitusta, mikä pilaa loppupäivän
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä sinun kaltaistasi ihmistä pitäisi moikata? Kirjoittaisitko siitä sitten ihan varmasti tälle palstalle, jos mie siuta moikkaisin?
Vai oisko siulla pallo vai pointti hukassa?
Taitaa olla molemmat. Miu mau mou, piu pau pou. Mie ja mie tervemenoa sinne itärajalle.
Itse kuljen napit korvilla enkä kuule jos joku huikkaa takaa jotain. Eteenpäin mäessä.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Ovat päättäneet etukäteen ja opettaneet lapsilleen myös. Pelkäävät,että joku sanoo muutakin heille? Mietin aina missä ammatissa tuollainenkin vaikuttaa...
Taloyhteisön pahimmat ei moikkaajat työskentelee tullissa ja stockmannilla. Kumpaankin törmännyt työpaikallaan ja ovat aivan eri ihmisiä kuin pihapiirissä. Olivat todella palveluhenkisiä ja ystävällisiä. Sitten kun taas pihalla nähtiin, niin päät käänty pois. Meillä on vielä lapset kavereita keskenään, että on hämmentävää käytöstä.
Vai oisko siulla pallo vai pointti hukassa?