Lue keskustelun säännöt.
6kk vauva ja parisuhde kriisi/onko korjattavissa?
03.08.2024 |
Olemme miehen kanssa naimisissa kohta 4- vuotta, ja seurustelimme 5 vuotta. Kirjoitan puhelimella, joten virheitä on. Tiedän ekan vuoden olevan rankka, mutta että näin rankka?
Meillä on takana yksi keskenmeno, lapsi oli kovasti toiveissa. Alussa mies hoiti vauvaa hienosti.
Nyt mies ei tee mitään vauvan eteen jos en pyydä, mitä en halua enää tehdä. Mies sanoo usein "etkö sä voisi" ja "sä oot nii hyvä siinä" tai "kohta " mitä ei tule kuin ehkä 30 min päästä, jos silloinkaan. Nyt on sellainen olo etten halua pyytää häneltä. En halua meidän lapsen kasvavan, niin että hän on ei haluttua seuraa.
Kotona mies ei enää puhu mistään, uhriutuu ettei minun kanssa voi puhua, jatkuvasti puhelimella, hermostuu nopeasti, nukkuu sohvalla usein, , haukkuu ja puhuu äärimmäisen rumasti välillä.
Yritän varmistaa että mies saa joka päivä omaa aikaa. Menen lapsen kanssa kauppaan, kylään tai puistoon. Mies saa mennä oman harrastukseen aina kun haluaa. Jos miehellä on aamuvuoro niin hän saa kello 18.30 omaa aikaa ja menee noin klo 20-21 nukkumaan. Mies ilmoitti ettei häntä kiinnosta onko minulla omaa aikaa, sillä hänelläkään ei ole koskaan. Yritän kertoa hänellä että tarvitsen myös omaa aikaa joskus, ja miten hän voisi antaa edes 10 min. Kerroin hänelle että toivoisin hänen ottavan minut huomioon, niin kuin minä otan hänet. Miehen mielestä ei ole hänen vika jos en saa suuta auki. Otan hänet automaattisesti huomioon, ja toivon samaa häneltä. Hän sanoo ettei kiinnosta.
Alkaa itsellä pinna kiristyä. Hoidan joka päivä vauvan itse, univelan takia välillä on pinna kireänä, teen paljon hänen puolesta. Olisi ihanaa jos mies antaisi joka päivä edes 10 min omaa aikaa minimissään.
Omasta mielestä keskustelu yhteys on väliaikaisesti tauolla, toivottavasti. Mies näkee minut vain nalkuttavana akkana, mikä tuntuu pahalta. Sanon paljon asioista, kuten "älä jätä likasta vaippaa lojumaan" "voitko laitaa puhelimen pois edes joskus? Ei tarttis ruokapöydässä olla puhelimella" "vauva itkee, voitko ottaa/katsoa."
Miehen mielestä meidän suhteessa on vain ongelmia. Olen miehen mielestä raivostuttava, mikromanageroija, nalkuttava biach, hän ei halua tehdä minun kanssa mitään enää/mennä reissuun, hän on sanonut ettei voi sietää minua ja haluaa erota (väsyneenä,) uuvutan hänet, hänellä on 2 työtä, työ ja perhe.
Miten korjata suhde? Mies on ennen ollut aivan unelma. Mies ei usko terapiaan, sinne en häntä saa. Onko kaikki hukkaan menyttä? Haluaisn mennä treffeille ja saada parisuhde aikaa, miestä ei kiinnosta. Mies haluaa toisen lapsen, mikä hämmentää erittäin paljon. Miksi? Tuntuu että kunnioitus ja rakkaus alkaa hiipua, jos hän ei yritä tulla vastaan ja pelasta liittoamme.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielialalääkitys? Mies kuulostaa masentuneelta. Jos tienne nyt erkanee, nuo ongelmat kyllä seuraavat häntä jatkossakin, sillä ongelma on hänessä eikä hänen ympärillään eli teissä.
Hän sai ylennyksen töissä, enemmän töitä ja on 3 vuoro työ. Varmasti työ kuormittaa, mutta epäilen myös masennusta. Hänen sisaruksilla on ollut/hoidetaan.
-ap
Ylennys= hyvä palkka, normi työaika
Alennus: kolmivuorotyö esimiehenä jossain tehtaassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkuvauva-aikana kaikkia ahdistaa ja vituttaa, ja kaikki kokevat saavansa vähemmän mitään kivaa kuin toinen. Näin se menee, ja pahimmillaan yhteys katkeaa.
Yrittäkää pelastaa se keskustelemalla tästä katkeruutta aiheuttavasta tilanteesta todistusaineiston kanssa. Laitat jääkaapin oveen listan, jossa on kotityöt ja lapsen hoitoon liittyvät työt ja siitä sitten ruksailette, että kumpi on hoitanut. Toinen lista, jossa on vapaa-ajan menot, ja ruksailette siitä, kumpi on päässyt. Parin viikon päästä vertailette, että kumpi on oikeasti tehnyt enemmän ja saanut enemmän vapaata. Siitä on sitten hyvä aloittaa keskustelu.Ja vierelle lista siitä, mitä kumpikin on maksanut ja lista siitä, miten monta tuntia on ollut palkkatöissä. Siinä ehkä se kotona oleva hoksaa, että ei tuo toimen ole rantalomalla, se
"Hahhah. Mieheltä kun kysyy, aikooko ottaa vanhempainvapaata, ni "ei pysty". Siinähän sitä saisi lepäillä kotona vauvan kanssa, mutta ei jostain syystä kelpaa."
Niinpä, koska ne tietää kyllä hyvin että töissäolo on lomaa verrattuna vauvanhoitoon, ja antaa vielä tekosyyn olla hoitamatta vauvaakin.
Vierailija kirjoitti:
Pikkuvauva-aikana kaikkia ahdistaa ja vituttaa, ja kaikki kokevat saavansa vähemmän mitään kivaa kuin toinen. Näin se menee, ja pahimmillaan yhteys katkeaa.
Yrittäkää pelastaa se keskustelemalla tästä katkeruutta aiheuttavasta tilanteesta todistusaineiston kanssa. Laitat jääkaapin oveen listan, jossa on kotityöt ja lapsen hoitoon liittyvät työt ja siitä sitten ruksailette, että kumpi on hoitanut. Toinen lista, jossa on vapaa-ajan menot, ja ruksailette siitä, kumpi on päässyt. Parin viikon päästä vertailette, että kumpi on oikeasti tehnyt enemmän ja saanut enemmän vapaata. Siitä on sitten hyvä aloittaa keskustelu.
Tässähän tämä oli. Mies selvästi pääsee tosi helpolla ja siirtää sulle niitä vähiäkin hommia kun ei muka osaa jne. Hirveän raskasta sulle ap. Mies vaan pitää saada ymmärtämään epäreiluus.
Parasta olisi että kun mies ottaa harrastusaikaa niin itse otat seuraavalle päivälle juuri saman verran. Tätä sitten toistetaan. Mitkään ensi viikolla sitten-lupaukset ei käy.
Sun pitää lähteä talosta ulos että miehelle jää täysi vastuu lapsesta eikä voi heti heittää heti vastuuta takaisin. Ensin pari tuntia, sitten koko ilta (menet kavereiden kanssa leffaan tms). Silloin mies oppii hoitamaan lasta yksin, kiintymys kasvaa ja ennen kaikkea ymmärtää työsi määrän.
Rankkaa on, voimia!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkuvauva-aikana kaikkia ahdistaa ja vituttaa, ja kaikki kokevat saavansa vähemmän mitään kivaa kuin toinen. Näin se menee, ja pahimmillaan yhteys katkeaa.
Yrittäkää pelastaa se keskustelemalla tästä katkeruutta aiheuttavasta tilanteesta todistusaineiston kanssa. Laitat jääkaapin oveen listan, jossa on kotityöt ja lapsen hoitoon liittyvät työt ja siitä sitten ruksailette, että kumpi on hoitanut. Toinen lista, jossa on vapaa-ajan menot, ja ruksailette siitä, kumpi on päässyt. Parin viikon päästä vertailette, että kumpi on oikeasti tehnyt enemmän ja saanut enemmän vapaata. Siitä on sitten hyvä aloittaa keskustelu.Ja vierelle lista siitä, mitä kumpikin on maksanut ja lista siitä, miten monta tuntia on ollut palkkatöissä. Siinä ehkä se kotona oleva hoksaa, että ei tuo toimen ole rantalomalla, se on oikeasti töissä. Onhan se kummallista, että ty
No onhan tiemmä se kotona ollut vanhempi huolehtinut lapsesta saman töissä oloajan?!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palkatkaa lastenhoitoapua, niin sinäkin saat levätä
Tämä mutta miehen maksamana. Laittaisin miehelle kova kovaa vasten - vaihtoehdot ovat nyt tämä että joko olet lapsen kanssa etkä maksa siitä mitään, tai sitten maksat lapselle lastenhoitajan jotta sinä saat omaa aikaa. Lakkaa olemasta kynnysmatto!
Vaikea sanoa, kun kuulee vain yhden version tapahtumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohoh, täällä on vinkkejä ja asiattomia viestejä.
Mies on hoitanut yksin lasta 3 kertaa (muutaman tunnin olen ollut poissa), joista yhden olin pois yhen yön.
Ollaan sovittu lapsen menevän minim 1.5v päiväkotiin.
Minä myös maksan kuluja. Mies ei yksin maksa kaikkea. Minä olen pääsääntöinen siivoaja, heräilen öisin, ruoan laittaja yms you name it. Mies tietysti välillä tekee näitä.
Ongelmana on puhuminen. Nykyään mies tuijottaa tv:tä tai puhelinta. Välillä jaksaa lapsen kanssa olla hetken ilman puhelinta.
On ihanaa olla kotona oman lapsen kanssa, mutta silti on oikeus ja halu omaan aikaan. Ei tarkoita että tarvitsee laittaa lapsen hoitoon.
En tiedä miten saada sama hohto takaisin. Varmasti helpottaa lapsen kasvaessa. Pelkään että katkeroidun hieman.
.
-ap
Hahhah. Mieheltä kun kysyy, aikooko ottaa vanhempainvapaata, ni "ei pysty". Siinähän sitä saisi lepäillä kotona vauvan kanssa, mutta ei jostain syystä kelpaa.