Vastavuoroisuus ystävyyssuhteessa
Ystäväni on vieraillut mökilläni kerran kesässä usean vuoden ajan. Viime kesänä hän mainitsi, että voisin tulla hänen mökillään seuraavaksi käymään, jonka hän oli tuolloin hankkinut, että sovitaan aika. Ei tullut ehdotusta ja en itse viitsinyt tuppautua. Tänä kesänä hän taas tuli mökilleni ja grillattiin ja vietettiin mukava kesäpäivä, käytiin paikkakunnan kesäkahvilassa ja kierreltiin kylällä. Sitten kun hän lähti, niin hän sanoi, että laittaa ehdotuksen heinäkuu aikana, koska voisin käydä hänen mökillään. Heinäkuu meni ja mitään kyläilykutsua ei ole kuulunut. Olen vähän ihmeissäni. Mikä tällaisen käytöksen takana voi olla, en voi, enkä halua tuppautua kenenkään mökille, mutta ihmettelen kun hän itse ehdotti, että ottaa yhteyttä mikä päivä hänelle sopisi. Kyseessä siis päivävierailut, hän ei ole meillä yötä, enkä minä menisi hänen mökilleen yöksi.
Kommentit (19)
Kysyisin suoraan mistä moinen johtuu, jos ei mitään kunnollista vastausta saa, niin silloin olisi aika tehdä johtopäätöksiä moisesta ystävyydestä.
Mitä väliä? Vietitte taas kivan yhteisen päivän, eikö se ole jo aika ok asia? Jos kutsu toisen mökille jäikin tulematta, niin onko se niin suuri asia? Kyllä se vielä tulee. Kesällä aika vaan tuppaa kulumaan niin nopeasti, ettei huomaakaan.
Ehkä hän tulkitsee sinun olevan vähemmän kiinnostunut kuin mitä olet...
Jotkut ovat vaan niin möllejä, etteivät osaa perus käytöstapoja eli tässä tapauksessa ystävyyssuhteen vastavuoroisuutta. Olen lopettanut kaksi tällaista yksipuolista ystävyyssuhdetta, tai oikeastaan vain jäin odottamaan vastakutsua, jota ei koskaan tullut.
Miksi jotkut ihmiset luulevat olevansa niin erinomaisia, että vain heitä kutsutaan ja passataan, eikä heidän tarvitse tehdä vastavuoroisesti mitään?
Mikäs lokki sinä yrität olla? Häpeisit. Varmasti menisit joku Saludo-paketti kädessäsi sinne odottaen sisäfilettä pöytään. Kyllä sinunlaiset tunnetaan ja ystäväsi osaa varoa!
Onko teillä kumminkin kivaa sinun mökillä ja et koe häntä rasitteeksi? (Sitten kaiketi kaikki on hyvin?)
Kesä on nopeasti ohi, ei ole helppo varata aikaa ja muistaa kaikki ja on vaikea rikkoa niitä kaavoja kun on totuttu tapaamaan sinun mökillä. Toiset voi myös stressata (tai puoliso), että pitää siivota ennen kuin kutsuu vieraita.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs lokki sinä yrität olla? Häpeisit. Varmasti menisit joku Saludo-paketti kädessäsi sinne odottaen sisäfilettä pöytään. Kyllä sinunlaiset tunnetaan ja ystäväsi osaa varoa!
Tämä ystävä ei ole koskaan tuonut mitään tuliaisia, joten olen itse järjestänyt kaikki ruuat ja juomat. Että ei edes sitä Saludo pakettia ole tullut.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä kumminkin kivaa sinun mökillä ja et koe häntä rasitteeksi? (Sitten kaiketi kaikki on hyvin?)
Kesä on nopeasti ohi, ei ole helppo varata aikaa ja muistaa kaikki ja on vaikea rikkoa niitä kaavoja kun on totuttu tapaamaan sinun mökillä. Toiset voi myös stressata (tai puoliso), että pitää siivota ennen kuin kutsuu vieraita.
Minun mökillä on ollut tosi kivaa. Ihmettelin vaan kun hän sanoi, että heinäkuun aikana sovitaan vastavierailu. Viime kesänäkään ei pyydetty vastavierailulle, vaikka puhetta oli. En vaan voi ymmärtää. Menisin mielelläni käymään, jos vaan kutsu tulisi.
Mulla on ollut tuollainen ystävä. Aina kun kävi meillä, niin puhui että seuraavan kerran tavataan hänen luonaan. Sitä kutsua ei koskaan tullut. Elämä vei töihin eri kaupunkiin ja siinä hiipui koko ystävyys.
Tämä! Minulla on kaveri jonka uudessa kodissa on pitänyt 4 vuotta kyläillä. Aina kun on sovittu, lapset sairaana tai muuta vastaavaa ja sitten peruuntuu. Nyt me muutettu ja kärppänä tulossa. En tiedä miten sanoisin että mä tuun kyllä oikeasti teille ensin. Sit on näitä jotka haaveilee illanistujaisista ja odottaa kutsuja, mutta eivät itse koskaan kutsu tai järjestä yhtään mitään. Kivahan se on mennä toiselle valmiiseen pöytään, mutta ei itse viitsi järjestää mitään koskaan koska siinä on nii hiton iso homma. Aivan! Mä olen kyllästynyt toimimaan ohjelmatoimistona tai järjestämään yhtään mitään, miksi pitäisi.
Onko ystävyytenne muuten hyvä? Oletko käynyt hänen kodissaan? Tulee mieleen jonkinlainen voimattomuus tai riittämättömyydentunne, joista hän ei saa kerrottua.
Sellainen ystävyys, joka aiheuttaa mielipahaa tai joutuu miettimään toisen motiiveja, niin se ei ole ystävyyden arvoista. On aika laittaa piste asioille. Ehkä ystävä sitten miettii omassa mielessään miksi häneen on otettu etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Onko ystävyytenne muuten hyvä? Oletko käynyt hänen kodissaan? Tulee mieleen jonkinlainen voimattomuus tai riittämättömyydentunne, joista hän ei saa kerrottua.
Olen kerran käynyt hänen varsinaisessa kodissaan lapsensa juhlassa, tästäkin on jo pari vuotta. Asumme puolen tunnin matkan päässä toisistamme, autot on molemmilla käytössä. Mökkivierailut meillä ovat joka vuotinen perinne. Ymmärtäisin, jos hän kertoisi miksi ei halua kutsua vastavierailulle, onhan siihen joku syy, jonka haluaisin kuulla. Kun hän on minun mökilläni, niin tarjoan ruuat ja juomat ja jos käydään joissakin kahvilassa, niin nekin maksan. Kiva olisi joskus käydä hänen luonaan myös vaikkapa edes kahvilla.
Kyllä voit ottaa hienovaraisesti nuo asiat puheeksi. Hän on kyllä varmaan hyvin tietoinen ongelman olemassaolosta.
Minulla on ollut tuollainen ystävä. Tein päätöksen, että odotan milloin hän ottaa yhteyttä ja ehdottaa jotain, niin sitä yhteydenottoa ei nyt pariin vuoteen ole tullut. Harmittaa ja olen surullinen, mutta en voi yksin kannatella ystävyyttä, jos toinen ei ole valmis panostamaan yhtään mihinkään. Asiasta ei ole sen kummemmin edes puhuttu, mutta olen ajatellut, että jos jossain kohtaamme, niin kerron hänelle miltä minusta on tuntunut.
Meillä on mökki Saariselällä ja yksi ns. "ystävä" otti vain ja ainostaan yhteyttä kun halusi "lainata" mökkiä. Mitään korvausta ei ollut oikein halukas maksamaan, pieni vuokra kuitenkin sovittiin. Muulloin ei koskaan kuulunut mitään ja koskaan ei ollut aikaa muuten kyläillä meillä, eräät järjestämäni juhlatkin jätti väliin. Lopulta pääsin tästä puoli-ilmaisesta lainailusta eroon ja hänestä ei ole enää kuulunut mitään. On osattava laittaa rajat miten paljon itsestään antaa ja jos mitään muuta ei toisella ole mielessä kuin jollain lailla hyötyminen , niin ystävyys ei voi jatkua.
Tuttua hommaa minullekin. Joka kesä kestitsin ystäväperhettä mökillä, ruuat juomat ja kahvit, kaikki tarjosin ja passasin. Vastakutsua ei koskaan tullut ja se harmitti kovasti. Omat lapset ihmetteli myös kovasti miksi emme voi käydä tuttavien luona. Sitten kun tein testin, että en ottanut yhteyttä ja ehdottanut mitään, niin heistä ei myöskään kuulunut mitään.
Minulla oli tällainen yksipuolinen ystävä. Hän ei kutsunut koskaan luokseen, koska hän asuu kaaoshuushollissa, sen itsekin myöntäen. Hänellä on monta ystävää ja kaikkien kanssa sama juttu. Ne ystävät kutsuvat häntä luokseen vaikka 20 krt peräjälkeen. Jokainen päättää, mihin vetää rajat. Minun rajani tuli vastaan.Tämä ystäväni olisi voinut vastavuoroisesti kutsua minut vaikka ravintolaan syömään tai edes kahvilaan, koska olen majoittanut häntä lukemattomia kertoja luonani tarjoten ruokaa, saunan, kyyditykset kotiini ja taas rautatieasemalle yhteensä monetkymmenet kilometrit. Mutta ei, ikinä häneltä ei tullut mitään vastavuoroisuutta. Annoin ystävyyden hiipua.
Yrittäisin ottaa puheeksi, jos suinkin mahdollista. Tai sitten vain viestiä, että koska tulen käymään. Jos ei mitenkään sovi, niin antaisin tuollaisen ystävyyden olla.