Lue keskustelun säännöt.
yksinhuoltaja-nainen, kadutko koskaan miesvalintaasi?
02.08.2024 |
Yksinhuoltaja-nainen, kerroppa millaista elämäsi voisi olla, jos olisit valinnut toisenalisen miehen jonka kanssa tehdä lapsen.
Kommentit (55)
Helpompi yksin, kuin huonossa suhteessa jota ei voi korjata.
Nyttemmin hyvä mies mukana elämässämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kadun, monesti.
Sinullekin IHAN oikein!
En. Miestä en koskaan erityisemmin halunnutkaan. Lasten isä on hyvä isä.
En, mutta nyt tällä elämänkokemuksella valitsisin toki toisin.
En, lapsilla oli paras mahdollinen isä, ja isänsä myötä saivat myös parhaat mahdolliset isovanhemmat. Hänen ja minun yhdistelmästä tuli myös kaksi hyvin kaunista ja erittäin fiksua lasta, nyt toki jo aikuisia. Ventovieraat ihmiset tulivat aina lastemme käytöstä ja ulkonäköä kehumaan. Ja sama jatkuu minulla on neljä kaunista ja fiksua lapsnlasta, joita ihailee myös vieraat ihmiset, ei yksin perhepiiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No enpä kadu. Jos en olisi valinnut tuota miestä en olisi saanut näitä lapsia jotka sain.
Mutta jos ennen lapsia olisin tiennyt paremmin, en olisi valinnut häntä ollenkaan.
Lapsiani en kadu enkä vaihtaisi yhtään mihinkään.
En, oltiin onnellisia 20 vuotta ja saatiin kaksi mahtavaa lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Eipä sitä miehen todennäköisesti synnynnäistä valtimonpullistumaa olisi voinut tietää.
Lapset olisi saanut kokonaan jäädä hankkimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli tuo 14v ihan ok mies eroon saakka. Pettäminen selvisi vasta jälkeenpäin.
Viimeiset 28v on ollut paljon parempi nykyisen mieheni kanssa. Meillä on rakkautta, arvostusta ja hupia elämässä joka päivä.
Kävi tuuri!!
En kadu, kun upeat lapset sain. Erota olisin voinut aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllättävän monelle naiselle on luonollista pariutua, tehdä pari penskaa, erota ja sitten elää selibaatissa lopunelämän.
Lojaaleja Miehiä ei riitä kaikille. Lapsista voi tulla silti ihan ok, tavallaan. Jos ei eroa, voisi tulla isänsä myötä naisenhakkaajia, kun paine kasvaa. Eron jälkeen pojista ehkä seksiaddikteja. No luonto korjaa nämä aikanaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän monelle naiselle on luonollista pariutua, tehdä pari penskaa, erota ja sitten elää selibaatissa lopunelämän.
Usein sitä parisuhdetta on takana kymmenisen vuotta ennen lapsentekoa ja eron kohdatessa jo parikymmentä. Siinä on parisuhdekokemusta riittävästi monille loppuelämäksi ja sooloseksikin havaittu paremmaksi kuin seksi miehen kanssa. Seksiä se sooloseksikin on.
Joo, harmittaa että tuli naitua mies joka sitten meni kuolemaan syöpään.
Joo, mutta kun en näin jälkeenpäinkään näe, että olisin voinut mitenkään arvata, millaiseksi mies muuttuu kun lapsi syntyy. Ei ollut mitään merkkejä, etteikö mies sitten kestäisi lapsiperhearkea ollenkaan, ja hän se oli joka otti lapsen hankkimisen puheeksikin, itse olin jo ajatellut että kun olin jo 35-vuotiaskin niin eiköhän ne mun lapsentekoiät ole jo menneet, tavallaan hyväksynyt että jään lapsettomaksi. Mutta kun mies halusi, ja oli kaikinpuolin kunnollinen ja hyvä mies, niin tehtiin sitten lapsi.
Kävi vaan niin, että jo raskausaikana mies alkoi jotenkin oireilemaan, ja vauva-arkea ei kestänyt ollenkaan. Pakeni ylitöihin ja baareihin. Haukkui minua, miten minusta on tullut pelkkä lehmä, pelkkä kohtu ja tissit, eikä hän pysty enää seksuaalisesti haluamaan minua. Vauva oli 5 kk kun mies ilmoitti baari-illan jälkeen pettäneensä, ja silloin minä totesin, että häivy.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän monelle naiselle on luonollista pariutua, tehdä pari penskaa, erota ja sitten elää selibaatissa lopunelämän.
Mulla näin, paitsi että mies jätti. Olin 32, ja kahden pienen lapsen äiti, kun mies löysi seksikkäämmän ja nuoremman ja vapaamman. Olen nyt 49, enkä ole kertaakaan eron jälkeen harrastanut seksiä kenenkään kanssa.
Ei hyviä ja luotettavia miehiä ole olemassakaan. Kuka vaan mies voi häipyä tuosta vaan. Siksi olenkin vela.
En todellakaan. Lapsen kasvatus miehen kanssa on helvettiä
Kadun, monesti.