Juhlitteko syntymäpäiviä vaikka joskus aiemmin olisi tapahtunut jotain kauheaa tai traumaattista syntymäpäivänä?
Esimerkiksi itse tunnen ihmisen jonka läheinen oli kuollut syntymäpäivänä, hän alkoi juhlia uudestaan vasta vuosia myöhemmin. Itse olen menettänyt tätini syntymäpäivänä ja kyllähän siinä synttärijuhlat humussa on aina se sama tunne.
Kommentit (11)
Kaverin isä kuoli kaverin syntymäpäivänä, oli ollut juhlat samana päivänä ja illalla isänsä kuoli sydäriin.
Juhlisin vaikka olisi ikäviäkin tapahtunut. Ei elämä voi mennä niin että vain ikäville asioille annetaan sijaa.
Isäni kuoli, kun täytin 30 vuotta. Piti olla kerrankin isot juhlat mutta ne jäi pitämättä. En ole juurikaan juhlinut ennen tai jälkeenkään tuon mutta puolisoni järjesti sitten seuraaville pyöreille mulle yllätyssynttärit.
Mulla on synttäritrauma. Ekan kerran silloinen poikaystävä lupaili, että tehdään synttärinä jotain kivaa. No koko kaverista ei kuulunut mitään. Tein sitten yllätyshyökkäyksen sen kämpille, niin olikin siellä toisen tytön kanssa.
No sitten meni muutamia vuosia. Miesystävä soitti syntymäpäivänä (asuttiin eri paikkakunnilla). Ei onnitellut ja oli jotenkin outo. Sitten tunnusti, että oli käynyt pelehtimässä exän kanssa. Puolustukseen sanoi, että on ihan ok exän kanssa olla välillä. Siis what????
Taas meni muutama vuosi. Äitini kuoli ja jouduin hoitamaan kuolinpesän asioita. Sitten tuli syntymäpäiväni ja ajattelin pitää sen "vapaata" kaikista kuolinpesäasioista, perunkirjoituksista yms. Ovikello soi, ja isäni tuli käymään. Asiana oli se, että tehdään nyt se äidin kuolinilmoitus.
Viime synttärinä sairastuin hirveään flunssaan, joka kesti 1,5 viikkoa. Piti perua pöytävaraus ravintolaan yms.
En tiedä, miten tämän synttäritraumakierteen saisi katkaistua. Lakkaanko juhlimasta koko synttäreitä vai päätänkö vaan ensi vuonna juhlia muidenkin vuosien edestä.
Kissa kuoli kun täytin 7 v enkä vieläkään boi lopettaa itkemistä. 30 vuotta terapiaa takana. 
 
n42
Sisarusteni ja äiti kuoli siskoni syntymäpäivänä. Oli kuollut edellisenä yönä tai aikaisin aamulla. Tottakai juhlittiin syntymäpäiviä.
Annoin 10 v vanhemmalle poikaystävälle pillua minuutin sen jälkeen kun täytin 16. Ei traumaa koska olin sormettanut itseni väljäksi.
Vierailija kirjoitti:
Juhlisin vaikka olisi ikäviäkin tapahtunut. Ei elämä voi mennä niin että vain ikäville asioille annetaan sijaa.
Mitä??? Et ole kunnon keski-ikäinen suominainen!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on synttäritrauma. Ekan kerran silloinen poikaystävä lupaili, että tehdään synttärinä jotain kivaa. No koko kaverista ei kuulunut mitään. Tein sitten yllätyshyökkäyksen sen kämpille, niin olikin siellä toisen tytön kanssa.
No sitten meni muutamia vuosia. Miesystävä soitti syntymäpäivänä (asuttiin eri paikkakunnilla). Ei onnitellut ja oli jotenkin outo. Sitten tunnusti, että oli käynyt pelehtimässä exän kanssa. Puolustukseen sanoi, että on ihan ok exän kanssa olla välillä. Siis what????
Taas meni muutama vuosi. Äitini kuoli ja jouduin hoitamaan kuolinpesän asioita. Sitten tuli syntymäpäiväni ja ajattelin pitää sen "vapaata" kaikista kuolinpesäasioista, perunkirjoituksista yms. Ovikello soi, ja isäni tuli käymään. Asiana oli se, että tehdään nyt se äidin kuolinilmoitus.
Viime synttärinä sairastuin hirveään flunssaan, joka kesti 1,5 viikkoa. Piti perua pöytävaraus ravintolaan yms.
Juhli ensi kerralla kunnolla tai tee just niitä asioita, joita haluat tehdä.
Eksä jätti synttäripäivänä, juhlin edelleen.