Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka et ahdistu about mistään
31.07.2024 |
Kai teitä on muitakin? Mulla on siis useampia ystäviä, jotka ahdistuvat mielestäni aika herkästi (soitto johonkin, tärkeään viestiin nopeasti vastaaminen, reseptin uusiminen, julkisilla matkustaminen yms). Olen yrittänyt nyt useampia vuosia päästä kiinni tästä asiasta, jotta ymmärtäisin heitä paremmin, mutta jotenkin samaistuminen on aika haastavaa. Ihmisenä olen jopa ehkä yliempaattinen, eli siitä ei ole kyse. En vain itse ahdistu oikeastaan mistään, joten kyseisen tunteen käsittely on aika tuntematonta. Enkä välttämättä luonnostani heti ymmärrä, että jokin asia aiheuttaa ahdistusta. Tuntuu kuitenkin nykyään että lähes kaikkia ahdistaa jokin, ja usein, joten kai täällä nyt on joku muukin antiahdistuja kuin minä? On välillä vaikea vaan toimia ystävien kanssa näissä tilanteissa, varsinkin kun ne estävät esimerkiksi jotain yhteistä tekemistä eikä itse oikein tunnu että voisi juurikaan auttaa.
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatan jännittää noissa tilanteissa, joita mainitsit kavereidesi ahdistuksen aiheiksi, jos nuo oikeasti aiheuttaa ihan ahdistusta niin varmaan joku ahdistuneisuushäiriö ja/tai sosiaalisten pelko kyseessä. Tai sitten ystäväsi käyttävät ahdistus-sanaa aivan liian lepsusti.
Mä sanoisin, että valtaosa ihmistä ei tunne ahdistusta tai ainakin kokee sitä hyvin harvoin. Tämä palsta antaa asiasta vähän virheellisen kuvan, koska tänne tuntuvat kirjoittavan hyvin monet ahdistujat.
Totta kai asiaan vaikuttaa myös se, millaista elämää ihminen on elänyt ja elää. Itse olen ollut niin onnekas, etten ole näinä 60 vuotena joutunut ahdistaviin tilanteisiin.
Olen toki kokenut esimerkiksi läheisten sairauksia ja kuolemia, jotka tietysti ovat aiheuttaneet syvää surua. Mutta ei ahdistusta.
Yhden kerran voin sanoa olleeni ahdistunut, silloin kun sain diagnoosin parantumattomasta syövästä (joka on kyllä ollut remissiossa jo pitkään). Vaikka tunne meni ohi muutamassa päivässä, ymmärsin kyllä, että pitkäaikainen ahdistus on varmasti vaikea kantaa.
Itse pärjäilen päivät yleensä ihan mukavasti, mutta illalla iskee ahdistus, jota en saa hillittyä ja jonka takia nukun vähän ja huonosti. En häiritse ahdistuksellani muita.
Tuo on itseasiassa ihan ymmärrettävää ahdistusta.