mitä tarkoittaa jos joku on maisteri?

Vierailija kirjoitti:

Yliopistokoulutus

Uimamaisterillakin?

Jos olisin uimamaisteri, laittaisin Tinderissä koulutuksen kohdalle maisteri ja se olisi totta.

Olen sekä uimamaisteri että filosofian maisteri.

Sitä voi paukuttaa takaapäin.

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä oikeasti noin tyhmiä ihmisiä?

Näkyy olevan sielläkin. Fiksu ei tuollaista kommenttia laittaisi.

Vieläkö muuten nykyään suoritetaan uimamaisteritutkintoja koulussa? 

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa suoritettu ylempi tutkinto on vaikkapa Master of Science in Business Administration and Economics.

Vastaava YAMK-tutkinto MBA ilman science-lisäystä kertoo, että on käytännön läheisempi tutkinto eikä suomeksi maisteri, vaan tradenomi YAMK. 

Myös yliopistoista voi saada MBA-tutkinnon ilman science-liitettä. 

Tarkoittaa että ei ole masentunut graduntekovaiheessa mt-ongelmiin

Vierailija kirjoitti:

Oleellinen osa maisterintutkintoa on opintojen lopussa laadittu maisterintutkielma, tunnetaan myös nimellä pro gradu. Se on opinnäytetyö, joka osoittaa että laatija osaa itsenäisesti tehdä ainakin pienimuotoista tutkimusta alan kriteerit täyttävällä tavalla. Joiltain se syntyy tuosta vain, joiltain isolla työllä ja tuskalla, ja joillain valitettavasti koko tutkinto tökkää siihen.

On muuten jännää, miten helppoa joillekin fiksuille ihmisille on päästä sisään yliopistoon, mutta sitten nämä samat ihmiset eivät saa sitä gradua koskaan valmiiksi. Eikä se johdu ajan puutteesta vaan gradun "ylivoimaisesta" vaativuudesta, vaikkei se viime kädessä ole mikään erityisen vaativa suorite. 

Vierailija kirjoitti:

Kuten täällä on nyt kirjoitettu, maisteri on ylempi yliopistotutkinto. Alempi yliopistotutkinto on kandidaatti. Maisteria ylempiä sitten lisensiaatti ja tohtori Suomessa. Lisensiaattitutkintoa ei maailmalla juuri tunnisteta. On useita ammattipätevyyksiä, joissa edellytetään maisterin tutkinnon suorittamista yliopistossa, esimerkiksi psykologi ja sosiaalityöntekijä. Minkäänlainen yliopisto vs ammattikorkeakoulu -kilpailu tai diivailu tässä ei ole kyseessä, vaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat erilaisia tutkintoja.

Kun opiskelin yliopistossa, alempaa yliopistotason tutkintoa, jota nykyään kutsutaan kandidaatin tutkinnoksi, ei vielä ollut. Kun sain opinnot päätökseen, minun piti valita, halusinko kandidaatin tai maisterin paperit. En halunnut maisterin papereita, koska en halunnut ylimääräisiä kuluja ja vaivannäköä, jotkanliittyivät akateemisiin  seremonioihin ja perinteisiin.

Kun valmistuin yliopistosta 90-luvun puolivälissä eli sain ylemmän korkeakoulututkinnon suoritettua, olin siis kandidaatti monen vuoden ajan. Myöhemmin, en muista minä vuonna, tuli yliopistojen tutkintouudistus, jonka myötä kandidaatin tutkinnosta tuli ylemmän yliopistotutkinnon sijaan alempi yliopistotutkinto, ja kaikkia entisiä kandidaatteja alettiin kutsua maisteriksi. Minulle tuli yliopistolta virallinen ilmoitus, etten ollutkaan enää kandidaatti vaan maisteri.

En muista enää varmasti, miten uudistus vaikutti jatko-opiskelijoihin, siis niihin, jotka halusivat lisensiaatin tutkinnon tai jotka olivat jo lisensiaatteja mutta jotka eivät halunneet välttämättä väitellä tohtoreiksi. Luovuttiinko siinä vaiheessa, kun uudistukset tulivat, lisensiaatin tutkinnosta?

Vierailija kirjoitti:

k v g

Luulin että se on JVG? Höh. 

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa että ei ole masentunut graduntekovaiheessa mt-ongelmiin

Harvoissa tapauksissa myös sitä, että on tehnyt gradun kopiokoneella. Tiedän 2 tapausta. 

Hän on suorittanut uimamaisterin tutkinnon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten täällä on nyt kirjoitettu, maisteri on ylempi yliopistotutkinto. Alempi yliopistotutkinto on kandidaatti. Maisteria ylempiä sitten lisensiaatti ja tohtori Suomessa. Lisensiaattitutkintoa ei maailmalla juuri tunnisteta. On useita ammattipätevyyksiä, joissa edellytetään maisterin tutkinnon suorittamista yliopistossa, esimerkiksi psykologi ja sosiaalityöntekijä. Minkäänlainen yliopisto vs ammattikorkeakoulu -kilpailu tai diivailu tässä ei ole kyseessä, vaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat erilaisia tutkintoja.

Kun opiskelin yliopistossa, alempaa yliopistotason tutkintoa, jota nykyään kutsutaan kandidaatin tutkinnoksi, ei vielä ollut. Kun sain opinnot päätökseen, minun piti valita, halusinko kandidaatin tai maisterin paperit. En halunnut maisterin papereita, koska en halunnut ylimääräisiä kuluja ja vaivannäköä, jotkanliittyivät akateemisiin  seremonioihin ja p

Ei luovuttu, monissa tapauksissa ihmiset laativat väitöskirjatyönsä pohjalta jonkin suppeamman yhteenvedon aiheesta. Tämä muutos tapahtui varmaan niihin aikoihin kun asetettiin 1000 tohtoria vuodessa -tavoite. Tähdättiin sitten suoraan FT:ksi, lisensiaatitityön ollessa lähinnä välttämätön paha.

Vierailija kirjoitti:

Kuten täällä on nyt kirjoitettu, maisteri on ylempi yliopistotutkinto. Alempi yliopistotutkinto on kandidaatti. Maisteria ylempiä sitten lisensiaatti ja tohtori Suomessa. Lisensiaattitutkintoa ei maailmalla juuri tunnisteta. On useita ammattipätevyyksiä, joissa edellytetään maisterin tutkinnon suorittamista yliopistossa, esimerkiksi psykologi ja sosiaalityöntekijä. Minkäänlainen yliopisto vs ammattikorkeakoulu -kilpailu tai diivailu tässä ei ole kyseessä, vaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat erilaisia tutkintoja.

Tietenkin voi kysyä, että kuinka erilaisia ne loppujen lopuksi ovat, onko kyse juuri diivailusta ja itsensä ylentämisestä. Se, että yliopistossa tehdään tiedettä, ei riitä oikein perusteeksi kun yliopistossakin on hyvin käytännön ammatteihin valmistavia tutkintoja, ja jotkin ammatikorkeakoulut tekevät myös tutkimusta. Esimerkiksi UK:ssa kaikki ovat korkeakouluja/yliopistoja, toiset vaan tasokkaampia kuin toiset.

Olen itse maisteri.

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä oikeasti noin tyhmiä ihmisiä?

Et sinäkään mikään penaalin terävin kynä ole jos sitä pitää keskustelu foorumin luonne huomioon ottaen kysyä/ihmetellä.

Minulla on ylempi yliopistotutkinto ja olen filosofian kandidaatti (FK). Minäkään en viitsinyt leimaveroa maksaa maisterin tittelistä.  Ei tutkinnon nimellä ole merkitystä, sisällöllä vain.

Vierailija kirjoitti:

Maisteri on hyvinpukeutunut valkokaulus- tai jakkupukuhenkilö,joka pärjäilee Suomessa hyvin,ja matkustelee ympäri maailmaa,joko lomaillen tai työnsä puolesta..on kaikkea omaisuutta ja hienot autot..

...jos on sattunut pääsemään koulutustaan vastaaviin töihin, mikä ei nykyaikoina ole todellakaan automaatti. Silloinkin vain joillakin aloilla.

Semmonen on jaksanut lukea ja päntätä päähänsä viisaampien keksimiä ja tutkimia asioita,semmonen on maisteri.

Usein ne on opettajia valmistuu opettajiksi tai kauppatieteen maisteri tai erikoistunut johonkin.Englannin kielen maisteri.Onhan eri suuntauksia myös lääketieteessä kuin teknisillä aloilla.Kun valmistuu johonkin useimmat jatkaa opintoja työn ohessa.Pääsee tasolle jotain.Yleensä jos oppii jotain se pitää jakaa eli opettaa toisille.Eri alojen opettajista on pulaa.Kasvatustieteen maisteri usein opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oleellinen osa maisterintutkintoa on opintojen lopussa laadittu maisterintutkielma, tunnetaan myös nimellä pro gradu. Se on opinnäytetyö, joka osoittaa että laatija osaa itsenäisesti tehdä ainakin pienimuotoista tutkimusta alan kriteerit täyttävällä tavalla. Joiltain se syntyy tuosta vain, joiltain isolla työllä ja tuskalla, ja joillain valitettavasti koko tutkinto tökkää siihen.

On muuten jännää, miten helppoa joillekin fiksuille ihmisille on päästä sisään yliopistoon, mutta sitten nämä samat ihmiset eivät saa sitä gradua koskaan valmiiksi. Eikä se johdu ajan puutteesta vaan gradun "ylivoimaisesta" vaativuudesta, vaikkei se viime kädessä ole mikään erityisen vaativa suorite. 

Gradusta saa helposti 5/5 pistettä (tai laudaturin), ei ole vaativa suorite verrattuna siihen, että osa maistereista joutuu toimimaan aineenopettajina yläkoulussa.