Lue keskustelun säännöt.
Nainen syyttelee ja raivoaa ihan minimaalisen pienistä asioista
31.07.2024 |
Aivan jatkuvasti. En voi ottaa tosielämän esimerkkiä, koska ne olisivat tunnistettavia kaikessa naurettavuudessaan. Tyypillinen raivoaminen on joka tapauksessa joku todella pieni juttu. Keksitty esimerkki: en töiden takia ehtinyt Cittariin vaan kävin Salessa, ja ostin hänelle vääränmerkkistä jugurttia. Toinen esimerkki: myöhästyttiin 10 minuuttia sovitusta lähtöajasta lomareissuun, koska pakkasin hänelle mukaan aurinkorasvaa ja hyttysmyrkkyä.
Näistä tulee noin puoli päivää - päivän kestävä syyttely- ja kiukkukohtaus, ja näitä kohtauksia tulee vähintään kerran viikossa, usein enemmänkin jos on enemmän yhteistä aikaa (ei asuta yhdessä).
Oma mielenterveyteni ja itsetuntoni on alkanut laskea tämän syyttelyn ja ilkeilyn takia.
Kommentit (96)
Onko naikkosella pers-häiriö? Narsku tai epävakaa tulisi mieleen. Epävakaan tunnistaa siitä,kun sanoo ei, tai ei tee,kuten hlö haluaa----> seuraus on raivokohtaus.
Neuvoni on: lähde, lähde pian. Älä.perusta perhettä ko. naisen kanssa. Juokse,poika,juokse!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko paha PMS? Tai vaihdevuodet lähellä?
Erikseen asuminen voisi auttaa
Kokemukseni mukaan "jugurttiriidat" eivät koske ikinä jugurttia. Jokin paljon isompi hiertää pikkuriitojen takana, mutta jugurtista on usein helpompi riidellä, kuin uskaltaa nostaa se varsinainen asia esiin.
Onko välillänne tapahtunut jotain isoa (esim. luottamuksen menetys, repivä erimielisyys), jota ei ole saatu selvitettyä? Vai onko esim. tulevaisuuden kuvissanne jotain sellaista (esim. lapset, asuinpaikka), joka vaatisi rehellistä keskustelua?
Vai onko tämä pikkuasioista suuttuminen naisesi toimintamalli kaikissa suhteissa? Jos hän olisi autistinen tai persoonallisuushäiriöinen, hän toimisi samaan tapaan muidenkin kanssa. Miten esim. lapsuudenperheen ihmissuhteet voivat? Onko teidän yhteiselonne ollut alusta asti samanlaista?
Kaiken pohdinnan takana on tietenkin kysymys siitä, haluatko yrittää selvittää tilanteenne ja jatkaa, vai etsitkö mieluummin muuta seuraa. Ennen eropäätöstä olisi hyvä käydä keskustelu siitä, miksi vuorovaikutuksenne on näin myrkyllistä.
Persoonallisuushäiriö. Kannattaa pelastaa itsensä.
Voi olla epävakaa persoonallisuushäiriö tai PMS-oireita, jos käytös vaihtelee kuukautiskierron mukaan.
Itseäni kyllä ärsyttää, jos kumppani tuo jatkuvasti vääriä tuotteita, vaikken raivoakaan. Ihan kuin toinen ei piittaisi siitä, mitä haluan. Rahaa mene hukkaan ja tuotteet roskiin, kun kukaan ei sitten syö sitä jotain pahaa. 10-minuutin myöhästyminen voi olla merkittävä, jos lähtee juna, bussi, laiva tai lento. Jos tällaisesta ei ollut kyse, niin sitten on toki kohtuutonta käytöstä sinua kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoli päivää kestävä kiukkukohtaus on kyllä melko pitkä. Tai ainakin siinä tulee aika pitkäksi. Sun on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Laadi naisellesi pikakurssi aiheesta "miten moitin mieheni minuutissa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itelläkin kokemusta tuollaisesta naisesta, ei tuu paranemaan ap.
Mistä tällainen käytös johtuu? Tunnistaako kukaan nainen itsensä?
Epävakaa persoonallisuushäiriö. Ei ole hankalaa tunnistaa. Aivan suhteettomia raivokohtauksia johon kuuluu todellisuuspakoista syyttelyä, uhriutumista ja tarinointia. Monesti myös narsismia muistuttavia piirteitä ja varsinkin seuraukset läheisten elämässä ovat hyvin samanlaisia kuin narsistin uhreilla.
Epävakailla on toimintansa takana syy. He eivät raivoa raivoamisen ilosta, vaan siksi, että kokevat _kaiken_ esim. turvattomuuden tai pelon kautta. Heidän psyykkeessään on vamma, joka saa reagoimaan asioihin "väärin". Turvalliset ihmissuhteet voivat korjata tätä vammaa. Epävakaus on traumojen tai muiden ongelmien aikaansaama, ei synnynnäinen persoonallisuuden häiriö, kuten psykopatia tai narsismi. Siksi siitä voi myös parantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itelläkin kokemusta tuollaisesta naisesta, ei tuu paranemaan ap.
Mistä tällainen käytös johtuu? Tunnistaako kukaan nainen itsensä?
Epävakaa persoonallisuushäiriö. Ei ole hankalaa tunnistaa. Aivan suhteettomia raivokohtauksia johon kuuluu todellisuuspakoista syyttelyä, uhriutumista ja tarinointia. Monesti myös narsismia muistuttavia piirteitä ja varsinkin seuraukset läheisten elämässä ovat hyvin samanlaisia kuin narsistin uhreilla.
Se on kyllä jännä mitenkä samanlaisiin sfääreihin voi epävakaan ja narskun valehtelu/kulissit mennä. Yleensä uhriutumista myös kummallakin. Kummassakin pers.häiriössä on kai lähtökohtana rikkinäinen itsetunto ja sekava tunne-elämä johon ei olla oikein kosketuksissa. Aiheuttaa kaikenlaista vänkää ja synkkää sirkusta varsinkin parisuhteissa, tai lapsia kasvattaessa.
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan "jugurttiriidat" eivät koske ikinä jugurttia. Jokin paljon isompi hiertää pikkuriitojen takana, mutta jugurtista on usein helpompi riidellä, kuin uskaltaa nostaa se varsinainen asia esiin.
Onko välillänne tapahtunut jotain isoa (esim. luottamuksen menetys, repivä erimielisyys), jota ei ole saatu selvitettyä? Vai onko esim. tulevaisuuden kuvissanne jotain sellaista (esim. lapset, asuinpaikka), joka vaatisi rehellistä keskustelua?
Vai onko tämä pikkuasioista suuttuminen naisesi toimintamalli kaikissa suhteissa? Jos hän olisi autistinen tai persoonallisuushäiriöinen, hän toimisi samaan tapaan muidenkin kanssa. Miten esim. lapsuudenperheen ihmissuhteet voivat? Onko teidän yhteiselonne ollut alusta asti samanlaista?
Kaiken pohdinnan takana on tietenkin kysymys siitä, haluatko yrittää selvittää tilanteenne ja jatkaa, vai etsitkö mieluummin muuta seuraa. Ennen eropäätöstä olisi hyvä käydä keskustelu siitä, miks
Pers.häiriöiset monesti osaa kyllä vieraskoreasti hillitä itseään ihmissuhteissa. Epävakaiden ja narskujen kumppanit saattavat kokea muilta aikamoista vähättelyä koska he näkevät vain sen kulissin. Kivan ja sovinnaisen ihmisen, mutta kotona se onkin sit lohikäärme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itelläkin kokemusta tuollaisesta naisesta, ei tuu paranemaan ap.
Mistä tällainen käytös johtuu? Tunnistaako kukaan nainen itsensä?
Epävakaa persoonallisuushäiriö. Ei ole hankalaa tunnistaa. Aivan suhteettomia raivokohtauksia johon kuuluu todellisuuspakoista syyttelyä, uhriutumista ja tarinointia. Monesti myös narsismia muistuttavia piirteitä ja varsinkin seuraukset läheisten elämässä ovat hyvin samanlaisia kuin narsistin uhreilla.
Epävakailla on toimintansa takana syy. He eivät raivoa raivoamisen ilosta, vaan siksi, että kokevat _kaiken_ esim. turvattomuuden tai pelon kautta. Heidän psyykkeessään on vamma, joka saa reagoimaan asioihin "väärin". Turvalliset ihmissuhteet voivat korjata tätä vammaa. Epävakaus on traumojen tai muiden ongelmien aikaansaama, ei synnynnäinen per
Muuten hyvä, mutta narsismi on kyllä myös kasvatuksellista ja sen syntymekanismit monesti hyvinkin samanlaisia kuin epävakailla. Epävakaus ja narsismi on myös yllättävän yleisesti samassa paketissa varsinkin naisilla.
Samoin kuin narsistilla, niin myös epävakaan tunne-elämän korjautuminen vaatii tilanteen tiedostamista ja tunnustamista. Epävakaan saa ehkä helpommin tähän vaiheeseen ja terapiaan, mutta ei kannata elätellä toiveita muutoksesta jos sen eteen ei tee edes jotain.
Vaimosi on tyytymätön elämäänsä, parisuhteeseenne ja sinuun, mutta hän ei välttämättä sitä vielä tiedosta itsekkään. Kun hän tajuaa sen, hän lähtee ellet sinä tee aiemmin eropäätöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisilla on just tarkkaa mitä haluaa kaupasta ja muuten. Eli se pitää olla aina listalla ja varmistettu. Ja kysyä. Äidit tämän tietävätkin.
Ala vetämään tussilla paksuja viivoja tapettiin aina raivarin tullessa. Vaimosi varmaan ihmettelee mitä nuo on niin sanot vain että sinun lähtölaskentasi ja viidennen viivan jälkeen otat loparit tuon naisen kanssa. Viivat saa nollattua kunnon suihinotolla tai takaapäin antamisella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutte erillään. Kumpikin ostakoon omat ruokansa ja pakatkoon omat kamansa. Älä palvele ja passaa, älä nöyristele, älä yritä miellyttää, kun mikään ei kuitenkaan kelpaa.
Aviopuolisot voivat palvella toisiaan, te tuskin päädytte niin läheisiksi. Ainakaan jos käytät järkeäsi.
Kokemusta tuollaisesta naisesta. Ap:lle: lähde kun vielä voit. Tila ei tule paranemaan.
MInulla nimittäin kaksi lasta tuollaisen kanssa, ja on eroratkaisu tässäkin tilanteessa vielä mahdollinen, mutta epävakauden takia hiukan mietityttää, miten lasten kävisi silloin kun ovat hänellä..
Olen alkanut tehdä niin, että ignooraan raivoamiset. Eivät ole minun ongelma, kun mikään niihin ei näytä auttavan kuitenkaan. Aluksi koin niistä kovaa stressiä, kun tietysti ensin kuvittelin, että ne johtuvan minusta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etköhän löytäisi helposti paremmankin. Tietty kannattaa nyt ensin ottaa puheeksi, et hänen käytöksensä tuntuu kohtuuttomalta. Mahtaako itsekään olla onnellinen.
Kohtuuton on nimenomaan sana jolla olen kuvannut hänelle tätä. Hän on jyrkästi kieltänyt olevansa kohtuuton, ja kertonut että suurin osa naisista sietäisi vielä vähemmän typeriä tekojani.
No mut sit tiedät, mitä sun kannattaa tehdä. Vai haluutko uhrata itsesi ja mielenterveytesi tälle suhteelle?
Rakastan häntä, ja haluaisin että olisi keino ettei hänen tarvitsisi tällä tavalla raivota minulle.
No hän ei näe käytöksessään ongelmaa, vaan koittaessasi puhua asiasta, sinua taas alennetaan ja haukutaan vaan lisää. Muutosta ei ole ole tiedossa. Ei noin voi puhua omalle kumppanille.
Miksi olet häneen koukussa, mitä hyviä puolia hänessä on?
Tuo on henkistä väkivaltaa, ja kuten olet jo huomannut, itsetuntosi jo murenee ja se jatkaa murenemistaan tuosta perusteettomasta haukkumisesta ja halveksunnasta. Hänen ei "tarvitse raivota" sinulle, vaan hän valitsee tehdä niin, koska oikeuttaa sen itselleen. '
Onko hänellä muuta epätevettä vallankäyttöä taikka manipulointia? esim. syytteleekö sinua asioista, joita todellisuudessa itse tekee, ignooraako sinua määrittelemättömäksi ajaksi ns. rangaistukseksi, onko suhde vuoroin kylmää, vuoroin kuumaa?
Mahdollisesti kyse voi olla esim. ihan narsismista naisellasi, kannattaa perehtyä aiheeseen, ja jos onkin sellaisesta kyse, niin tieto auttaa sinua käsittelemään asiaa. Sellaisessa suhteessa menettää vain mielenterveytensä, jos sitä jatkaa, vaikka kuinka olisit koukussa ja rakastaisit. Mutta rakastaako hän oikeasti sinua takaisin... ei tuollainen käytös kerro oikeasta rakkaudesta, ettet vain olisi isoksi osaksi hyödyke ja väline, jolle voi sitten raivota, jos et täytä hänen hyödykkeelle asettamiaan velvoitteita. Ei rakastaan lytätä, alenneta ja haukuta.
Voimia, toivottavasti päseet eroon tuosta, toivut nopeasti, ja löydät jonkun oikeasti ihanan ja välittävän naisen ja rakastut häneen.
Miksi nirso ei hae itse kaupasta jos tarvitsee jotain tiettyä merkkiä? Meillä esim lähikaupasta on ostettava sitä mitä hyllystä milloinkin löytyy, tai sitten on mentävä isompaan markettiin kauemmas.
Jos tämä ei ole rölli niin sanoisin että mahdollisimman pian eroon. Itse elin melkein vastaavanlaisen naisen kanssa aivan liian pitkään ja se lopulta vaurioittaa.
Nyt kun olen tasapainoisessa suhteessa ja mukavan, välittävän ja rakastavan sekä rakastettavan naisen kanssa, tulee silti outo olo kun tekee jonkun mukavan teon ja toinen vaan ottaa sen iloisesti hymyillen vastaan, kiittää, halaa ja pussaa. Eikä haittaa vaikka ei aina osu ihan maaliin kunhan oli ajatus mukana.
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta tuollaisesta naisesta. Ap:lle: lähde kun vielä voit. Tila ei tule paranemaan.
MInulla nimittäin kaksi lasta tuollaisen kanssa, ja on eroratkaisu tässäkin tilanteessa vielä mahdollinen, mutta epävakauden takia hiukan mietityttää, miten lasten kävisi silloin kun ovat hänellä..
Olen alkanut tehdä niin, että ignooraan raivoamiset. Eivät ole minun ongelma, kun mikään niihin ei näytä auttavan kuitenkaan. Aluksi koin niistä kovaa stressiä, kun tietysti ensin kuvittelin, että ne johtuvan minusta..
Ja mitähän tuollainen käytös tekee lasten mielelle? He tuskin kykenevät ignooraamaan äitinsä raivoamista.
Epävakaa persoonallisuushäiriö. Ei ole hankalaa tunnistaa. Aivan suhteettomia raivokohtauksia johon kuuluu todellisuuspakoista syyttelyä, uhriutumista ja tarinointia. Monesti myös narsismia muistuttavia piirteitä ja varsinkin seuraukset läheisten elämässä ovat hyvin samanlaisia kuin narsistin uhreilla.