Iso elintasoero samaa työtä tekevillä

Toisella on perhe ja toisella ei. Mitä muutakaan? 😃 

Perintörahaa tulla jysähtänyt. Sillä ostettu talo ja käyttökulut saa hoidettua sillä "samalla palkalla".

Parempituloinen puoliso ja asiat maksetaan tulojen suhteessa? Perintö? Onnistuneita sijoituksia? Erilaiset prioriteetit rahankäytössä? 

Toinen ei osaa käyttää rahojaan,vähän kuin nämä julkisuudessa olleet "köyhät".

Onhan silloinkin iso elintasoero, jos kaupan myyjä asuu Espoossa tai Kuhmossa. 

Vierailija kirjoitti:

Parempituloinen puoliso ja asiat maksetaan tulojen suhteessa? Perintö? Onnistuneita sijoituksia? Erilaiset prioriteetit rahankäytössä? 

Vuokrayksiössä asuvalla ei vielä pitkää työuraa takana = ei juuri säästöjä? Muita velkoja/rahareikiä? Juuri eronnut ja kasaa vielä omaa elämäänsä? Tykkää käyttää rahaa vaikka matkusteluun? Ei juuri vietä aikaa kotona, vaan on kaiken mahdollisen ajan vaikka kesämökillä? Haluaa säästää, eikä halua ostaa omaa asuntoa?

Syitä on lukemattomia, enkä ajattele juuri mitään toisen ihmisen asumisratkaisuista.

Mahdollisen puolison tulot? Aikaisemmat tulot ja työhistoria? Sukutaustat (perintö, osakkuudet, yms)? Rahankäyttötavat?

Oon ihan varma, että jos verrattais mun kanssa saman tienaavia, niin löytys niitä tiukemmin ja leveämmin eläviä. Oon kohtuu tarkka rahankäyttäjä, voisin halutessani elää leveämmin.

Toinen on säästänyt, toinen ei.

Toinen on pistänyt rahansa matkailuun, toinen ei.

Toisella on puoliso, toisella ei.

Toisella on perintö, toiselka ei.

Vaihtoehtoja on loputtomiin. Sama työpaikka ei tarkoita samaa elintasoa. Siksi harvempi edes puhuu töissä omasta elintasostaan. 

Asuntoko määrittää elintason? Ehkä se vuokrayksiössä asuva on ihan tyytyväinen siihen asumismuotoonsa eikä halua sen enempää.

Käyttää rahansa sitten asioihin, jotka ovat tärkeitä itselle tai säästää/sijoittaa.

Kaikki eivät halua panostaa asuntoon. Ihmiset ovat erilaisia kulutustottumuksiltaan.

Toinen on päässyt omistusasumiseen kiinni aikaisessa vaiheessa perinnön tai vanhempien avulla, ja kerryttää nyt varallisuuttaan, kun taas vaatimattomammista lähtökohdista ponnistava joutuu ensin rikastuttamaan asuntosijoittajaa ja säästämään ennen kuin pääsee itse asunnon omistajaksi. Näin se varakkuus periytyy sukupolvelta toiselle. 

Elämäntavoissa eroa. Toinen on käyttänyt rahansa järkevästi ja toinen laittanut rahat n.s. helppoon elämään.

Asun vuokralla lähellä keskustaa mutta mulla on todennäköisesti silti enemmän käytössä olevaa rahaa kuin kollegoilla jotka asuu niissä isoissa omakotitaloissa, koska olen nuori ja perheetön. Ihan normaalia ja luonnollista, että ihmiset on eri elämäntilanteissa, mulla on edessäpäin tuo omakotitaloasuminen ja ihan varmasti mulla on sitten vuokrayksiössä asuvia parikymppisiä työkavereita joilla on enemmän rahaa käytettävissä.

Ihmetyttää, että ihmiset luulee automaattisesti sen vuokrayksiössä elävän olevan köyhempi. Omaisuus on sitä, mitä ihmisen sijoituksissa ja tilillä on, ei se, miten paljon polttaa kuukaudessa turhan leveisiin kulisseihin. 

Huvipuistohullu kirjoitti:

Toisella on perhe ja toisella ei. Mitä muutakaan? 😃 

Tai 

-toinen on opiskellut solussa toinen yksiössä

-toinen on asunut yksin opiskeluaikana ( enemmän asumis-ja opintotukea) toinen ollut parisuhteessa

-toisen opiskeluaikana tuettu rahallisesti vanhempien taholta, toinen otti velkaa

-toisella ollut auto opiskeluaikana, toisella vasta myöhemmin

-toisella ollut asp-tili, toisella ei

-toinen sai vakityöpaikan heti, toinen pätkätöiden kautta

-toinen sisusti asunnon luotolla, toinen sai tavarat sukulaisilta

Kaikki kuljemme eri polkua samaankin päämäärään. 

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Toisella on perhe ja toisella ei. Mitä muutakaan? 😃 

Tai 

-toinen on opiskellut solussa toinen yksiössä

-toinen on asunut yksin opiskeluaikana ( enemmän asumis-ja opintotukea) toinen ollut parisuhteessa

-toisen opiskeluaikana tuettu rahallisesti vanhempien taholta, toinen otti velkaa

-toisella ollut auto opiskeluaikana, toisella vasta myöhemmin

-toisella ollut asp-tili, toisella ei

-toinen sai vakityöpaikan heti, toinen pätkätöiden kautta

-toinen sisusti asunnon luotolla, toinen sai tavarat sukulaisilta

Kaikki kuljemme eri polkua samaankin päämäärään. 

 

Kaikki ei myöskään halua ostaa halvinta mahdollista ensiasuntoa. Olisi mullakin jo nyt varaa ostaa asunto, mutta mulla ei se itseisarvo ole asunnon omistaminen vaan haluan itseä miellyttävän uudehkon asunnon mieluisalta paikalta, ja sen vuoksi asun vielä vuokralla siihen asti että saan säästettyä rahaa.

Todennäköisesti en tiedä muiden elintasoa saati, asuvatko vuokralla vai omistusasunnossa. En tiedä omien tuttavienikaan kohdalla tällaisia asioita, eikä kiinnostakaan.

Voi olla pitkiä työttömyysjaksoja tai sairauksia, ei ole saanut mitään apuja koskaan mistään. Voi olla myös alan vaihtaja. Opiskellut monta tutkintoa, jotka eivät ole työllistäneet, ja sitten taas uusi tutkinto ja opintovelkaa, muttei mistään juuri tuloja. Syitä lukuisia.

Myös yksinhuoltajuus vaikeuttaa työllistymistä, ja jos yh:lla pieniä lapsia, esim. hoitotyössä voi tehdä vain päivävuoroa ja viikolla, kun muut saavat vuoro- ja vkloppulisät, jotka ajan myötä kasaantuessaan tuntuvat kyllä elintasossakin.

Mistä mielikuva, että vuokrayksiössä asuva olisi köyhempi? 

Voihan vuokrayksiössä olevalla olla sijoituksia, kakkoskoti toisessa kaupungissa ja loma-asunto Espanjassa. 

Asunnot,  autot ja veneet eivät vielä kerro mitään. Ja voihan olla, ne on kaikki velaksi ostettu ja nettovarallisuus nolla. 

Usein ajattelen, että on perittyä rahaa tai muuten ainakin jossain kohtaa vanhemmat avustaneet. Muitakin syitä toki voi olla, mutta tämä tulee ensimmäiseksi mieleen.