* * EX-HAAHUT VIIKKO 6 * *

Vilpittömät onnittelut Hannelelle pienen pojan johdosta!



toivoo mami, 37

Voi kun itkettää ilosta täälläkin. Koko eilisen päivän Hannele oli mielessä, mutta en ehtinyt koneelle...koko päivän kelasin, että jokohan Hannele on lähtenyt laitokselle vauvan hakuun ja niinhän siinä oli käynyt. Voi kun ihanaa! Olen niin liikuttunut, että vaan itkettää ja naurattaa. Tosi ihania uutisia. Ja niin...poikahan se sielä sitten tosiaan oli, mitä Hannele itse epäilikin. ;-) Noinkohan äidin vaistot pitää aina paikkansa ja tännekkin sitten poika olis tulossa?... Mene ja tiedä...no laitoksella sitten aikanaan selviää sekin.



ON: Sen verran vaan omaa napaa, että Enniksen tavoin TODELLA huonosti nukuttuja öitä takana pari kpl. Viimeisin oli viime yö. Heilun vielä neljän jälkeen pystyssä. Tänään on tulossa vielä vieraita, eikä jaksais millään passata. Välillä on sellainen olo, kun olis joku esittelyhevonen täällä kotona...kaikki haluaa tulla katsomaan mun mahaa vielä kun olen yhtenä kappaleena. Ymmärtävätköhän ihmiset ollenkaan, että alkaa jo tuo väsy painaa eikä nappaa yhtään passata ihmisiä täällä silmät ristissä. Nääkin vieraat on vielä sellaisia, että käyvät harvoin, mutta kun tulevat, niin meinaavat aina jäädä asumaan. No kai sitä pitää jotenkin jaksaa. Eilen kävi kahdet vieraat...

Kun vauva syntyy, niin pistän jonkun superlukon oveen pariks vkoa ja olen ja elän vaan vauvalle. Vieraat saavat siinä vaiheessa odottaa omaa vuoroaan...



Sormet on muuten tosi arat nivelistä. Aamulla kun heräsin niiltä parin tunnin uniltani, niin sormet oli kun nippu nakkeja...aivan turvoksissa ja todella arat. Täytyypi seurailla, ettei ala enempiä nesteitä kertymään. Onneksi huomenna on taas se neuvola, niin pääsee sinne syyniin. Painoakin on tullut taas ainakin KILO VKON AIKANA...joten siltäkin osin on seurattava, että paljonko siitä on pelkkiä nesteitä...



Mutta nyt ulos happihyppelylle, jos vaikka sais turvotukset pois käsistä ja jaloista.



titi ja kirmeli rv 35+2

Vilpertti on ollut massussa niin vikkelä ettei ole kerennyt turhia kiloja keräilemään : ) Voi että, odottelen jo kovasti synnytyskertomusta niin päästään eläytymään Hannelen elämän huippuhetkiin! Kiitoksia vaan sanantuojille!



Omaa napaa ei jaksa kirjottaa nyt enempää, kun piti vaan vilasta nuo Hannelen kuulumiset. Mutta kyselijöille tiedoksi, että pikemminkin sielä jalkovälissä ei näkynyt mitään.. ; )



e-v + m-v

Tuli kirjoitusvirhe ja hätä ja ties sun mikä ekalla yrittämällä :P Eli ONNEA!!! Ja ENNIS pian on sun vuoro, odotas vaan :)



Kaikki muu lukemani putosikin sitten sopivasti mielestäni tuon uutisen myötä.



Poikkeuksellisesti kotoa käsin netissä ja onkin jo niin myöhä että olis pakko yrittää unta. Huonosti on tullut nukuttua (täälläkin) viime ajat. Varsinkina aamuyöt pyörin pahemman kerran. Tunnelmia leimaa lähinnä paniikki, jotenkin olen ihan varma että sikiö todetaan tälläkin kertaa kuolleeksi ihan samalla kaavalla kuin viimeksi, ts kun menen ke aamuna ekaan neuvolalääkäriin, ei kuulu sydänääniä -> heti ultraan -> tuomio.. ja sitä rataa. No, toivottavasti olen ihan väärässä.



Mutta siis KERRAN VIELÄ ONNEA HANNELE !!!! Ihanaa että on näitä hyviä uutisia täällä porukassa. Voikaa hyvin koko perhe :) Ja samoin myös kaikille muille hyvää vointia ja kovasti tsemppiä



t Joululahja rv kait 11 +jotain olen tainnut senkin laskea väärin

LIZIE: Kiva että oot siellä ihan hyvällä ja pirtsakalla voinnilla! Onnea äippäloman alkamisesta! Joko sait labratulokset? Ei mullakaan oireita ollut, oikeastaan oireet tuli vasta siellä sairaalassa ollessa (kuitenkin ennen kuin kerettiin sitä aamupissanäytettä ottaa). Ja mullakin oli sillon yhen yön suppareita, eli ehkä se tulehuskin tosiaan aiheuttaa. Mutta siihen mää oon vaan tyytyväinen koska se yö aiheutti sen että nyt on paikat pehmeet ja kohdunsuu auki sormelle.



EKA-VEKA: Kun olin siellä osastolla niin sielä oli yksi sellanen jolla oli raskausmyrkytys tullut aikaisessa vaiheessa, n. rv 25, ja olivat leikanneet ja sanoneet että ilman synnytystä sekä äidin että vauvan henki on vaarassa. Tyttö oli 550 g painava ja keskolassa, se äiti sitten oli siellä meiän raskaanaolevien osastolla. Kyllä kai sitä saa Luojaa kiittää että itsellä kaikki on mennyt NIIN HYVIN =o)



KATRI: Jännittää muakin se sun torstain lääkäri! Pitänee sitten tuota sun esittelyä muuttaa jos viikot vaihtuu! Sulla on kyllä vahvoja oireita, se vois tietysti kertoa alkuraskaudesta, mutta taas nuo särjen nypinnät ja se yksi isompi tömpsy, sekä kasvanut mahakumpu vois kertoa niistä isommista viikoista… Hui kuin jännää!



LIMETT: Säähän saat tosiaan nukuttua reippaita yöunia! Hyvä hyvä! Kyllä minäkin nukun n. 6-8 tuntia mutta hyvin katkonaisesti. Silti omasta mielestäni kohtuullisen hyvin (olosuhteisiin nähden ;o) Tilan ahtaushan yleensä vähän liikkeitä muuttaa, ei oo enää niin railakasta potkimista vaan menee enemmän möyryämiseksi. Mulla on ollut täällä niin jo pitempään, vaikka sillon tällön tulee edelleen niitä potkukohtauksia. Mutta suurimmaksi osaksi siis sitä tönimistä ja möyrintää.



OMA NAPA (jossa kerrankin on myös tapahtunut jotani): Lauantaiaamuna olen aika varman siitä että bongasin limatulpan! Kerronko yksityiskohdat? Se oli kellertävä ja iso möntti sitkeää limaa, venyi kyllä mutta kasassa pysyi, jokseenkin ”kalvomainen” kun sitä tunnusteli ja ehkä jotain tummemman keltaisia viiruja, mutta ei veriviiruja niin kuin sanotaan! Valkovuotoa siitä ei saa millään, ja aika vilkas mielikuvitus pitäis olla että siitä sais spermaa… Ja oli se parisenttinen mötikkä kuitenkin. Seuraavana yönä tapasin toisen samanlaisen! Oli mikä oli, niin mitään suppareita tai mitään muutakaan synnytykseen viittaavaa ei oo tapahtunut sen koommin, ja joillainhan meneekin limatulpasta vielä useampi viikko…



Perjantaina leivoin Runebergin torttuja jotka on jo syöty! Lauantaina käytiin kirppiksellä ja ostin jopa muutaman vaatekappaleen Vilpertille!



Mukavaa alkanutta viikkoa ja hyvää Runebergin päivää!



HANNELE + vilpertti rv 38+1

Viikonloppuna en päässytkään koneelle, teknisten vikojen plus myös oman olon takia. Väsymys ja pahoinvointi on olleet ihan kauheita! Mä vaan nukun ja hereilläoloajat toivon, ettei oksennus lennä. Mitään ei tekis mieli syödä, vaikka on nälkä ja sitten jos ei syö, on kaamea olo ja jos syö on hyvä olo 30 min ja sitten taas makaan kalpeana sohvalla. No juu, ei se mitään. Tuli vaan niin jotenkin nurkan takaa, kun esikkoa odottaessa selvisin noin viikon kestäneellä ällöololla.



Nytkään ei jaksa pitempään kirjoittaa, pitää käydä vielä syyskuisia morottamassa ja sitten taas sänkyyn pahoinvoimaan... Onneksi ei oo töitä tänään.



Tuutupii ja Sintti rv 7+1 (Hiphei, taas uudet rv:t aloitettu!)



Palasin noihin menkoista ja ovistuntemuksista laskettaviin viikkoihin, kun neuvolassakin niin halusivat tehdä plus lääkärille oli käynyt 0,5-1 mm:n mittavirhe torstain ultrassa (kuvista kun kattoo), niin kyllä pikkutyyppi on isompi kuin, mitä ultrassa laskettiin.

Uus viikko alkanut... ja 3 yötä jouluun on. ;) Siis mulle kun silloin on lääkäri ja varmistuu viikot. En mä täällä sitä odottele... en yhtään... ;)



Hannele: Kiitos tietojen lisäämisestä! Katotaan tosiaan muuttuuko sitten sen sijoitus heinäkuulle, jos pidemmällä olen. Nyppimisiä on tuntunu niin eilen kun taas tänäänkin. Näyttää olevan melkein joka päiväistä ja useampia kertoja päivässä.



ON: Itsellä on kyllä tosi vahva usko tämän raskauden puolesta. Miehen kanssakin ollaan juteltu vähän kaikkea ja myös sitäkin, että jos pidemmät viikot varmistuu, niin tän viikon sunnuntaina kun mennään mun vanhemmille, niin käytäiskin samalla niiden lähellä olevalla kirppiksellä katsomassa vauvanvaatetta. Siellä kun hinnat on tyyliin 20 senttiä/vaate ja ovat vielä hyväkuntoisia.



Heh, enpä olisi kyllä uskonut että tähänkin pisteeseen pääsee, että sitä alkaa miettiä jo hankintoja... mutta tuo kasvanut masukumpukin luo omaa uskoaan ja samoin ne joka päiväiset nykimiset.



Se lauantain heikotus ja huono olo näytti olevan vain jokin ohimenevä. Olo on ollu muuten ihan hyvä, mutta jotkut tietyt hajut vielä vaivaa. Pääsääntöisesti täysin normaalia oloa kuitenkin, poikkeuksena siihen vaan tuo masun kasvu ja ne nykimiset.



Mutta nyt syömään leipää... päivän jatkoja kaikille!!



Katri ja rv 9+2 tai 17+1...vielä muutaman päivän ajan..

Täytyy tämän laiskan kirjoittajan tulla kans välillä pistämään kortensa kekoon.. ;)



Hannele: hui vai limatulppa! Voit olla aika nopeastikin pikkuista punnertamassa! Vaikka onhan se totta, että voi mennä useita päiviäkin.. Mä en esikoisen kanssa huomannut limatulppaa, kuopuksen kanssa se tais lähteä edellisenä aamupäivänä ja yöllä sitten pieni syntyi.. Jännää! Olipa hyvä, että pissatulehus ehittiin hoitaa alta ennen synnytystä! Tsemppiä! Me leivottiin eilen runebergin torttuja ja ne odottaa kotona, kun sinne pääsen, nam.. :)



Katrilla on vielä pari päivää jännäämistä, niin kuin meillä muillakin Katrin puolesta.. ;)



Tuutupiille jaksamista pahoinvoinnin ja väsymyksen keskelle!



Koalaa en ole tainnut vielä onnitella ultrakuulumisista eli onnittelut! :) Kiva kuulla susta, kun mennään niin samoissa viikoissa!



Joku muukin; ultsi? oli käynyt ultrassa, onnittelut hyvistä uutisista! :)



Lizielle onnittelut äitiysloman alkamisesta! Mukavaa äitiyslomaa! :)



emunainen: Osanottoni mummisi poismenon johdosta! Voimia surunkeskelle! *haleja*



On: Liikkeet on voimistuneet ja eilen pikkuinen muksautteli ekaa kertaa käteeni (tähän asti on aina lopettanut kun käden on laittanut masun päälle). :) Keskiviikkona on rakenneultra, ihanaa! Ja huomenna poksahtaa puoli väli, jippii! :)



Terkkuja sani rv 19+6

KATRI täällä on vähän muutkin sormet kuin peukut pystyssä kohti torstaita :)



Itselläni ei ihmeitä. Töitä pukkaa. Ensi viikon ke on sitten se sama lääkäri kuin missä viime vuonna huomattiin sikiön kuolleen. Siitä reilun viikon päästä olisikin sitten vuorossa jo np-ultra. Jos näistä päästään yli onnellisissa merkeissä, ehkä uskaltautuisin jo odottamaan oikeasti vauvaa taloon?? Nyt se tuntuu yhä vain kaukaiselta mahdollisuudelta. Oikeastaan olen jopa enemmän orientoitunut siihen että hiihtoloman sijaan tuleekin km ja sairis (ja se hiihtolomamatka on siis varattu niin että lähtö olisi päivä np-ultran jälkeen...!). Kaameaa pessimismiä varmaan mutta just nyt en ole oikein kyennyt muuhun. Toivottavasti tämä nyt tästä helpottaisi. Ja sanomattakin selvää missä ajatus pyörii- ei ainakaan töissä, mikä ei tietty tee elämää helpommaksi.



Tulipas synkät sepustukset! Mutta aika kuluu vääjäämättä ja johonkin suuntaanhan asioiden on yksinkertaisesti ratkettava, eikös joo.



Kovasti hyvää vointia kaikille, tulen taas loppuviikosta lukemaan teitin kuulumisia :)



t Joululahja, rv 10 + jotain päiviä



PS olo on siedettävä jos ei nyt kuitenkaan loistava, oireita siis on- toivotaan että todellisia!

hannelen systeemi kuullostaa tulpalta, tosiaan.. siellä voi piankin alkaa tapahtua =)



tuutiksellakin on tekonimenä sintti, eikö vaan ole ultrakuvan mukaista rääpälettä aika kuvaava nimi. =)



mä olen ihan nukuksiaas, joten pistänpä vaan nopsasti (.)



soitin viikonloppunä jo äitipolille ja kyselin että mitä tolle unettomuudelle voi tehdä, kun alkaa vaikuttaa aika onnettomalta, että vielä 2 viikkoa pitäisi mennä 2,5-5h unilla/vuorokausi..



sieltä avulias kätilö ehdotteli kaikkea hiilaripitoisesta myöhäisiltapalasta reippaaseen päiväkävelyyn, mutta mitään uusia aatoksia ei putkahtant esille. antoipa luurin lääkärille, joka sanoi, että soita maanantaina neuvolaan, niin sieltä lääkäri kirjoittaa unilääkkeitä..

just, joo..

voi olla varma, että en rupea mitään unilääkkeitä vetelemään! sintti tuskin niitä tarttee.



soitin tänään neuvolaan, ja kysyin sieltä unettomuudesta. en sanonut halaistua sanaa, että soitin jo äippäpolille, ja että sieltä suositeltiin unilääkkeitä.



terkka valitteli, että tuo unettomuus loppuvaiheessa vaivaa suurta osaa äitejä, ja että mulla vaan on kai alkanut ilmeisen aikaisin (noin puolivälistä viikko viikolta unettomammin..), ja on aika räväkkää sorttia, että keskimääräistä reilusti vaikeamman tuntuinen tapaus.



sanoi vielä, että ei ole valitettavasti konstia sen kummempia, eikä muista urallaan että lääkärikään olisi unilääkkeitä täällä kellekkään määrännyt... ja se terkka on yli 50v, että aika lailla tuntuu nuo käsitykset kaupungeittain vaihtuvan =)

no, en mä olisi niitä ottanutkaan vaikka olisi tuputettu.



sitten kysäisin, että voiko pukata jotain allergiaa, kun ei näy ihottumaa. mutta kämmenet, kämmenselät, ranteet, niska, kaula dekoltee, naama, päänahka ja välillä jalkapohjien se osa jolla ei astuta, vaan jääpi tyhjän päälle, kutiaa, etenkin iltaisin, jos raapii, niin pahenee ja leviää, jos ei raavi, voi mennä itsestään ohi. ei auta pesu eikä rasvaus, mutta välillä on koko kutka pois kokonaan.

tämä uutuus ilmeni viikonloppuna.



no, huomenaamulla menen sitten verikokeeseen, jos maksa-arvoissa mättää jokin. olikohan vitsaus nimeltä hepatoosi, vai mikä lieni.

se ei vissiin ole kovin kiva juttu.. kai pitää sitten mennä äitipolille/osastolle jos niin on?



voi kyllä johtua ihan vaan tästä kehon stressitilasta tän nukkumattomuudenkin takia..



torstaina saan neuvolassa sitten ne tulokset.



tänään kävi vihdoin se uuninkorjaaja, ja tänään onkin kanankoipia ja ranskanpottuja =)



ja ens yönä takuulla unetonta, kun pitää olla se 12h ravinnotta, joten 20.30 jälkeen ei sitten voi ottaa edes rennietä..

mutta palkkaan huomenna itseni horneteilla.. =D



nyt perunat uuniin, ukko tulee kohta kaupasta..



-ennis- ja sintti rv 37+2 ja huomenna on tasan 2 viikkoa jäljellä..

Oon justiin lähössä kävellen neuvolaan, ulkona -32 pakkasta... =o/



HANNELE + v 38+2

Hei vaan kaikki haahutytöt, minulla onkin viikon verran aikaa kun olen ennättänyt kirjoitella. Mutta nyt juttujenne kimppuun! :)



limett1: Olisikin tosi kivaa kokeilla neuloa noita vaippoja, mutta mun taidot on kyllä niin nollassa ettei ohjeidenkaan kanssa mitään varmaan tulisi. Kun en niitä erilaisia silmukoita ymmärrä enkä osaa tehdä. Tai katsotaan nyt kun äippäloma alkaa jos vaikka sitten perehtyisi kunnolla. Kiitos vinkistä!



titi: Koitahan saada se miekkosesi petipuuhiin ;) Meillä ei ainakaan vielä vauvan olo masussa ole himoja lannistanut miehen puolelta, ehkä sitten kun maha alkaa olla reilusti isompi. Silloin saattaa miehellekin tulla tunne ettei halua kun vauvakin on jo niin iso. Ja nyt on tosiaankin hyvä varastoon hommailla kun ei tiedä millainen tauko synnytyksen jälkeen tosiaan tulee. Kävittekö Ideaparkissa? Me käytiin siellä tammikuun alussa ja ihmettelin kuinka kauheasti siellä on niitä huonekaluliikkeitä. Ja sitten kun minä olen ihan pöhkönä huonekaluliikkeisiin ;)



emunainen: Olen pahoillani perheenne suuren surun vuoksi! :( Voimia teille!



Tuutupii: Ihania ultrakuulumisia sinulla, onnea kovasti! On se vain niin herkkä hetki kun näkee että kaikki on kunnossa, itku siinä tuleekin. Sinullakaan tuo vuoto ei näytä liittyvän millään lailla sikiöön, joten hätää ei varmastikaan ole :) Ja viikotkin vain sinulla kasvaa, mahtavaa!



Hannele: Hienoa ettei kyseessä ollutkaan raskausmyrkytys. Aika varmasti matelee ja tuntuu niin pitkästyttävältä. Ja varsinkin silloin kun odottaa jotakin, niin on vaikea edes keskittyä mihinkään. Onnea jos limatulpan bongasit, se tietää edistystä lähiaikoina :)



ennis: Todella ikävää kuulla miehesi työtilanteesta! Varmasti hyvin stressaavaa aikaa teillä eletään tällä hetkellä. Toimeentulo on niin iso osa ihmiselämää. Toivon todella että saatte asiat järjestymään ja pohditte asiaa monelta eri kantilta. Toivotaan että sinulla ei ole maksa-arvoissa mitään häikkää niin et joudu loppuajaksi sairaalaan. Ikävää ja tylsää sielläkin on odotella. Pidetään peukkuja että kaikki on hyvin!



Katri: Onnea 18-vuotispäivästä! :) Teidän suhde tuli siis täysi-ikäiseksi, heh :) Odotan ihan täysillä myös torstaita ja ultraasi, aivan käsittämättömän jännittävää! Tää on parempi jännitysnäytelmä kuin mikään 24 tai csi :D Mieslääkärit on yleensä hirmu ihania, musta naiset on välillä jotenkin kovempia ja empatiakyvyttömämpiä. Mutta yksilökohtaista tuo on, ei pysty yleistämään.



Lizie: Öljyhoitoa olen ajatellutkin kokeilla tuohon kuivaan päänahkaani. Ensi viikolla on kampaaja ja kyselen kampaajaltakin että mikä olisi hyvä ratkaisukeino. Nyt en vain ole sellaisessa kaupassa käynyt vähään aikaan missä olisi hyvät valikoimat noita hiustenhoitotuotteita. Täytyy pistää kauppalistaan ylös :)



sani: Ihana kuulla että olet liikkeet jo bongannut! Ja puoliväli sinulla tosiaan jo :)



joululahja: Voimia ensi viikon ultraan ja kovasti tsempityksiä! Todella käsittämättömän huonoa tuuria olisi jos sama juttu todettaisin kuin viimeksi, joten suljemme tuollaisen ajatuksen jo heti kättelyssä pois! Eli nyt vaan uskoa siihen että kaikki on hyvin. Tiedän todellakin tunteen, että niiden vauvahaaveiden sijaan miettii sairaslomia ja kaavintaan joutumista. Se on jonkinlaista itsesuojelua, henkistä varautumista pahimpaan. Mutta sitten kun diagnoosi onkin päinvastainen, niin mikä ihana helpotus ja sanoinkuvaamaton ilon tunne siitä tulee :)



omaa napaa: Nyt on viimeiset parisen viikkoa tullut mieleen epäilyksiä että onko mahassa mitään elävää, kun olo on niin hyvä ja normaali. Kunnon liikkeitä ei vielä tunnu ja välillä iskee oikea paniikki siitä että mikä on vialla. Näyttäisi olevan muillakin odottajilla samoja fiiliksiä näillä viikoilla, joten kaipa tämä on ihan normaalia. Välillä kyllä vaivun ihan oikeasti epätoivoon. Viikon päästä torstaina on neuvola, jossa pääsee kuuntelemaan sydänäänet. Tuntuu että aika menee niin hitaasti, yleinen vitsaus tuokin meillä odottajilla näköjään :D Mies sanoo että vatsa on selvästi kasvanut, mutta omaan silmään tuo näyttää edelleen siltä vararenkaalta joka mun ympärillä on ennenkin ollut. Lupasi viikonloppuna vähän kuvailla niin näen itsekin muutoksen mikä on tapahtunut. Huomenna vaihtuu taas viikot, joten kaipa tämä tästä etenee normaaliin tahtiin...



Jaksuja ja haleja kaikille

toivottaa DreamOne ja nappula rv 15+6

voi Ennis, en tiesä miten sä pärjäät! Olisiko kannattanut pariksi yöksi napata niitä unilääkkeitä, ihan etttä saat unta varastoon? En usko että muutamalla yöllä on vauvalle mitään merkitystä, vaikka jos ottaisit esim 4 päivän välein " unikuurit" .. Syystä huolissaan meinaan itse vain kuolla väsymykseen kun on YKSI huono yö takana. Noh eipä sulla enää mobnta yötä ole, ehkä sitten taas unikin maistuu kun pesii pienen kanssa punkan pohjalla : )



DreamOne, ihan muutama viikko niin ne liikeet alkaa häivyttämään niitä pintaan pulpahtelevia huolia! Hienosti sullakin jo viikkoja!



sitten omaa napaa.

Eilen taisin touhuilla liikaa, oli paljon jalkeillani ja höyrysin laittaa paria eri ruokaa ym. Noh taisi kostautua.. Yritin mennä nukkumaan jo 10:ltä, mutta tuntui kuin vauveli olisi heittänyt volttia tms kun tunnin oli ihan tuskaiset oltavat. klo 11 kävin laittamassa kylmägeeliä selkään kun selkääkin jomotteli ja sillä reissulla huomasin että ei ne pelkkiä venytyksiä olleet vaan suppareita. Pyörin taas tunnin jonka aikana aloin jo katsella kelloa että tuleepa säännöllisesti.. klo 12 menin sitten juomaan plajon vettä ja vetäsin pari Panadolia napaan kun muistelin että saattaisivat lievittää suppareita. sillä hetkellä muistaakseni niitä tuli 5-7 minuutin välein, tosin ei tuskaisia mutta jotenkin selkää ja alamahaa nippaili siihen malliin, ettei pelkkiä harkkareita olleet.. vielä tunnin supisteli, mutta harveten loppua kohden. Joskus 1 aikaan kömmin takaisin sänkyyn ja silloin taisi joko väsy voittaa tai supparit loppua. Säikäytti miettimään, että pitääkö tässä soittaa synnärille vai vaan ottaa rauhallisesti ja seurata tilannetta. Hölmö olo, kun en oo oikeasti kokenut synnytyksen käynnistymistä. Ekahan käynnistettiin, eikä ollut ollut mitään " ennusmerkkejä" . Noh ei se ulos tullut ja ja pe tsekkaavat kohdunsuun tilanteen polilla joten kaippa tässä mitään vielä lapsenvahtia esikolle tarttee alkaa soittelemaan : /



Noh tänään yritän levätä, kohta tirsoille kun mies lähtee iltavuoroon. Ilta toivottavasti menee leppoisasti vaikka pojan kanssa kahdestaan ollaan..



Jahas, sitten vähän ruokaa ja petiin.



ainiin, Titi huhuu? Ootko töissä järkkäämäs loppujuttuja?



eka-vekara ja m-v 34+5

Paino tullut alaspäin, nyt lähtöpainosta +11,5 kg

Pissa ok

Paineet (alapaine) edelleen koholla 126/90

Sf-mitta 35 cm

Lapsiveden määrä normaali

Tarjonta rt

Sykkeet 128-140 (aina ennen ollut paljon korkeammat, ei koskaan alle 140)



En tiiä miksi paino tullut alaspäin, vaikka oon syöny aivan julmetusti suklaata, jätskiä, Runebergin torttuja, Arnoldin donitseja… Pelottaa ja ahistaa. Jos jotain sattuu. Viikko sitten oli ultran mukaan terve lapsi. Verenpainemittarin anto edelleen mulle kotiin. Ja selvis sekin että OYSissa käynnistetään myös vasta rv 42+0 tai sen jälkeen (kun aiemmin sain valmennuksessa sen käsityksen että jo rv 41+3).



Sori omanapainen ja jokseenkin alavireinen teksti… Viime viikolla diagnisoin itelle ”synnytystä edeltävän masennuksen” ;o) Onneksi se olikin ohi menevää mutta tänään on tullut takaisin…



HANNELE rv 38+2

Pissa: puhdas

Verenpaine: 126/78

Paino: -230g/ vko ( kotivaaka näytti kyllä että olis pysynyt paino samassa kun viimeks, mutta mennään nyt neuvolan vaakan mukaan¿ihme kapistus)

Fundus: 30cm (edellisestä kerrasta +1cm)

Vauvan syke: +

Liikkeet: ++

Tarjonta: Edelleen perätilassa





Kirmeli on siis EDELLEEN perätilassa, eli siihen ei muutosta, niin kun arvelinkin omasta olosta. Hoitsu sanoi, että tuntuis sille, että se pääsee vielä niin hyvin liikkumaan, että saattaa olla mahku että se pääsis vielä ite kääntymään (jos sitä nyt huvittaa) tai sitten että tuo mahdollinen ens vkon kääntö olis helpompi kun on vielä tilan tuntua, eikä vauva liian iso. Pyysin sitä heittämään pikkusesta jonkun painoarvion ja se sanoi, että hänen mielestään synnytyksen kieppeillä ei pitäisi paljon yli kolmen kilon vauveli olla. Mutta se oli tosiaan vaan ihan heitto. Sanoi, että on tälläkin hetkellä tosi pikkuinen vauva vielä. Mutta moni on kyllä noista käsikopeloinneista erehtynytkin. Että jää nähtäväksi. Sen piti eilen kirjoittaa jo se lähete TAYS:n sitä ulkopuolista käännöstä varten, mutta päätti vielä odottaa ens maanantaihin jos vaikka vielä olis kääntynytkin itekseen ja sillon olis menossa jo se 36 vko jolloin sitä käännöstä tekevät. Eli ens maanantaina vielä uusintakatsaus miten vauveli on ja sit se tekee sen lähetteen sairaalaan ja jo seuraavana päivänä pitäs ite TAYS:n soittaa ja saada sieltä se käyntiaika kait vielä tosiaan ihan ens vkolle. Jännittää. Eilen oli se eka TAYS:n synnärivalmennuskin. Käytiin tsekkaamassa samalla paikat, että osataan sitten mennä kun/jos nyt ihan normaalikonstein Kirmeliä ulos pääsen yrittämään. Ens maanantaina on vielä se toinen kerta ja sillon on se uus neuvolakäyntikin, joten pääsen kysymään sitten tuosta perätilajutusta sielä TAYS:ssa kun aiheeksi jäi sille kerralle just vielä noista epäsäännöllisistä synnytyksistä jne. Eilen kyllä mitä mainitsi noista epäsäännöllisistä synnytyksistä, niin jotenkin oli aikas nuivan oloinen kätilö kun hän tosiaan kyllä puhui ihan sen puolesta, että vaikka olis perätilassa, niin että mitä " luonnollisemmin" synnytys sujuu, niin sen parempi, eli sain käsityksen, että kannustaisivat myös perätilasynnytykseen. Pelottaa just se, että jos Kirmeli ei käänny, että tarviiko tässä alkaa vielä vänkäämään sitten siitä saanko sitä sektiota vai pitääkö oikeesti alkaa pungertamaan vauvelia maailmaan väärin päin. Se on pelottava ajatus kun pelottaa ihan tuo normaali alatiesynnytyskin. Että saa nähdä miten tässä tulee käymään. Nyt ei voi edelleenkään muuta kun odottaa mitä tuleman pitää.



Täällä opetellaan NYT JO kovaa vauhtia siihen valvomiseen. Itseasiassa heräsin vasta 10:30, joten vielä on se autuus, että saa sitten aamusta nukkua jos yöt valvoo... mut ei enää kauan. =) Täällä nimittäin on ihan järjetöntä mulla nyt tuo yöpahoinvointi. Tai se tuntuu pahenevan mitä enemmän noita vkoja kertyy. Viime yönäkin heräsin klo 03:15 siihen kun oksetti ja heikotti oikein olan takaa. Yritin sitten nousta ylös ja söin vähän appelsiinia, että jotain masuun sais, eikä tarvis alkaa kauheesti kolisteleen keskellä yötä. No sit kun nousin ylös niin Pikkarainen innostu niin kovin, että alko touhuaan tuola mahassa niin, että se heilu puolelta toiselle ja välillä nousi ja välillä laski...ja sehän tietty lisäs entisestään huonovointisuutta. Nukkumaan en pystynyt, joten siinä väliin soffalla lepoillen ja väliin nojatuolissa istuen tein kässyjä...aina tonne klo 06:00 asti. Sitten oli taas jo niin huono olo, että oli pakko alkaa keittämään jo oikein tuhdimpaa puuroa että olo kohenis. Uskalsin alkaa kolistelemaan kun tiesin että mies herää joka tapauksessa kans muutaman minuutin päästä. Yritän vielä sillekkin antaa mahd. hyviä unia vaikka ite valvosinkin, koska huonoksi ne senkin unet sitten menee vauvevlin syntymän jälkeen. No kun sain puurot naamariini ja siinä hetken syvään hengittelin soffalla ja hieroin kevyesti masua, niin olo alko taas helpottaa ja tuli sellainen olo, että vois jopa saada nukutuksi. No siinä sitten vetelin tonne 10:30 asti unia. Ja äsken keitin kaffetta ja tein leipää joita natustan tässä nyt koneella olon ohessa. Naapurin mennään tuossa tunnin päästä kävelylle. Aivan ihana ilma. Pitää vaan pukea kovasti päälle, ettei tule kipeeksi tai palelluta itteensä.



HANNELE: Ai että sulla olis jo limatulppa irronnut. Kääksistä! Sitähän ei tiedä sitten koska se lähtö tulleepi? Toivottavasti pian kun olet sitä sielä niin kovasti jo odotellut. =) Mä kyllä muutoin nauttisin vielä tästä raskauden täysin siemauksin, mutta harmittaa kun tää pahoinvointi on tullut niin voimakkaana takas ja kun se on vielä pahimmillaan yöaikaan, niin kärsii noi yöunet kovasti. Muutoin saisin suht hyvin nukuttua, vaikka katkonaisia yöt on olleet pitkään noiden pissalla ravaamisten vuoksi. Löytyikö kirppikseltä mitään kivoja nuttuja Vilpertille?



ENNIS: Tuossa just kans Hannelelle virkoin, että muutoin nautin raskaudestani kovasti, mutta tuo yöpahoinvointi kun sekoittaa unet, niin päivällä on ihan silmät selällään. Mua on närästänyt eilisestä illasta lähtien muutenkin ja mietin just, että oliko niilä horneteilla meillä täällä osutta asiaan kun käytiin sen synnärivalmennuksen jälkeen hakemassa niitä. Ai kun maistuivat hyvälle, mutta masuasukki voipi heittää närästyksen muodossa protestia. Kuulostaa muuten hurjalta jos sun pitäs jotain unilääkkeistä syödä tuohon unettomuuteen, mutta niin tiedä sitten¿sä taidat kyllä olla vauvan syntyessä ihan kanveesissa jos et yhtään saa nukuttua. Meillä kun tää on tosiaan eka vauva, niin sentään voin nukkua päiväsaikaan vapaasti kun ei ole ketään nilkoissa joka pitäisi hereillä. Tilannehan olis ihan toinen jos olis toinen lapsi tulossa. Jaksamista sulta kyllä vaaditaan. Toivottavasti tilanne rauhoittuisi ja toivottavasti se syy niille sun ¿ syyhyille ¿ selviää.



TUUTUPII: Kiva että on noita oireita, mutta tietty liika on aina liikaa¿Mä olen hengessä mukana täällä ton sun pahoinvoinnin kanssa, koska itelle on tullut yöpahoinvointi tosiaan nyt kehiin näille loppuviikoille. Että toivottavasti sullakin ne sielä sitten jonkun vkon päästä helpottaa. Pääset ehkä ¿ nauttimaan ¿ niistä vielä sitten tällä lopputaipaleella. ;-) Koitahan lepäillä.



KATRI: Apuva¿sulla ei ole enää kun pari yötä siihen lääkärikäyntiin. Hyvä, että tilanteeseen tulee nyt joku selvyys, niin tiedät millä vkoilla ihan oikeesti mennään. Kiva, että sielä on herännyt ajatuksia jo hankinnoista pikkuista varten. Kirppiksiltä tekee tosiaan kivoja löytöjä edulliseen hintaan. Hyviä ostoshetkiä vkonlopulle sitten. Nyt ensin tsekataan, että mitä vkoja tulee mittariin teille? =)



SANI: Huomenna pääsetkin jo sinne rakenneultraan luuraamaan pikkuista. Onko mies tulossa mukaan? Tule kertoilemaan ultrauutisia sitten ja muutenkin millainen kokemus oli? Teilläkin taittuu sitten jo tuo odotus sinne loppuajan puolelle. Tosi nopeesti kyllä aika mennyt. Ihana juttu! =)



EKA-VEKARA: Kirjoittelit varmaan tuola viime vkon pinossa, että kuinka sitä herkistelee, kun mekin niin samoissa ja aikas käsikädessä on koko tää raskaus kuljettu ilman, että sen enempää tietää kuka toinen on siis niin kun livenä. =) Mutta niin ne jutut vaan koskettaa näin netinkin välityksellä virtuaalisesti. Ja henkisesti on auttanut jaksamaan ilojen ja vaikeuksien keskellä. Meillä on tosiaan aikas paljon muutenkin ollut samanlaisia juttuja raskaudessa¿oikein naurattaa. Mitenkäs päin teillä nyt sitten se pikkuinen sielä masussa touhuaa? Onko vielä poikittain? Tuossa alussa tulikin jo selväksi, että täällä edelleen pidetään jännityksessä kun tuo masukaveri ei suostu kääntymään ja ens vkolla sitten lähete TAYS:n jos ei tilanne ole maanantaihin mennessä muuttunut. Jaiks. = / Jännittää!!!



JOULULAHJA: Ei ole enää pitkä matka kuljettavana kun pääset noista inhottavista vkoista eroon. Alkaa jo hyvällä mallilla olla. Yhtä odottamistahan tää tosiaan on. Itellä helpotti vasta pelot oikeastaan rakenneultran jälkeen. Kyllä ne parit km:t teki tehtävänsä. Onneksi nyt on pystynyt paremmin nauttimaan tästä raskaudesta.



DREAMONE: Tuo mun mies taitaa nyt kovasti valmistautua kans vauvan tuloon ja sitä taitaa jännittää se niin paljon, että ei edes seksi maistu. ;-) Uusi tilanne on ja kovasti vauvaa odottaa ja kai tää on sit sitä hänen valmistautumistaan vauvan tuloon. En nyt viitsi alkaa painostamaan kun/jos ei siltä tunnu. Muutoin kyllä pitää mut ja pikkuiset hyvänä¿jakelee suukkoja yllin kyllin meille molemmille ja huomioi monella tapaa. Ehkä se seksi jää nyt sitten taustalle tässä hulinassa. Itse tosiaan juuri mietin, onko hänkään ymmärtänyt sitä, että sitten kun se vauva tulee, niin hulinaa vasta onkin. Mutta kyllä on selkeesti sanonut, että tilanne on jotenkin niin ¿ outo ¿ kun mun masussa on tuo vauva ja masu on jo niin iso, ettei sitä enää mihkään sivuun laiteta ja sitä varoo väkisinkin. Miehet varsinkin ihan turhan liikaa. Mutta hellyyttävää toki sekin on, että huoli on kova vauvan hyvinvoinnista.

Ai niin...käytiin muuten sielä Ideaparkissa...mutta sielä olen käynyt jo tosi moneen otteeseen. Meiltä kun on sinne matkaa kotoota vain 4km. Joten muutamassa minuutissa sinne ajan. Ja tosiaan sielä on ihan hirmusti niitä huonekaluliikkeitä. Tarvis olla vaan TOOOOOOOSI iso kämppä ja PAAAAAAAAAAAAALJON rahaa, että vois ostella mitä haluaisi ja saisi ne mahtumaan vielä omaan kotiinkin. ;-)



Olikohan vielä jotain ketä piti kommentoida? Voipi olla, että viime vkon pinossa oli jotain, mutta en jaksa enää sinne mennä muiluilemaan. Selkä alkaa väsyä ja pitää alkaa valmistautumaan ulkoiluun kun naapuri seisoo kohta oven takana ja mä olen täällä vielä yöpaidassa. ;-)



Pahoittelut, että näin harvakseltaan olen täällä käynyt kommentoimassa, mutta jotenkin nää rytmit on nyt ihan sekaisin. Tarvii kans varmaan jättää yöllä kone auki varmuuden vuoksi jos taas herään yöllä, eikä pysty nukkumaan, niin voi sillon hyödyntää ajan täällä, kun päivällä on aina jotain muuta touhuamista.



titi ja kirmeli rv 34+4

Olitkin ehtinyt laitella neuvolakuulumisia. Oliko sun paino tullut paljon alaspäin. Mullahan näytti tosiaan eilen sen 230g per/vko vähemmän, mutta sit taas tänään kun kävin ihan kotivaakalla, niin olis taas noussut. En tiedä tekeekö nesteet kropassa noin kovasti vaihtelua. Mulla pisti korvaan kans parilla viime kerralla kun Kirmelin syke oli laskenut. Nyt en kysynyt eilen, että kuinka paljon tyksytti koska kuulosti nyt paljon vilkkaammalta ja nopeemmalta kun aiemmin ja arvioin, että nyt oli jotain 150 jommin kummin puolin. Mutta aiemmilla kerroilla kun on ollut sellaista 138-140, ne matalammat kerrat, niin jotenkin oli heti pakko kysyä, että onko normaalia. Tietty sulla oli nyt vielä vähän alemmat. Olikos se 120 se raja minkä alle ei sais laskea vauvan syke. Älä turhaan sielä murehdi...helppo sanoa joo...mutta ehkä sielä tosiaan alkaa tuo tilanne kypsymään nyt siihen synnytykseen ja samoin tuo vauvan sykekin enteileen että synnytys alkaa olla lähellä. Yrität rauhoittaa vaan nyt mieltä ja lepäillä mahd. paljon ja kerätä voimia tulevaan koitokseen. Kai noi mielialanvaihtelut kuuluu ihan asiaan. Ihmekkös jos pää on vähän sekaisin. Teille tulee kohta nyytti. =D Koita jaksaa vielä loppupuristukset sielä. Joohan?



Mutta jos tulee vähänkin sellainen olo, että joku on vialla ja liikkeitä et tunne kunnolla, niin otat sitten heti yhteyttä sairaalaan. Sitten ei kannata jäädä yksin kotiin pelkäämään. Ei ne voi sieltä kotiinkaan käännyttää, ennenkö tarkastavat tilanteen.



titi ja kirmeli 34+4

Ai meilläkin meni viestit ristiin. Nauratti taas, että oikein telepatiaa, kun mäkin mietin että nyt on jotain tultava kommentoimaan sunkin viestiis kun vkonloppuna sen luin, mutta olin niin laiska kirjoittamaan ja oli vähän veto pois. Ja nyt jo ehdit huhuilemaan samaan aikaan kun mä täällä naputin tekstiä.



Ai kun jännät paikat on sullakin sielä ollut. Niin tuliko sulla sitä selvyyttä tilanteeseen, että miten päin se teidän termiitti sielä masussa on? Mua jänskättää oma tilann eihan kauheesti. Mies on takuuvarma, että Kirmeli vielä kääntyy ja kaikki mahkut normaaliin alatiesynnytykseen on, mutta ite olen vähän kyllä pelko persiissä miten käy. Ja tosiaan, että jos ei käänny eikä saada käännettyä, että onko pakko lähteä yrittämään sitä perätilasynnytystä. Sitä en oikeesti haluaisi. Jännittää ja menee energiaa asian pohtimiseen. Ihan viime metreillekkö tässä nyt sitten saa jännitellä miten vauva näkee päivän valon? Hui!



Sulla aikas kovia ja tiheitä suppareita sitten oli viime yönä. Kuulosti siltä, että nytkö se lähtö sinne tuli, mutta näköjään menivät vielä sitten ohi. On tää jännää! =)



Kauheeta kun närästää muuten nyt ja rankasti. Olis varmaan pitänyt jättää tuo aamukahvi ja ne eiliset hornetit väliin. Taitaa se kostautua nyt täällä ja ikävästi. Kauhee polte kurkussa kaiken aikaa. Taidan kipaista apteekin kautta ja hakea sitä Rennietä.



Hyvää vointia sulle sinne...äläkä ihan vielä nyt sinne laitokselle lähe. ;-)



titi ja kirmu 34+4

Testausta testauksen päälle.... Viime viikolla pääsin muutaman kerran lukemaan pari sivua, mut en kirjautumaan, jotta oisin saanu kommentointua, taikka sit sujen avautuminen kesti niin julemtun pitkään, et mun kärsimättömyys momentti oli huipussaan ja luovuin leikistä. Kiitos Katrille, kun ilmoittelit musta!



Joten koitamme nyt uudelleen, koska mullahan oli viime maanantaina NP-ultra!!!



Mua jännitti sinne meno aivan pirusti, ja mieskin oli jännityksestä pinkeenä. Mies yritti kovin mulle sanoo, et kyl kaikki on siellä hyvin ja älä jännitä ja plaa. plaa...



Sovittiin odotusaulassa, et jos se miehelle tarkoitettu penkki on yhtään siinä mun laverin lähellä, niin sen on pidettävä mua kädestä koko toimituksen ajan. Noo aika mateli etiäpäin, kun yllättäen ajat oli myöhässä... Miehelläkin nicotiini purkkaa kulu tupla määrät, ja sekin myönsi, et nyt häntäkin jännittää oikein peevelisti.



Sit sisälle koppiin ja housut nilkkoihin ja laverille pötkölleen. Mies jäi hölmönä kauimmaiselle penkille istumaan, mut onneks lääkäri kehotti tulevaa isää siirtymään lähemmäs, jotta näkyvyys monitoriin olisi parempi. Mies sipsutti kuuliaisesti mun vierellä olevalle tuolille ja sit tukeva verenkierron estävä puristusote kädestä ja kuuntelemaan korvat höröllä...



Lääkäri aloitti sillä tavanomaisella jorinalla, kohdussa näkyy yksi sikiö... ja mä ootin vaan sitä kommenttia, et näkyy yksi ELÄVÄ sikiö.... Sitä ei koskaan kuulunu.

Alkoi paniikki nostaa päätään, kunnes lääkäri tajus alkaa selittään, et tuossa näkyy sydän, joka lyö normaalisti...



Phuuuuuiiii..... Mikä helpotuksen huokaus! Vaihdettiin miehen kanssa vaan katseita ja molempien hymyt oli korvissa asti loppuajan.



Turvotukselle mittaa tuli 1,6 ja veriseulan tulokset kuulen joskus sit neuvolassa. Eli kaikki ok!!! Ellei mulla nyt piilevänä oo jotain tooooosiiii kamalaa geneettistä häiriöö yms. (Johon en usko sit millään.)



" Maris" vilkutteli meille ja miehen mielestä näytti peukutus merkkiä... Kovin pisti myöskii ranttaliks ja heitti monen monta kuperkeikkaa ultraajan päänvaivaks... Hih...Sen takia ei saatu kun yks kunnollinen kuva mukaan, kun " neiti" tättähäärä oli niin vikkelä. (Joo oisko se tyttö...?)



LA aika pysyi samana, vaikka koon mukaan olen pidemmällä, kuin mitä menkoista laskettuna. ja itsekkin pysyn edelleen jääräpäisesti vanhassa laskutavassa,kun on niin helppo muistaa et maanantaisin vaihtuu aina uusi viikko.



Muitten kuulumiset on siis menneet aika pitkälti ohi korvien, kiitos nettiyhteyksien ja koneen, joten toivottavasti kukaan ei ole kerennyt jakaantua tässä välissä...? uusiakin oli vissiin tullut, onnea teille!!!!



Ja toivottavasti tää kone päästää mut tästä lähtien paremmin sisälle...



Tän viikon vointi on suhteellisen ok, väsymys vaivaa kylläkin edelleen ja satunnaiset yökötyskohatukset muistuttaa muuttuneesta olotilasta.

Ainoo harmin aihe on selkä. Se kipuilee alaselästä, eniten oikealta puolelta, jo hmm.... neljättä-viidettä päivää putkeen. ja tällä kertaa tiedän, et ei oo työstä johtuvaa, vaan raskauden aikaan saama kipu.

Onneks ensi viikko on talvilomaa, niin jospa se toisi jotain lievennystä tähän olotilaan!



Perjantaina aion kertoa myös töissä tästä raskaudesta ja hieman jännittää....



Terkuin Helga ja Maris rv 13+1 Huiiii... Jee mä oon ihan aikuisten oikeesti raskaana siis!!!

Minullakin neuvola oli tänään ja lääkäri. Hiukan jännäilin, kun jonkin verran ollut supistuksia, mutta hyvin oli paikat kiinni vielä.

muuten:

hb: 130, noussut hyvin, kun olen rautaa syönyt

Verenpaine: 112/60

syke: 150

Painoa 350g/viikko

sf: 27cm



Toi sf-mitta oli 5 senttiä kasvanut, eli ei ole vain omaa kuvitelmaa, että mahaa vähän kiristää. Plussan puolella tuo sf käyrä myös menee nyt. Vähän jännittää, että minkäköhän kokoinen vauva sieltä on tulossa. Esikoinen kun oli täysaikaisena 2600g ja ihan siinäkin oli työtä saada syntymään.



Katri: Voi kun saa aina jännätä siun puolesta. Ihanalta kuulostaa tuo sinun omanolosi erittely.



Toivottavasti kirjaat myös itsellesi ylös johonkin. Niitä on sitten myöhemmin hauska lueskella.



Täällä muutkin kuin sinä itse odottelee malttamattomana torstain lääkäriäsi. Tulethan sitten heti



kertomaan kuulumiset! Noissa omissa " huikeissa" vuosipäivissä se, kun ystäväpiiri on vielä



enimmäkseen vakiintumatonta. Nyt pikkuhiljaa on alkanut hääkutsuja tulemaan.



Eka: hienoahan se on kun pääset ultraan ja saat tuon kokoarvion. Itseä rupesi tänään jännittämään,



että minkähänkokoinen mötkäle siellä masussani on kasvamassa, kun sf-mitta menee hyvin plussalla.



Lääkäri sanoi myös, että arvioisi siitä mitä mahan läpi tuntee aika isoksi.

Koitahan nyt malttaa puuhinesi, vaikka kuinka olisi hyvä olo. Saisi tuo vauvasi vielä pari viikkoa kasvaa. Vai mitä?



Lizie: Hienoa, että olo on vahvempi ja oikein hyvää äitiyslomaa! Onko intoa puuhailla kotia



vauvakuntoon, vai onko teillä jo kaikki valmiina? Itse olen tässä jo mietiskellyt, miten erilaista



on tälläkertaa jäädä lomalle, kun olen sitten esikoisen kanssa kotona, niin eihän se samalla tavalla



lomaa tule olemaan. Välillä jopa rankempaa kuin opiskelu.



Hannele: Jännää miten nämä ilonaiheet raskaudenaikana ja edetessä muuttuvat (tyyliin: jee tuli



limaa!). Itsellä esikoista odottaessa tuli tuollaista sitkeää limaa pari kertaa ehkä viikko ennen



synnytystä, mutta se varsinainen tulppa kyllä vasta synnytyksen käynnistyttyä.

Oletpa taas herkkuja kokkaillut. Täällä perheessä oli tänä vuonna ihan hallista ostetut tortut, kun



ei ollut ketään vieraita tulossa niitä syömään. Hyviä oli kyllä nekin. Mies ja lapsi olivat kyllä



kerhossakin saaneet, mutta minulle oli ainoa.

Tuo painohan vaihtelee ihan vuorokaudenajan mukaankiin, mitä milloinkin vatsassa on ja kun noita mittauksia lopussa niin usein, niin siinä välissä ei ehdi niin nousta, jos ei hirveitä turvotuksia tule. Jospa se sinun vauvasi tajuaisi kuitenkin syntyä ennen noita käynnistys viikkoja. Luultavasti kyllä.



Tuutupii: Koitahan sitten syödä usein, jos olo siitä vähän helpottuisi. Jaksamista ällöolon



keskelle. Meillä on vieläkin jääkaapissa kaikkia ihme kastikkeita ym. kun alkuraskaudesta yritin



epätoivoisesti keksiä miellyttäviä makuja uusista tuotteista, kun vanhat herkut ei vaan mennyt alas.



Olin sitten aikalailla näkkäri ja mustikkakeitto dietillä, kun ne oli oikeestaan ainoat jotka meni



alas.



Sani: Ihanan iloisia kuulumisia sinulla. Niinhän ne viikot kasvaa. Välillä lähes huomaamatta. Jokos



isukki on tuntenut liikkeitä?



Joululahja: Eikös ole lohdullista, että huolehtimisesta huolimatta aika kuluu eteenpäin ja viikot



kasvaa? Hitaaltahan se tuntuu, kun ei voi muuta ajatella, mutta kuluu kuitenkin. Toivottavasti



sinulla ei ole erityisen kiireistä töissä, jos et tehtäviisi pysty keskittymään. Eiköhän tuosta



hiihtolomamatkasta tule ihan onnellinen vauvanodotusloma.



Ennis: voi tuota unettomuuttasi, mitäs muuta tässä voi sanoa. Toivottavasti lähtisi tuo synnytys



käynnistymään, niin ei tarvitsisi sinun enää kärvistellä. Vieläkö jaksat leffoja tai muuta katsella



yön unettomina tunteina vai mitä olet viihdykkeeksi keksinyt? Jaksamista!



Dreamone: EIköhän se vauva pian ala liikkua niin että tunnet varmoja liikkeitä. Sitten ei tarvitse enää niin huolehtia. Meillä meni mahan kasvamisen huomaaminen ihan toisinpäin. Minä yritin kysellä mieheltä, että eikös ole vähän jo kasvanut ja mies vain pyöritteli päätään.



Titi: toivottavasti kirmeli tajuaisi vielä itse kääntyä, niin ei olisi huolta siitä. Kurjia unionelmia sinullakin. Onneksi saat nukuttua päivällä.



Helga: Onnea paljon hyvistä ultra kuulumisista. Toivottavasti yhteysongelmat ratkeaisi niin pääsisit palstailemaan. Tuohon selkäkipuun voin suositella tukivyötä. Auttaa ainakin minulla tosi hyvin.



-Limetti 37+6

ja vähänkö jännästi toi kone rivitti viestini. Toivottavasti joku jaksaa lukea:)



-Limetti