Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka unohtaa avioliittoon menemisen halu
28.07.2024 |
Puolisoni on tehnyt suhteemme alusta asi selväksi, ettei halua avioliittoa. Ei minun eikä kenenkään muunkaan kanssa. Olemme taistelleet tiemme tähän päivään monen vastoinkäymisen ja erittäin hyvien hetkien läpi. Parisuhteemme on erittäin hyvä, on rakkautta, hellyyttä, seksiä, naurua, yhteistö tekemistä ja rauhaa, ja ainut asia mikä tulee ajoittain väliimme on se, ettei hän halua naimisiin. Kuinka pääsisin itse yli halustani siihen, ja pystyisin käisttelemään asian omassa mielessäni niin, että se ei enää tulisi väliimme. Vinkkejä kaipaan erityisesti niiltä, joille on käynyt samoin. Tai niiltä, jotka ovat kuten puolisoni, päättäneet olla menemättä naimisiin mutta silti onnellisesti yhdessä.
Kommentit (21)
Miksi on niin aviolittoa vastaan? Joku harhaluulo että suhde ohi jos mennään naimisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain olemalla menemättä naimisiin ja sekoittamatta juridiikkaa suhteeseenne voit osoittaa että haluat omasta halustasi etkä ulkopuolisesta "pakosta" olla joka päivä yhdessä. Vaikka kaikki eroavatkin, on se silti hankalampaa avioliitossa. Avioliitossa tehdään vain solmimishetkellä se sopimus joka avoliitossa on tehtävä joka ikinen päivä.
Vierailija kirjoitti:
Hankalaa. Miten sinä perustelet avioliiton ja miten mies perustelee kieltäytymisen? Onko yhteisiä lapsia tai omia lapsia, onko testamenttia. Suhteessa pitäisi joustaa ja kunnioittaa. Hankalaa, jos molemmat ovat ihan eri mieltä noin isosta asiasta. Se on varma, että asia vaivaa lopun ikää eli miettikää sekin vaihtoehto, että suhde ei jatku.
Moni asia kannattaa huomioida parisuhteessa ettei tule yllätyksiä, kun se yhteinen omistusasunto on hankittu ym. Avopuoliso ei ole sukulainen viranomaisten silmissä, jos ja kun jotain ikävää sattuu.
Juurikin näin: aloituksessa ei edes mainittu sukupuolta mutta lähinnä vai naisia kiinnostaa prinsessarituaali. Silti kosittuaan miestä eli ilmaistessaan naimisiinmenohalunsa jäävätkin odottamaan/mankumaan miehen "kosintaa" sen jälkeen eivätkä suostu myöntämään kosineensa jo itse :D
Vierailija kirjoitti:
Vain olemalla menemättä naimisiin ja sekoittamatta juridiikkaa suhteeseenne voit osoittaa että haluat omasta halustasi etkä ulkopuolisesta "pakosta" olla joka päivä yhdessä. Vaikka kaikki eroavatkin, on se silti hankalampaa avioliitossa. Avioliitossa tehdään vain solmimishetkellä se sopimus joka avoliitossa on tehtävä joka ikinen päivä.
Itse asiassa kyllä ne sopimukset pitää avoliitossa tehdä vain kerran ja jokainen erikseen. Testamentti, omistusoikeudet jne.
Vierailija kirjoitti:
Vain olemalla menemättä naimisiin ja sekoittamatta juridiikkaa suhteeseenne voit osoittaa että haluat omasta halustasi etkä ulkopuolisesta "pakosta" olla joka päivä yhdessä. Vaikka kaikki eroavatkin, on se silti hankalampaa avioliitossa. Avioliitossa tehdään vain solmimishetkellä se sopimus joka avoliitossa on tehtävä joka ikinen päivä.
Moni menee naimisiin juuri ennen eroa, koska tarvitsevat ulkoisia voimia pitämään suhteen kasassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juma! Jos naiselleni asia olisi niin tärkeä, ja minulle ei, järjestäisin niin, että minä en ole hänelle esteenä hänen omille päämäärilleen. Heippa, näe ja koe mukavia asioita ja ihmissuhteita elämässäsi. Ei minulla ole pakko olla naisia joka jalalle, pärjäilen itseksenikin.
-Mies1976
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankalaa. Miten sinä perustelet avioliiton ja miten mies perustelee kieltäytymisen? Onko yhteisiä lapsia tai omia lapsia, onko testamenttia. Suhteessa pitäisi joustaa ja kunnioittaa. Hankalaa, jos molemmat ovat ihan eri mieltä noin isosta asiasta. Se on varma, että asia vaivaa lopun ikää eli miettikää sekin vaihtoehto, että suhde ei jatku.
Moni asia kannattaa huomioida parisuhteessa ettei tule yllätyksiä, kun se yhteinen omistusasunto on hankittu ym. Avopuoliso ei ole sukulainen viranomaisten silmissä, jos ja kun jotain ikävää sattuu.
Juurikin näin: aloituksessa ei edes mainittu sukupuolta mutta lähinnä vai naisia kiinnostaa prinsessarituaali. Silti kosittuaan miestä eli ilmaistessaan naimisiinmenohalunsa jäävätkin odottamaan/mankumaan miehen "kosintaa" sen jälkeen eivätkä suostu myöntämään kosineensa jo itse :D
Mua ihmetyttää lähipiirissä kun nyt useamman naisen olen kuullut jankuttavan naimisiinmenosta miehensä kuullen, sellaista painostukseksi laskettavaa natinaa, sitten myöhemmin kuitenkin sanoivat että se oli mies joka kosi (?) :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle olisi tärkeää juridinen puoli, mahdollisen yhteisen omistusasunnon osalta mm. asumisoikeus toisen mahdollisen kuoleman jälkeen. Lapsia on kummallakin, yhteisiä ei.
Puolison mielessä on tärkeänä se, että joka päivä valitsee olla yhdessä, eikä se että ollaan koska joskus on niin sovittu. Näennäisesti helppo ulospääsy.
Suhteemme ei muutenkaan ole täysin tavanomainen, vaan avoin yhteisestä seikkailuhalusta lähtevänä. Muita suhteita ei kuitenkaan ole, yhteisiä mukavia hetkiä kolmansien kanssa kyllä.
Haluttomuuden taustalla lienevät perheen ja muiden ympärillä olevien kokemukset, sekä oma historiansa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vain olemalla menemättä naimisiin ja sekoittamatta juridiikkaa suhteeseenne voit osoittaa että haluat omasta halustasi etkä ulkopuolisesta "pakosta" olla joka päivä yhdessä. Vaikka kaikki eroavatkin, on se silti hankalampaa avioliitossa. Avioliitossa tehdään vain solmimishetkellä se sopimus joka avoliitossa on tehtävä joka ikinen päivä.
Miten voi olla sekoittamatta juridiikkaa, jos aikomuksena on omistaa yhdessä koti ja elää elämää siellä mahdollisimman pitkään yhdessä, vaikkei avioliittoa solmittaisikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen haluaa tiettyä struktuuria, ja joku mies pystyy sellaisen halutun struktuurin järjestämään. Joku taas ei. Struktuurikonflikti.
Kun juttelisit puolisen tuntia kanssani niin halut häviäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No selvisihän se syy, uusperheen mamma himoitsee miehen rahoja ja asumisoikeutta leskenä. Mies taas haluaa jättää omaisuutensa lapsilleen, ei ap:lle. Hyvä mies, pidä pintasi! Toisella kierroksella ei ole mitään syytä avioitua, jos on jo ennestään lapsia.
Vierailija kirjoitti:
No selvisihän se syy, uusperheen mamma himoitsee miehen rahoja ja asumisoikeutta leskenä. Mies taas haluaa jättää omaisuutensa lapsilleen, ei ap:lle. Hyvä mies, pidä pintasi! Toisella kierroksella ei ole mitään syytä avioitua, jos on jo ennestään lapsia.
Juu niinhän se tietenkin on. Kelpaa kasvattamaan niitä toisen lapsia, mutta on kaikkien etu että koti lähtee alta mahdollisen kuoleman sattuessa. Eiku...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No selvisihän se syy, uusperheen mamma himoitsee miehen rahoja ja asumisoikeutta leskenä. Mies taas haluaa jättää omaisuutensa lapsilleen, ei ap:lle. Hyvä mies, pidä pintasi! Toisella kierroksella ei ole mitään syytä avioitua, jos on jo ennestään lapsia.
Juu niinhän se tietenkin on. Kelpaa kasvattamaan niitä toisen lapsia, mutta on kaikkien etu että koti lähtee alta mahdollisen kuoleman sattuessa. Eiku...
Eihän se mihinkään lähde, jos ap siitä puolet omistaa kuten väittää. Ap voi lunastaa toisen puolikkaan maksamalla sen itse tai asunto myydään ja ap saa omansa pois. Miksi ap haluaa lokkeilla avopuolisonsa lasten kustannuksella?
Vierailija kirjoitti:
Minulle olisi tärkeää juridinen puoli, mahdollisen yhteisen omistusasunnon osalta mm. asumisoikeus toisen mahdollisen kuoleman jälkeen. Lapsia on kummallakin, yhteisiä ei.
Puolison mielessä on tärkeänä se, että joka päivä valitsee olla yhdessä, eikä se että ollaan koska joskus on niin sovittu. Näennäisesti helppo ulospääsy.
Suhteemme ei muutenkaan ole täysin tavanomainen, vaan avoin yhteisestä seikkailuhalusta lähtevänä. Muita suhteita ei kuitenkaan ole, yhteisiä mukavia hetkiä kolmansien kanssa kyllä.
Haluttomuuden taustalla lienevät perheen ja muiden ympärillä olevien kokemukset, sekä oma historiansa.
Ap
Miksi sulla pitäisi olla asumisoikeus jos/kun puoliso kuolee?
En osaa aloituksen varsinaiseen kysymykseen ottaa kantaa, mutta voinen silti sanasen lausua aiheen tiimoilta.
Näin miehenä näkisin, että ainoa tilanne missä minä suostuisin menemään naimisiin olisi sellainen, että olisin sillä tavalla epätasapainoisessa suhteessa naisen kanssa, että minä olisin paljon rakastuneempi häneen kuin hän minuun. Lisäksi tietysti vielä se, että hän vaatisi avioliittoa.
Tuollaisessa tilanteessa tavallaan kaikki valta olisi naisella ja minä lähinnä yrittäisin jotenkin miellyttää ja roikkua mukana.
En ole koskaan tuollaisessa tilanteessa ollut, enkä toivottavasti tule olemaankaan. Kyllä hyvässä suhteessa rakkaus on suurinpiirtein yhtä voimakasta molempiin suuntiin, eikä kummallakaan ole varaa sanella ehtoja.
Vierailija kirjoitti:
En osaa aloituksen varsinaiseen kysymykseen ottaa kantaa, mutta voinen silti sanasen lausua aiheen tiimoilta.
Näin miehenä näkisin, että ainoa tilanne missä minä suostuisin menemään naimisiin olisi sellainen, että olisin sillä tavalla epätasapainoisessa suhteessa naisen kanssa, että minä olisin paljon rakastuneempi häneen kuin hän minuun. Lisäksi tietysti vielä se, että hän vaatisi avioliittoa.
Tuollaisessa tilanteessa tavallaan kaikki valta olisi naisella ja minä lähinnä yrittäisin jotenkin miellyttää ja roikkua mukana.
En ole koskaan tuollaisessa tilanteessa ollut, enkä toivottavasti tule olemaankaan. Kyllä hyvässä suhteessa rakkaus on suurinpiirtein yhtä voimakasta molempiin suuntiin, eikä kummallakaan ole varaa sanella ehtoja.
Näinpä. Miehistä ei ole kuin hedonistisiin suhteisiin. Älä ap elättele turhia toiveita. Mies on eläin. Jos nautit eläimiin sekaantumisesta niin nauti, muussa tapauksessa jatka matkaasi ennemmin kuin myöhemmin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankalaa. Miten sinä perustelet avioliiton ja miten mies perustelee kieltäytymisen? Onko yhteisiä lapsia tai omia lapsia, onko testamenttia. Suhteessa pitäisi joustaa ja kunnioittaa. Hankalaa, jos molemmat ovat ihan eri mieltä noin isosta asiasta. Se on varma, että asia vaivaa lopun ikää eli miettikää sekin vaihtoehto, että suhde ei jatku.
Moni asia kannattaa huomioida parisuhteessa ettei tule yllätyksiä, kun se yhteinen omistusasunto on hankittu ym. Avopuoliso ei ole sukulainen viranomaisten silmissä, jos ja kun jotain ikävää sattuu.
Juurikin näin: aloituksessa ei edes mainittu sukupuolta mutta lähinnä vai naisia kiinnostaa prinsessarituaali. Silti kosittuaan miestä eli ilmaistessaan naimisiinmenohalunsa jäävätkin odottamaan/mankumaan miehen "kosintaa" sen jälkeen eivätkä suostu myöntämään kosineensa jo itse :D
Ei siinä ole ainakaan itselleni kyse mistään prinsessarituaalista. Ihan hyvin voi käydä solmimassa lupauksen vain viranomaisen ja jumalan edessä. Ei tarvitse edes juhlia
Itselleni avioliitto on sopimus siitä, että minä saan olla suhteessa nainen. Laittaa hameen päälleni, keskittyä raskauteen, synnyttämiseen, imettämiseen, lapsen hoitoon, kasvatukseen, kodin viihtyisyyteen, jne. En edes haluaisi naimisiin miehen kanssa, joka vaatisi minun jatkavan työelämässä, kun synnytän hänelle pershedelmän. Ja todellakin pidän tuollaisten miesten lapsia pershedelminä. Jos miehessä ei ole miestä aviomieheksi ja perheen elättäjäksi, ei hän ansaitse naistakaan
Vierailija kirjoitti:
Minulle olisi tärkeää juridinen puoli, mahdollisen yhteisen omistusasunnon osalta mm. asumisoikeus toisen mahdollisen kuoleman jälkeen. Lapsia on kummallakin, yhteisiä ei.
Puolison mielessä on tärkeänä se, että joka päivä valitsee olla yhdessä, eikä se että ollaan koska joskus on niin sovittu. Näennäisesti helppo ulospääsy.
Suhteemme ei muutenkaan ole täysin tavanomainen, vaan avoin yhteisestä seikkailuhalusta lähtevänä. Muita suhteita ei kuitenkaan ole, yhteisiä mukavia hetkiä kolmansien kanssa kyllä.
Haluttomuuden taustalla lienevät perheen ja muiden ympärillä olevien kokemukset, sekä oma historiansa.
Ap
Ei tuollaisesta miehestä ole parisuhteeseen ollenkaan, hänhän pettää sinua jo nyt suhteen sisällä. Toivottavasti et pilaa terveyttäsi kyseisen miehen vuoksi. Lopeta välittömästi steroidit ja s perman kehoosi vastaanottaminen
Alue: Aihe vapaa
Hankalaa. Miten sinä perustelet avioliiton ja miten mies perustelee kieltäytymisen? Onko yhteisiä lapsia tai omia lapsia, onko testamenttia. Suhteessa pitäisi joustaa ja kunnioittaa. Hankalaa, jos molemmat ovat ihan eri mieltä noin isosta asiasta. Se on varma, että asia vaivaa lopun ikää eli miettikää sekin vaihtoehto, että suhde ei jatku.
Moni asia kannattaa huomioida parisuhteessa ettei tule yllätyksiä, kun se yhteinen omistusasunto on hankittu ym. Avopuoliso ei ole sukulainen viranomaisten silmissä, jos ja kun jotain ikävää sattuu.