Surettaa Miki Liukkosen ja Tapio Suomisen kohtalot
Viime kesänä jo pysäytti Miki Liukkosen kuolema ja nyt Tapio Suomisen. Tuntuu niin pahalle, että eikö heille todellakaan olisi ollut apua, joka olisi estänyt nämä kuolemat? Niin surullista, että heidän elämät loppuivat ennen aikojaan ja tuolla tavoin. Tuntuu, että tässä ajassa on paljon pielessä, että ihmiset voivat näin huonosti.
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomisen "kohtalo" ei kyllä yhtään sureta. Päinvastoin pistää vain vihaksi hänen tekonsa. Sen henkensä kun saisi pois ilman täysin viattomien ja syyttömien sivullisten mukaan sotkemista!
Noh, onpahan ainakin yksi idiootti pois kuleksimasta maan päältä aiheuttamasta enää yhtään ainoata vahinkoa muille. Kaikki empatia hänen tekonsa uhrien puolella.
Tekikös hän muka pahaa toisille ihmisille?
"Pistää vihaksi hänen tekonsa." Tämä on valittu linja, kun sallitaan lääke- ja hoitotieteen edustajien saavan itse valita tehtävänsä. He eivät enää ole olemassa potilaita varten vaan potilaat ovat heitä ja heidän bisneksiään varten. Palkat on hilattu pilviin, työtunteja tehdään vain silloin tällöin keikkaluontoisesti ja sittenkin valitaan vain kivat tehtävät päältä.
Vanhuuden ja kuoleman kanssa ei haluta olla missään tekemisissä. Kuolinapu on ulkoistettu huomattavasti pienipalkkaisemmille rekka- ja junakuskeille. Palkat lääkäreille.
Vanhainkodeissakin vanhukset rai*kaavat ja tappavat toisiaan, kun lääkärit pihistelevät lääkkeissä, ettei vain 'tule riippuvuutta'. Sama juttu kuolemaa tekevien kipupotilaiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaushan on melko läheistä sukua skitsofrenialle, että varmasti monikin psykoottisessa maniassa tekee vääriä/itselleen "oikeita" päätöksiä.
Psykoottinen mania on tyypillistä skitsoaffektiivisessa häiriötilassa. Lääkityksenä on tällöin antipsykootit.
Täsmennän tähän että kyllä tavallisen kaksisuuntaisen mielialahäiriönkin mania voi olla psykoottinen. Ei koske vain skitsoaffektiivista häiriötä.
Itsemurhia on ollut aina. Esim. taiteilijoita, näyttelijöitä mm. Rauli Tuomi, "Masa" Niemi, Unto Mononen, vain muutaman mainitakseni. Miksi silloin ei syytetty lääkäreitä, omaisia, työkavereita, hoidon puutetta? Se on ihan oma ratkaisu. Ei kenenkään kuolemasta (sairaudesta) pidä syyttää tai tuomita ketään. Itselläni on ollut läheinen joka on yrittänyt tappaa itsensä monta kertaa Joskus jopa toivoin onnistumista, kun omaiset olivat uupuneita ja väsyneitä.
Keväinen itsetuhon piikki, onko siirtynyt keskikesään? Itsekin taipuvainen masennukseen, herkkä ulkoisille tekijöille, kesän kirkkaus, voima ja enegisyys on vaan liikaa yliväsyneelle mielelle. Mulla on kaikki lääkitykset, mutta joudun tietoisesti tsemppaamaan, etten rankaisisi itseäni mielen tasolla, olisi pehmeämpi itsekuva ja armollisuus ja antaisi menneisyyden tapahtumien pölyttyä rauhassa. Menneet tapahtumat ja pahat muistijäljet ovat uskomaton painolasti, jota kantaa mukanaan. Ei tunnu helpolta, ilman lääkitystä en pääsisi noiden itsetuhoisuusvoimien päälle. Sinnillä, tulee niitä parempiakin päiviä ja tulen onnelliseksi yleensä myös tosi pienistä asioista. Mielibiisit, kirjat joiden avulla voi siirtyä toisiin maailmoihin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tai kuka heitä olisi voinut auttaa? Minä en ymmärrä.
No sinä et ainakaan. Ette te näköjään monetkaan pysty muuhun kuin ilkeyteen.
Vierailija kirjoitti:
On näitä aina ollut. Äitini kitui ja oli psyykkisesti sairas vuosikymmeniä. Kuoli normaalisti dementiaan 78v. Suomessa on hyvä mielenterveyshoito mutta kaikkia ei vaan pysty auttamaan.
Tuo on myös totta. Moni mt ongelmainen kuvittelee että jokin ulkoinen ammattilaistaho pystyisi halutessaan vain taikomaan heidän kipunsa ja kärsimyksensä taivaan tuuliin ja nyt vaan kiusataan. Epämääräistä yhteiskuntaa syytetään mutkitta kaikesta kääntämättä katsetta sekunniksikaan omiin ihan tietoisiin valintoihin (elämäntapa, arvomaailma, huomion suuntaaminen, ajatustottumukset) ja omaan toki annettuun lähtökohtaan. Kaikki pitäisi jotenkin saada maagisesti pikafiksauttaa jotta kurjat olot poistuisivat pysyvästi.
Sitten kun tälläinen täysin utopialle rakennettu elämänkäsitys ei suostu toteutumaan ollaan repeämässä raivosta.
Tuon tyypin vaikeilua en lähde ymmärtämään. Ihan järkyttävää se henkinen mukavuudenhalu mihin nykyään suorastaan retkahdetaan. Yksikään terapeutti kun ei oikeasti loihdi sitä kipua pois. Tätä nyt kumminkin vaaditaan, taikureita.
No yhdeltä suunnalta niitä sitten putkahteleekin nimittäin gender uskonnosta jossa kaikki kurjuus palautetaan väärään sukupuoleen. Ja hoidot on taatusti tehokkaita vähän niinkuin lobotomiassakin.
Vierailija kirjoitti:
Kärsivät vielä hoivassakin huutavat siellä ahdistustaan.
Onko teillä päissänne paljonkin vikaa? No kuule voit olla ihan varma että teitä ei voi kukaan auttaa mutta toivotte ehkä pitkää sitkeää ikää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on itseni lisäksi tulossa jonon jatkoksi parikin ihmistä. Tapaukset tulee van lisääntymään.
Noh, ollaanpa sit poissa kuormittamasta terveydenhuoltoa eli tilastot kaunistuu kun on taas yksi kuolemanväsynyt poissa.
Tämä uhkailu ja uhriutuminen ei auta sinua yhtään. Ihan hyödytöntä.
Se oli vain toteamus, ei uhkailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaushan on melko läheistä sukua skitsofrenialle, että varmasti monikin psykoottisessa maniassa tekee vääriä/itselleen "oikeita" päätöksiä.
Psykoottinen mania on tyypillistä skitsoaffektiivisessa häiriötilassa. Lääkityksenä on tällöin antipsykootit.
Sekä kaksisuuntaisessa. Antipsykootteja syö usea kaksisuuntainenkin.
Riippuu useimmiten sairauden tyypistä.
Tosin eihän tämäkään tauti ole mikään pyhä lehmä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata surra. He eivät enää ole joukossamme voimassa huonosti.
Anna ajatuksesi ennemmin niille jotka taistelevat, että näkevät vielä uuden päivän ja jaksavat nähdä sen pienen toivonkipinän. Moni heistä ei kauaa jaksa.
Ja kyllä, ajassamme on paljonkin pielessä, että näitä kohtaloita on niin monia.
Oletpa sinä kiittämätön. En anna arvostusta teille jotka teette itsestänne Jumalia eläessänne. Olette minulle täysin arvottomia ihmisiä. Te taistelette vain saadaksenne hyötyä sekä erityiskohtelua, se ei ole tarkoituksenmukaista taistelua elämässämme.
Vierailija kirjoitti:
Itsemurhia on ollut aina. Esim. taiteilijoita, näyttelijöitä mm. Rauli Tuomi, "Masa" Niemi, Unto Mononen, vain muutaman mainitakseni. Miksi silloin ei syytetty lääkäreitä, omaisia, työkavereita, hoidon puutetta? Se on ihan oma ratkaisu. Ei kenenkään kuolemasta (sairaudesta) pidä syyttää tai tuomita ketään. Itselläni on ollut läheinen joka on yrittänyt tappaa itsensä monta kertaa Joskus jopa toivoin onnistumista, kun omaiset olivat uupuneita ja väsyneitä.
On kyllä mietitty osasyyllisiä ainakin mm kollegoiden kohtelua ja mediaa. Iät ja ajat nämä tietyt lehdet jopa eläneet tämän sortin repostelusta, tyyliin aletaan vasta sitten ihmetellä kun p on jo housussa.
Moni im vaikuttaa kyllä huutomerkiltä mutta muuttuuko lopulta mikään, sitä voi kysyä. Ja osa entisistä menestyjistä luisuu hitaaseen itsetuhoon.
Vierailija kirjoitti:
Juurisyy on se että ihmiset kiusaavat toisiaan.
Monilla joilla on rankkaa elämässä, he kärsivät ja menetämme heidät liian aikaisin. Tämä on suuri vääryys mielestäni sillä kaipaisin hyviä ihmisiä elämääni enkä siitä pois.
Mistä tuo tieto junan alle jäämisestä on peräisin?
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuo tieto junan alle jäämisestä on peräisin?
Yhdistetty siitä, kun poliisi tiedotti saman päivän aamuna tunnistamattoman mieshenkilön jääneen Parolassa junan alle. Tapion kerrottiin menehtyneen tapaturmaisesti Parolassa. Kertonut elämäkerta kirjassaan miettineensä monesti junan alle hyppäämistä. Asui ja kulki Parolan asemalta monesti.
Vierailija kirjoitti:
Suvussani on melko nuori ihminen, jolla on ollut vakavia mielenterveysongelmia. Paljon on yritetty auttaa ja kannatella, mutta tilanne on pahentunut koko ajan.
Mikä se on se apu, minkä olisitte luulleet näitäkin mainittua kahta henkilöä parantaneen? Tai merkittävästi auttaneen?
Kaikkia ei voi auttaa. Se on ihan sama asia, kun johonkin sairauteen ei lääkkeet tai leikkaukset tehoa.
Vaikka ihmisen laittaisi suljetulla osastolle, ei hän voi olla siellä ikuisesti. Mitä elämää se olisi? Sukulaisellani oli jotain hoitojaksoja, mutta hulluimmillaan on ollut sen jälkeen kun on päässyt pois sieltä.
Näiden asioiden hoito on retuperällä. Se on nyt selvää. Lähtisin kumminkin miettimään, mitkä on ne syyt, jotka lisäävät niitä koko ajan.
Keskity nyt vain siihen läheiseesi, on ennenkin selvitty ilman hoitolaitoksia. Etkö sinä ymmärrä tätä läheistäsi? Uhriutuuko hän vahvasti? Vastuunkantoa. Elämässä sairastutaan myös fyysisesti mutta silloin punnitaan myös läheistenkin rakkaus. Rakkaus on hävinnyt ja oma etu ohjailee liian monia eikä jaksettaisi auttaa toisia perheissäkään.
Vierailija kirjoitti:
Itsemurhia on ollut aina. Esim. taiteilijoita, näyttelijöitä mm. Rauli Tuomi, "Masa" Niemi, Unto Mononen, vain muutaman mainitakseni. Miksi silloin ei syytetty lääkäreitä, omaisia, työkavereita, hoidon puutetta? Se on ihan oma ratkaisu. Ei kenenkään kuolemasta (sairaudesta) pidä syyttää tai tuomita ketään. Itselläni on ollut läheinen joka on yrittänyt tappaa itsensä monta kertaa Joskus jopa toivoin onnistumista, kun omaiset olivat uupuneita ja väsyneitä.
Kaikella on aina tarkoitus.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen
Veikko Lavi
"jokainen ihminen vain elää hetken sen
Sen minkä kohtalo on hälle määräävä"
Tämä aloitus on ihan turhaa jankkaamista. Kaikkia ei voi auttaa eikä pelastaa. Päihdeongelmaa ja mielenterveysongelmaa on vaikea hoitaa, kun molemmat ruokkivat toisiaan. Miltei kaikilla päihdeongelmaisilla on tai on ainakin ollut, rakastavia ihmisiä ympärillä, mutta jos itsellä ei motivaatiota ole parantua, niin siihen ei muiden panostus auta. Valitettava tosiasia.
Mikä on musta ja makaa rautatiekiskoilla??
TÖRKEÄ VAINAJIA HALVENTAVA KETJU ILMIANNETTU.