Miksi työkaveri on lopettanut puhumisen ja tervehtimisen?

Vierailija kirjoitti:

Omalla työpaikallakin on sellainen joka tosi usein jättää vastaamatta huomeneen, menee vain ilmeettömänä ohi. Sitten jonkun ajan päästä puhuu taas jostain asiasta normaalisti. Heillä täytyy olla jotain häiriötä päässä.

Ollaankohan samassa työpaikassa?

Olen törmännyt samaan ilmiöön, tosin sitten kun olemme poistuneet työelämästä. Pari kolme entistä työkaveria ei ole näkevinään eikä tervehdi, kun nähdään vaikka kauppareissulla. Juuri viime viikolla kohtasin useamman kerran kaupassa entisen työkaverin, joka ei reagoinut mitenkään. Kuitenkin olimme töissä ihan hyvissä puheväleissä. En ole muuttunut mitenkään muutamassa vuodessa, että voisi väittää, ettei tuntenut. Olin todella pettynyt. Olin pitänyt tuota henkilöä varsin fiksuna tyyppinä. Toinen samanlainen tulee myös mieleeni. Kolmas on on siitä erikoinen, että toisinaan tulee juttelemaan ja toisinaan ei ole näkevinäänkään. Joku tietysti kysyy, miksi minä en reagoinut ja tervehtinyt. Aivan, mutta miten tervehdit ihmistä, joka katsoo muualle tai katsoo kuin toisen ihmisen läpi. Ei onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet jollain tavalla loukannut häntä, sivuuttanut,  jättänyt neuvomatta, laistanut velvollisuuksistasi, ollut ilkeä, epäystävällinen, saanut tietää että puhut pahaa selän takana tms.

Eli katse sinne peiliin. Ei kukaan ilman syytä lakkaa puhumasta, jos aiemmin kaikki on ollut ihan ok. 

Höpöhöpö. Se, että toinen kohtelee sinua huonosti, ei tarkoita sitä, että jollain tavalla olisit itse siihen syypää. Kaikkia keskenkasvuisia tyyppejä pyörii keskuudessamme. Ap:n kuvaama käytös voi olla aivan tietoista ostrakismia. Järkevä ihminen kertoisi, mistä kenkä puristaa (jos edes puristaa), eikä käyttäytyisi passiivis-agressiivisesti. 

Järkevä ihminen kysyisi siltä työkaverilta eikä vauva.fi:stä. Todennäköisesti ap on itse harrastanut mainitsemaasi ostrakismia (tälle on täysin toimiva suomenkielinenkin vastine 🙄), ja työkaveri on herkkänä pahoittanut siitä mielensä ja vetäytynyt. Luultavasti työilmapiiri tuolla/heidän välillään on jo muutenkin rakoillut.

Ap tietysti esittää tässä vain ja ainoastaan hänen versionsa asiasta eikä tietenkään edes mainitsisi, jos olisi itse aiemmin käyttäytynyt töykeästi tms. Eihän ap tietenkään halua muiden näkevän hänessä mitään syytä, vaan itsestään selvästi syy pitää löytyä siitä työkaverista...

Vierailija kirjoitti:

Naiset.Ehkä lähitulevaisuudessa hormooniensa vietävänä oleva on ydinaseiden käytöstä päättämässä.

Ilman testosteronipäissään haahuilevia miehiä maailmassa ei olisi ikinä ollut yhtään sotaa.

Minulle työkaveri teki tuon muka kostaakseen toisen työkaverin puolesta. Se kun oli valehdellut, etten muka tervehdi häntä.

Jotkut on kieroja.

Tervehtiikö muita kuin sinua? Voi olla vaikka muita asioita mielessä. Ei sen tarvitse olla mitään henkilökohtaista.

Kyllä voi jonkin sortin aspergeri olla. Itse olen ja esimerkiksi kaupassa etsiessäni jotain tuotetta viereeni tuli työntekijä ja hän tervehti minua mutta hämmentyi kun kysyin vain suoraan katsekontaktia vältellen että "onko teillä tuotetta X". Hän sitten nouti tuotteen aika tympääntyneen oloisena ja jälkeenpäin vasta tajusin että olisihan sitä varmaan paremminkin voinut suorittaa tämän sosiaalisen tilanteen.

Vähän kuin seinänaapurini. Tervehdin alkuun ohimennen niin pari ekaa kerta säikähtäneen oloisesti vastasi, sen jälkeen mennyt vain ohi kuin olisin ilmaa. Ilmeisesti hänelle on sosiaaliset tilanteet niin vaikeita että katsoi parhaaksi valita tällaisen toimintamallin.

Mulla ihan sama tilanne. Mikä näitä vaivaa? 

Mulla oli opiskeluaikana samanlainen tapaus. Kyllä se kiusaamiselta tuntui. 

Tervehdi vain kuuluvaan ääneen , itse olen huono tunnistamaan ihmisiä , osa näyttää työvaatteissa toistensa kopioilta niin en muista kenelle olen jo huomenet sanonut. 

En jaksa.

Et mitä todennäköisimmin ole tehnyt mitään sellaista, mistä normaalisti suutahdettaisiin. Olet ehkä huomaamattasi sanonut tai tehnyt jotain itsellesi täysin viatonta, mutta rivien välistä lukeva, mielensäpahoittaja ja äärimmäisen epävarma työkaverisi on tehnyt omia tulkintojaan. Olen ollut tuollaisen ihmisen työkaveri, ja kyllä se oli raskasta. Oli suunnaton helpotus, kun hän lähti pois. Koskaan ei tiennyt, mistä tänään tuulee. Tyyppi keksi omia sääntöjä työpaikalle, ja yritti niitä ujuttaa käytännöksi, että hänen ei olisi tarvinnut hoitaa ikäviksi kokemiaan tehtäviä. Hän suorastaan pelkäsi virheiden tekoa, ja jos sellainen sattui, hän työnsi epäröimättä jonkun toisen bussin alle, vaikka olisi ollut päivänselvä asia, kuka oli syyllinen (vaikka meillä ei koskaan syyllisiä haettu). 

Olet selvästi tehnyt hänelle jotain loukkaavaa...

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt samaan ilmiöön, tosin sitten kun olemme poistuneet työelämästä. Pari kolme entistä työkaveria ei ole näkevinään eikä tervehdi, kun nähdään vaikka kauppareissulla. Juuri viime viikolla kohtasin useamman kerran kaupassa entisen työkaverin, joka ei reagoinut mitenkään. Kuitenkin olimme töissä ihan hyvissä puheväleissä. En ole muuttunut mitenkään muutamassa vuodessa, että voisi väittää, ettei tuntenut. Olin todella pettynyt. Olin pitänyt tuota henkilöä varsin fiksuna tyyppinä. Toinen samanlainen tulee myös mieleeni. Kolmas on on siitä erikoinen, että toisinaan tulee juttelemaan ja toisinaan ei ole näkevinäänkään. Joku tietysti kysyy, miksi minä en reagoinut ja tervehtinyt. Aivan, mutta miten tervehdit ihmistä, joka katsoo muualle tai katsoo kuin toisen ihmisen läpi. Ei onnistu.

Turhaan pahoitat mielesi, koska kyseessä voi olla  ns. kasvosokeus. Minulla on tällainen. 

Tähänkin kysymykseen saat ainoastaan oikean vastauksen kysymällä henkilöltä itse.

Kaikki täällä annetut vastaukset ovat silkkaa spekulaatiota ja aiheuttavat vain hämmennystä.

Näitä on jonkin verran, omalla kohdallani syy on puhtaasti se, että en kuulu oikeisiin "piireihin" ja istu kahta tuntia päivässä kahvitilassa. 

Olen siivooja ja huomannut että jotkut ei huomaa minua eikä siis tervehdi, olen heille ilmaa. Koska siivoojat ovat näkymättömiä. Vihaan työtäni.

Vierailija kirjoitti:

Autismi. Siskollani tapana käyttäytyä noin. Eivät vain osaa sosiaalisia käyttäytymissääntöjä.

No ei autisti yhtäkkiä lakkaa tervehtimästä ja puhumasta jollekin, jos on ennen osannut ihan normaalisti tervehtiä jne. 

Vierailija kirjoitti:

Näitä on jonkin verran, omalla kohdallani syy on puhtaasti se, että en kuulu oikeisiin "piireihin" ja istu kahta tuntia päivässä kahvitilassa. 

Ajattelit että tilanne paranee kun ignooraat ne muut?