Laihduin vaikka söin kuin hevonen, ja olin uskomattoman väsynyt. Lääkäri jankutti että enkö nyt vaan olisi masentunut.
Ensimmäisellä kerralla sanoin että en. Toisella kerralla sanoin, että herään aamuisin hyvällä mielellä pää täynnä suunnitelmia, ja illalla nukahdan vailla huolia. Käsittääkseni nämä kaksi asiaa jo puhuu masennusta vastaan.
Kolmannella kerralla sanoin, että arvon herra lääkäri on varmaan käynyt tieteellisen koulutuksen ja tältä pohjalta ymmärtää, että negatiivista ei voi todistaa. En voi todistaa ETTEN ole masentunut. Joten jos lääkäräri palauttaisi ammattioppinsa mieliinsä, ja alkaisi vaikka kertomaan mitkä ovat masennuksen merkkejä niin voin kertoa onko minulla niitä.
Neljännellä kerralla maksoin erikoislääkäristä ja sain diagnoosin arteriitista (hengenvaarallinen).
Ei mulla muuta kun että tunarit. Hävettää puolestanne.
Kommentit (7)
Jospa arteriittisi onkin masentunut?
Vierailija kirjoitti:
Jospa arteriittisi onkin masentunut?
En kuule yhtään ihmettelisi jos menisin samalle lekurille ja hän kysyisi tätä :D
Kamalaa ja pelottavaa tuollainen suhtautuminen lekurilta.
Miten tuo todettiin, millaisin tutkimuksin ? Erikoislääkäriin kannattaa mennä jos kunnallinen tökkii.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo todettiin, millaisin tutkimuksin ? Erikoislääkäriin kannattaa mennä jos kunnallinen tökkii.
Ei ollut kunnallinen.
Arvelin itse että tällaisesta voisi olla kyse kun suvussa on kaikkea häröä verisuoniperäistä sairautta. Varasin oikealta erikoisalalta lääkärin ja sain lähetteet kuvantamiseen ym. oireiden ja sukutaustan perusteella.
Sivuhuomautuksena voin sanoa että kaikkein huonoimmat lääkärikokemukset on mulla yksityiseltä puolelta. En tiedä onko ne elämäänsä ja työhönsä kyllästyneet ihmiset siellä vaan nostamassa liksaa tms
Ja tiedustelin tietenkin että onko 6% painonpudotus jatkuvalla +500 kalorin liikasaannilla kovinkin yleinen masennuksen oire, varsinkin jos en jaksa urheilla enää, hyvä jos liikkua.