Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vuoden ikäinen aloitti päiväkodissa ja rauhoittuu vain yhden aikuisen sylissä

Vierailija
23.07.2024 |

Ongelma on että hoitajat eivät anna lapsen valita aikuista, vaan pakottavat kaikkien syliin. Vaikka lapsen turva-aikuinen olisikin vapaa.

Mitä mieltä?

Kommentit (60)

Vierailija
41/60 |
23.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajasta huoli ilmo. Hirveetä tollaset räkäset takertujat!

Näitä insestisiä takertujia tosiaan on, ehkä eniten lasten omissa vanhemmissa ja isovanhemmissa.

Siis psyykkistä insestiä, jossa aikuinen pyrkii vaikka väkisin tunkeutumaan lasten väliseen yhdessäoloon ja ihan kaikkeen, mitä he sanovat ja tekevät. Se on rumaa, ja hyvin haitallista lapsen kehitykselle!

Siitä käytettiin joskus ilmaisua liiallinen yhteenkietoutuminen. Sitä ei pidä sekoittaa rakastavaan läsnäoloon...

 

"Ensimmäisessä diagnostisessa DC:0-3-luokittelussa oli kuvattuna erilaisia varhaisen vuorovaikutuksen häiriöryhmiä. -- Ensimmäinen vuorovsikutussuhteen häiriö kuvasi liiallista yhteenkietoutumista tai yhteensitoutumista, jolloin käyttäytymisen tasolla vanhempi jatkuvasti puuttuu lapsen pyrkimyksiin ja haluihin, on ylikontrolloiva ja..."

 

Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria,

Varhaisen vuorovaikutussuhteen häiriöt, s. 198

Vierailija
42/60 |
23.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.

Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.

Ja miten lapsen  pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?

Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä. 

Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut. 

Täyttä huuhaata. Ranskassa ei ole pakollista varhaiskasvatusta 2-vuotiaille. Eikä koulua 3-vuotiaille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/60 |
23.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.

Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.

Ja miten lapsen  pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?

Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä. 

Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut. 

Ranskassa 3-vuotiaan koulu ei ole mikään koulu, vaan muutaman

Ranskassa ei ole mitään pakollista koulua 3-vuotiaille.

Vierailija
44/60 |
23.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.

Äiti äiti äiti. Onko se lapsi isätön?

Vierailija
45/60 |
23.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harmi, ettei lasten etua ajatella yhteiskunnan päätöksenteossa. Kasvatusalan asiantuntijat ovat vuosia puhuneet siitä, että lapsen olisi hyvä olla kotona 3-vuotiaaksi. Liian raju virikeympäristö on vaaraksi pienen lapsen kehitykselle. Onkohan meillä siksi niin levottomia lapsia?

Myös pienten päiväkotien ha koulujen puolesta on esitetty hyviä argumentteja. Suunta on kuitenkin toinen: yhä suurempia yksiköitä rakennetaan. 

Viimekädessä on kyse arvomaailmasta. Onko yhteiskunta ihmisiä varten vai ihmiset yhteiskuntaa varten.

Vierailija
46/60 |
23.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Harmi, ettei lasten etua ajatella yhteiskunnan päätöksenteossa. Kasvatusalan asiantuntijat ovat vuosia puhuneet siitä, että lapsen olisi hyvä olla kotona 3-vuotiaaksi. Liian raju virikeympäristö on vaaraksi pienen lapsen kehitykselle. Onkohan meillä siksi niin levottomia lapsia?

Myös pienten päiväkotien ha koulujen puolesta on esitetty hyviä argumentteja. Suunta on kuitenkin toinen: yhä suurempia yksiköitä rakennetaan. 

Viimekädessä on kyse arvomaailmasta. Onko yhteiskunta ihmisiä varten vai ihmiset yhteiskuntaa varten.

Sepä juuri, monella on yksinkertaisesti mahdotonta olla kotona kunnes lapsi on sen 2-3v, koska kukaan ei elä pyhällä hengellä. Harvalla on kymmeniä tuhansia säästössä tai niin kovapalkkaista puolisoa, että 3 vuotta pärjäisi käytännössä yhden aikuisen tuloilla. Työttömille toki helppoa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/60 |
24.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hassua. Meillä eräs vuoden ikäinen lapsi itki kun äiti tuli hakemaan ja piti lähteä.

Vierailija
48/60 |
25.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hassua. Meillä eräs vuoden ikäinen lapsi itki kun äiti tuli hakemaan ja piti lähteä.

Tässä ei ole mitään hassua, jos tuntee lapsen kehityksen tiedettä. Kyse on aika surullisesti asiasta: tuon ikäinen ei pysty pitämään mielikuvaa vanhemmasta päivän aikana ja kun haku hetki tulee, eivätkä kasvattajat ole päivän aikana tukeneet mielikuvan säilymisessä, tuloksena on sitten lapsen hämmentyneisyys kotiin lähdön hetkellä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/60 |
25.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ranskassa syödään sammakoita ja juodaan viiniä. Suomessa syödään mämmiä ja juodaan kossua.

Missä on kulttuuriosuus varhaiskasvatuksessa?

Vierailija
50/60 |
25.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua. Meillä eräs vuoden ikäinen lapsi itki kun äiti tuli hakemaan ja piti lähteä.

Tässä ei ole mitään hassua, jos tuntee lapsen kehityksen tiedettä. Kyse on aika surullisesti asiasta: tuon ikäinen ei pysty pitämään mielikuvaa vanhemmasta päivän aikana ja kun haku hetki tulee, eivätkä kasvattajat ole päivän aikana tukeneet mielikuvan säilymisessä, tuloksena on sitten lapsen hämmentyneisyys kotiin lähdön hetkellä.

 



Kasvattajilla ja opettajilla on varmaan tosi rutkasti näin kesäpäivystyksessä aikaa tukea kaikenlaisia asioita, kuten yksi vuotiaan mielikuvaa äiteestä, kaksivuotiaan pottatreenistä, kolmevuotiaan kielen kehityksestä ja miljoonasta ja yhdestä asiasta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/60 |
25.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.

Äiti äiti äiti. Onko se lapsi isätön?



Tätä isukkien kädettömyyttä aina välillä minäkin ihmettelen. Lapsikin mieltää isän äidin isommaksi pahantuuliseksi lapseksi, joka tosiaan on vain tiellä kun on hätä.

Vierailija
52/60 |
25.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua. Meillä eräs vuoden ikäinen lapsi itki kun äiti tuli hakemaan ja piti lähteä.

Tässä ei ole mitään hassua, jos tuntee lapsen kehityksen tiedettä. Kyse on aika surullisesti asiasta: tuon ikäinen ei pysty pitämään mielikuvaa vanhemmasta päivän aikana ja kun haku hetki tulee, eivätkä kasvattajat ole päivän aikana tukeneet mielikuvan säilymisessä, tuloksena on sitten lapsen hämmentyneisyys kotiin lähdön hetkellä.

Nimenomaan vuoden ikäinen kykenee säilyttämään mielikuvan vanhemmistaan noin vuorokauden ajan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/60 |
25.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua. Meillä eräs vuoden ikäinen lapsi itki kun äiti tuli hakemaan ja piti lähteä.

Tässä ei ole mitään hassua, jos tuntee lapsen kehityksen tiedettä. Kyse on aika surullisesti asiasta: tuon ikäinen ei pysty pitämään mielikuvaa vanhemmasta päivän aikana ja kun haku hetki tulee, eivätkä kasvattajat ole päivän aikana tukeneet mielikuvan säilymisessä, tuloksena on sitten lapsen hämmentyneisyys kotiin lähdön hetkellä.

Nimenomaan vuoden ikäinen kykenee säilyttämään mielikuvan vanhemmistaan noin vuorokauden ajan. 



Tuskin se äiti senkään jälkeen heti muukalainen on.

Tulee jotenkin mieleen että olisiko kesäpäivystyksessä niin hektistä vaihtuvine ryhmineen ja työntekijöineen, että ressukka koettaa vaan johonkin kiintyä ja löytää edes yhden komponentin joka ei muutu. Jos vaikka tuo työntekijä on kauiten ollut maisemissa ja pieni pelkää menettävänsä hänetkin, kuten kaikki muutkin tähän asti. Kyse on siis selviytymismekanismista.

Vierailija
54/60 |
25.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.

Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.

Ja miten lapsen  pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?

Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä. 

Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut. 

 

 

Juu, mutta ranskalainen kulttuuri pikkuisia/lapsia kohtaan on ihan jotain muuta kuin soomipäiväkodit. Tosin kolea systeemi on kai muuttunut jo täälläkin mutta omiani en vienyt pieninä, vaan sitten myöhemmin kun kaipasivat jo muuta seuraa. Tyytyväinen olen :))

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/60 |
25.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa syödään sammakoita ja juodaan viiniä. Suomessa syödään mämmiä ja juodaan kossua.

Missä on kulttuuriosuus varhaiskasvatuksessa?

 

Sanoppas se, vai olisiko vain puheissa.

Vierailija
56/60 |
25.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa syödään sammakoita ja juodaan viiniä. Suomessa syödään mämmiä ja juodaan kossua.

Missä on kulttuuriosuus varhaiskasvatuksessa?

 

Sanoppas se, vai olisiko vain puheissa.



Ei yllä edes puheen tasolle, paitsi ehkä virastossa. Ja siellä sitä sitten riittääkin. Ovat vaan niin kovin irrallaan siellä norsunluutornissaan, vailla kosketusta todellisuuteen.

Vierailija
57/60 |
26.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taas yksi kidutettava syntyi maailmaan joka sai äitinsä kanssa asua vain vuoden.

Mikä siinä on että narsistit himoitsee itselleen hellittävän vuodeksi ja laittavat sen sitten ventovieraiden käsiin kitumaan.

Toivon kostoa koko Suomelle tämän sadismin takia.

Vierailija
58/60 |
26.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Harmi, ettei lasten etua ajatella yhteiskunnan päätöksenteossa. Kasvatusalan asiantuntijat ovat vuosia puhuneet siitä, että lapsen olisi hyvä olla kotona 3-vuotiaaksi. Liian raju virikeympäristö on vaaraksi pienen lapsen kehitykselle. Onkohan meillä siksi niin levottomia lapsia?

Myös pienten päiväkotien ha koulujen puolesta on esitetty hyviä argumentteja. Suunta on kuitenkin toinen: yhä suurempia yksiköitä rakennetaan. 

Viimekädessä on kyse arvomaailmasta. Onko yhteiskunta ihmisiä varten vai ihmiset yhteiskuntaa varten.

Puhumattakaan siitä että pieni kokee asian hylkäämisenä. Ei hän ymmärrä että koneistossa on normaalia mennä yhteiskunnan hoitoon kun on ollut olemassa vasta vuoden. Äiti hylkää lapsen ja lapsi kokee sen hylkäämisenä. 

Ilmankos suomi on täynnä hyljättyjä aikuisia koska vamma jää sisimpään loppu elämäksi.

Vierailija
59/60 |
26.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.

Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.

Ja miten lapsen  pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?

Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä. 

Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut. 

Oliko päiväkoti silloin samanlainen kuin nyt? Vai olisiko säästötoimenpiteet ja laadukas vaka iskeneet rajusti sinnekin?

Vierailija
60/60 |
26.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.

Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.

Ja miten lapsen  pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?

Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä. 

Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut. 

Juu..kapinan ja miekkareiden alkeet jo 3 veenä..merde..muahhaahhaaa

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän kahdeksan