Vuoden ikäinen aloitti päiväkodissa ja rauhoittuu vain yhden aikuisen sylissä
Ongelma on että hoitajat eivät anna lapsen valita aikuista, vaan pakottavat kaikkien syliin. Vaikka lapsen turva-aikuinen olisikin vapaa.
Mitä mieltä?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.
Ja miten lapsen pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?
Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä.
Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut.
Täyttä huuhaata. Ranskassa ei ole pakollista varhaiskasvatusta 2-vuotiaille. Eikä koulua 3-vuotiaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.
Ja miten lapsen pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?
Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä.
Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut.
Ranskassa 3-vuotiaan koulu ei ole mikään koulu, vaan muutaman
Ranskassa ei ole mitään pakollista koulua 3-vuotiaille.
Vierailija kirjoitti:
Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.
Äiti äiti äiti. Onko se lapsi isätön?
Harmi, ettei lasten etua ajatella yhteiskunnan päätöksenteossa. Kasvatusalan asiantuntijat ovat vuosia puhuneet siitä, että lapsen olisi hyvä olla kotona 3-vuotiaaksi. Liian raju virikeympäristö on vaaraksi pienen lapsen kehitykselle. Onkohan meillä siksi niin levottomia lapsia?
Myös pienten päiväkotien ha koulujen puolesta on esitetty hyviä argumentteja. Suunta on kuitenkin toinen: yhä suurempia yksiköitä rakennetaan.
Viimekädessä on kyse arvomaailmasta. Onko yhteiskunta ihmisiä varten vai ihmiset yhteiskuntaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Harmi, ettei lasten etua ajatella yhteiskunnan päätöksenteossa. Kasvatusalan asiantuntijat ovat vuosia puhuneet siitä, että lapsen olisi hyvä olla kotona 3-vuotiaaksi. Liian raju virikeympäristö on vaaraksi pienen lapsen kehitykselle. Onkohan meillä siksi niin levottomia lapsia?
Myös pienten päiväkotien ha koulujen puolesta on esitetty hyviä argumentteja. Suunta on kuitenkin toinen: yhä suurempia yksiköitä rakennetaan.
Viimekädessä on kyse arvomaailmasta. Onko yhteiskunta ihmisiä varten vai ihmiset yhteiskuntaa varten.
Sepä juuri, monella on yksinkertaisesti mahdotonta olla kotona kunnes lapsi on sen 2-3v, koska kukaan ei elä pyhällä hengellä. Harvalla on kymmeniä tuhansia säästössä tai niin kovapalkkaista puolisoa, että 3 vuotta pärjäisi käytännössä yhden aikuisen tuloilla. Työttömille toki helppoa.
Hassua. Meillä eräs vuoden ikäinen lapsi itki kun äiti tuli hakemaan ja piti lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Hassua. Meillä eräs vuoden ikäinen lapsi itki kun äiti tuli hakemaan ja piti lähteä.
Tässä ei ole mitään hassua, jos tuntee lapsen kehityksen tiedettä. Kyse on aika surullisesti asiasta: tuon ikäinen ei pysty pitämään mielikuvaa vanhemmasta päivän aikana ja kun haku hetki tulee, eivätkä kasvattajat ole päivän aikana tukeneet mielikuvan säilymisessä, tuloksena on sitten lapsen hämmentyneisyys kotiin lähdön hetkellä.
Ranskassa syödään sammakoita ja juodaan viiniä. Suomessa syödään mämmiä ja juodaan kossua.
Missä on kulttuuriosuus varhaiskasvatuksessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua. Meillä eräs vuoden ikäinen lapsi itki kun äiti tuli hakemaan ja piti lähteä.
Tässä ei ole mitään hassua, jos tuntee lapsen kehityksen tiedettä. Kyse on aika surullisesti asiasta: tuon ikäinen ei pysty pitämään mielikuvaa vanhemmasta päivän aikana ja kun haku hetki tulee, eivätkä kasvattajat ole päivän aikana tukeneet mielikuvan säilymisessä, tuloksena on sitten lapsen hämmentyneisyys kotiin lähdön hetkellä.
Kasvattajilla ja opettajilla on varmaan tosi rutkasti näin kesäpäivystyksessä aikaa tukea kaikenlaisia asioita, kuten yksi vuotiaan mielikuvaa äiteestä, kaksivuotiaan pottatreenistä, kolmevuotiaan kielen kehityksestä ja miljoonasta ja yhdestä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.
Äiti äiti äiti. Onko se lapsi isätön?
Tätä isukkien kädettömyyttä aina välillä minäkin ihmettelen. Lapsikin mieltää isän äidin isommaksi pahantuuliseksi lapseksi, joka tosiaan on vain tiellä kun on hätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua. Meillä eräs vuoden ikäinen lapsi itki kun äiti tuli hakemaan ja piti lähteä.
Tässä ei ole mitään hassua, jos tuntee lapsen kehityksen tiedettä. Kyse on aika surullisesti asiasta: tuon ikäinen ei pysty pitämään mielikuvaa vanhemmasta päivän aikana ja kun haku hetki tulee, eivätkä kasvattajat ole päivän aikana tukeneet mielikuvan säilymisessä, tuloksena on sitten lapsen hämmentyneisyys kotiin lähdön hetkellä.
Nimenomaan vuoden ikäinen kykenee säilyttämään mielikuvan vanhemmistaan noin vuorokauden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua. Meillä eräs vuoden ikäinen lapsi itki kun äiti tuli hakemaan ja piti lähteä.
Tässä ei ole mitään hassua, jos tuntee lapsen kehityksen tiedettä. Kyse on aika surullisesti asiasta: tuon ikäinen ei pysty pitämään mielikuvaa vanhemmasta päivän aikana ja kun haku hetki tulee, eivätkä kasvattajat ole päivän aikana tukeneet mielikuvan säilymisessä, tuloksena on sitten lapsen hämmentyneisyys kotiin lähdön hetkellä.
Nimenomaan vuoden ikäinen kykenee säilyttämään mielikuvan vanhemmistaan noin vuorokauden ajan.
Tuskin se äiti senkään jälkeen heti muukalainen on.
Tulee jotenkin mieleen että olisiko kesäpäivystyksessä niin hektistä vaihtuvine ryhmineen ja työntekijöineen, että ressukka koettaa vaan johonkin kiintyä ja löytää edes yhden komponentin joka ei muutu. Jos vaikka tuo työntekijä on kauiten ollut maisemissa ja pieni pelkää menettävänsä hänetkin, kuten kaikki muutkin tähän asti. Kyse on siis selviytymismekanismista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.
Ja miten lapsen pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?
Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä.
Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut.
Juu, mutta ranskalainen kulttuuri pikkuisia/lapsia kohtaan on ihan jotain muuta kuin soomipäiväkodit. Tosin kolea systeemi on kai muuttunut jo täälläkin mutta omiani en vienyt pieninä, vaan sitten myöhemmin kun kaipasivat jo muuta seuraa. Tyytyväinen olen :))
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa syödään sammakoita ja juodaan viiniä. Suomessa syödään mämmiä ja juodaan kossua.
Missä on kulttuuriosuus varhaiskasvatuksessa?
Sanoppas se, vai olisiko vain puheissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa syödään sammakoita ja juodaan viiniä. Suomessa syödään mämmiä ja juodaan kossua.
Missä on kulttuuriosuus varhaiskasvatuksessa?
Sanoppas se, vai olisiko vain puheissa.
Ei yllä edes puheen tasolle, paitsi ehkä virastossa. Ja siellä sitä sitten riittääkin. Ovat vaan niin kovin irrallaan siellä norsunluutornissaan, vailla kosketusta todellisuuteen.
Taas yksi kidutettava syntyi maailmaan joka sai äitinsä kanssa asua vain vuoden.
Mikä siinä on että narsistit himoitsee itselleen hellittävän vuodeksi ja laittavat sen sitten ventovieraiden käsiin kitumaan.
Toivon kostoa koko Suomelle tämän sadismin takia.
Vierailija kirjoitti:
Harmi, ettei lasten etua ajatella yhteiskunnan päätöksenteossa. Kasvatusalan asiantuntijat ovat vuosia puhuneet siitä, että lapsen olisi hyvä olla kotona 3-vuotiaaksi. Liian raju virikeympäristö on vaaraksi pienen lapsen kehitykselle. Onkohan meillä siksi niin levottomia lapsia?
Myös pienten päiväkotien ha koulujen puolesta on esitetty hyviä argumentteja. Suunta on kuitenkin toinen: yhä suurempia yksiköitä rakennetaan.
Viimekädessä on kyse arvomaailmasta. Onko yhteiskunta ihmisiä varten vai ihmiset yhteiskuntaa varten.
Puhumattakaan siitä että pieni kokee asian hylkäämisenä. Ei hän ymmärrä että koneistossa on normaalia mennä yhteiskunnan hoitoon kun on ollut olemassa vasta vuoden. Äiti hylkää lapsen ja lapsi kokee sen hylkäämisenä.
Ilmankos suomi on täynnä hyljättyjä aikuisia koska vamma jää sisimpään loppu elämäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.
Ja miten lapsen pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?
Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä.
Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut.
Oliko päiväkoti silloin samanlainen kuin nyt? Vai olisiko säästötoimenpiteet ja laadukas vaka iskeneet rajusti sinnekin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.
Ja miten lapsen pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?
Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä.
Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut.
Juu..kapinan ja miekkareiden alkeet jo 3 veenä..merde..muahhaahhaaa
"Ensimmäisessä diagnostisessa DC:0-3-luokittelussa oli kuvattuna erilaisia varhaisen vuorovaikutuksen häiriöryhmiä. -- Ensimmäinen vuorovsikutussuhteen häiriö kuvasi liiallista yhteenkietoutumista tai yhteensitoutumista, jolloin käyttäytymisen tasolla vanhempi jatkuvasti puuttuu lapsen pyrkimyksiin ja haluihin, on ylikontrolloiva ja..."
Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria,
Varhaisen vuorovaikutussuhteen häiriöt, s. 198