Vuoden ikäinen aloitti päiväkodissa ja rauhoittuu vain yhden aikuisen sylissä
Ongelma on että hoitajat eivät anna lapsen valita aikuista, vaan pakottavat kaikkien syliin. Vaikka lapsen turva-aikuinen olisikin vapaa.
Mitä mieltä?
Kommentit (60)
Kirjoitin kommentteja, en kontakteja.
Edellinen
Aloittaja on POIKALAPSIHULLU ja hän esittää, että vauvan traumatisoituminen on normaalia, kunhan on edes yksi fiksaatio.
US Government Brainwashing Expert on Trump Shooting & Human Hacking
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin kommentteja, en kontakteja.
Edellinen
Onko sinulla kuitenkin, sattumoisin, kontakti POIKALAPSIHULLU-trolliin? Kun keskityt trollin esittämään fiksaatioon...
Vierailija kirjoitti:
Lukematta muita kontakteja totean vain, että toiv ap olet trolli.
Ja siltä varalta, että et ole (koska vanhempia on odotuksensa/vaatimuksiensa kanssa todella moneen junaan) niin miten hiivatissa sinä luulet, että se 1 ja ainoa kasvattaja voitaisiin ns kiinnittää vain sille yhdelle ja ainoalle lapselle?? Siellä on vähintään 12-15 muutakin lasta jotka tarvitsevat sitä aikuista, isompien ryhmässä 21 lasta. Ei ole mahdollista antaa koko ajan kaikkea aikaa tai huomiota vain yhdelle lapselle, se on sula mahdottomuus. Ja me emme ole töissä klo06-17 vaan sillä välillä 7h39min miinus 10-15min kahvitauko ja muut ryhmästä irtoamiset. Lopuksi, 1v ikäisen paikka ei ole päiväkodissa, se on raadollista se arki siellä, ei todellakaan mahdollista aloituksesi aihetta.
T. 20v alalla
Pieneyhmissä kun toimitaan, voidaan se pieni sijoittaa turvatyypin ryhmään jolloin saa huomiota ja turvaa tietyltä aikuiselta. Itsekin ollut alalla 20v enkä koe noin mahdottomana kun kuvailet. On minussakin ollut kiinni monen monta uutta pikkuista ja pitänyt heitä omassa ryhmässäni kunnes helpottuu. Tietenkään kukaan aikuinen ei aamusta iltaan ole töissä ja 100% ryhmässä. Pienelle hoidon aloitus on valtava asia ja hän tarvitsee aikuisen johon luottaa.
Ennen oli ns oma aikuinen malli, jossa lapsella oli oma aikuinen. Miksei ole enää?
Varmaan jako tehtiin työntekijöiden tarpeista/lähtökohdista käsin, eikä lapsen. Ei kovin lapsilähtöistä. Vaikka usein lapset kiintyvät siihen kivaan aikuiseen. Onhan se epämukavaa kun yhdellä roikkuu koko ryhmä perässään sitten.
21/25 klo 19:58, tietenkään 1-vuotiaan paikka ei ole tarhassa - osa perheistä kuitenkin on köyhiä, velkaantuneita, tai perheessä on muita ongelmia, joiden vuoksi lapsi annetaan osa-aikaisesti maksettuun hoivaan. Ja se on jaettua hoivaa.
Ei kukaan antaisi vauvaansa vieraille, ellei kokisi siihen pakottavaa syytä eli olosuhteen on jo lähtökohtaisesti surulliset; kotona ehkä vielä huonommin, kuin maksetussa paikassa.
Miten kurjuudesta sitten selviää, millaisia pakkomielteitä siihen liittyy ja kuinka ne valtion valmennusohjelman (VaSu:n) velvoittamana huomioidaan (yksilöllinen suunnitelma), on toinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta muita kontakteja totean vain, että toiv ap olet trolli.
Ja siltä varalta, että et ole (koska vanhempia on odotuksensa/vaatimuksiensa kanssa todella moneen junaan) niin miten hiivatissa sinä luulet, että se 1 ja ainoa kasvattaja voitaisiin ns kiinnittää vain sille yhdelle ja ainoalle lapselle?? Siellä on vähintään 12-15 muutakin lasta jotka tarvitsevat sitä aikuista, isompien ryhmässä 21 lasta. Ei ole mahdollista antaa koko ajan kaikkea aikaa tai huomiota vain yhdelle lapselle, se on sula mahdottomuus. Ja me emme ole töissä klo06-17 vaan sillä välillä 7h39min miinus 10-15min kahvitauko ja muut ryhmästä irtoamiset. Lopuksi, 1v ikäisen paikka ei ole päiväkodissa, se on raadollista se arki siellä, ei todellakaan mahdollista aloituksesi aihetta.
T. 20v alalla
Pieneyhmissä kun toimitaan, voidaan se pieni sijoittaa turvatyypin ryhmään jolloin saa huomiota j
Juuri näin. Ap kirjoitti että ei edes yritetä vastata lapsen ahdistukseen vaan häntä heitellään miten sattuu, ettei vaan kiintyisi yhteen.
Aloituksessahan kuvaillaan tilanne, jossa lapsella on kurjaa (ilmeisesti usein) ja pakkomielteinen suhde yhteen henkilöön. Millainen suunnitelma laaditaan?
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessahan kuvaillaan tilanne, jossa lapsella on kurjaa (ilmeisesti usein) ja pakkomielteinen suhde yhteen henkilöön. Millainen suunnitelma laaditaan?
Pakottaminen itselle epämieluisten ihmisten käsiteltäväksi pahentaa pakko-oireisuutta. Siihen ei siis voi totuttaa, ellei lapsi sitten opi pelkäämään tunteenilmaisuja.
Ko. henkilön suunnitelmaan olisi kirjattava herkkä ahdistuneisuus ja takertuminen, jotka vaativat erityistoimenpiteitä. Siinä voi tietysti menettää asiakkuuden. Lykätäänkö toimenpiteet myöhempään?
Hoitajasta huoli ilmo. Hirveetä tollaset räkäset takertujat!
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ns oma aikuinen malli, jossa lapsella oli oma aikuinen. Miksei ole enää?
Varmaan jako tehtiin työntekijöiden tarpeista/lähtökohdista käsin, eikä lapsen. Ei kovin lapsilähtöistä. Vaikka usein lapset kiintyvät siihen kivaan aikuiseen. Onhan se epämukavaa kun yhdellä roikkuu koko ryhmä perässään sitten.
Tarhat ovat nykyään kouluja.
Yhtä oppilasta ei edes ole hyvä altistaa yhdelle henkilölle, oli hän miten tahansa vannoutunut VaSu-ohjelman noudattaja, sillä riskinä on oppilaan liiallinen kärsiminen yhden henkilön huonoista piirteistä. Jos omistautuu oppilaalle liikaakin.
Lapsilta ei saa riistää vapautta olla keskenään. Hauska ohjaaminen on vain hetkellistä.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajasta huoli ilmo. Hirveetä tollaset räkäset takertujat!
Näitä insestisiä takertujia tosiaan on, ehkä eniten lasten omissa vanhemmissa ja isovanhemmissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajasta huoli ilmo. Hirveetä tollaset räkäset takertujat!
Näitä insestisiä takertujia tosiaan on, ehkä eniten lasten omissa vanhemmissa ja isovanhemmissa.
Siis psyykkistä insestiä, jossa aikuinen pyrkii vaikka väkisin tunkeutumaan lasten väliseen yhdessäoloon ja ihan kaikkeen, mitä he sanovat ja tekevät. Se on rumaa, ja hyvin haitallista lapsen kehitykselle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.
Ja miten lapsen pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?
Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä.
Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut.
Ranskassa 3-vuotiaan koulu ei ole mikään koulu, vaan muutaman tunnin päiväkoti, neljänä päivänä viikossa, ja jonain päivänä kotiin haetaan jo klo 11.30. Lisäksi päivittäin on 1,5 - 2 tunnin ruokatauko, jolloin lapset haetaan usein kotiin syömään. Ranskassa myös perhepäivähoito on yleistä. Ei voi verratakaan Suomen pitkään laitoshoitoon päiväkodeissa,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajasta huoli ilmo. Hirveetä tollaset räkäset takertujat!
Näitä insestisiä takertujia tosiaan on, ehkä eniten lasten omissa vanhemmissa ja isovanhemmissa.
Siis psyykkistä insestiä, jossa aikuinen pyrkii vaikka väkisin tunkeutumaan lasten väliseen yhdessäoloon ja ihan kaikkeen, mitä he sanovat ja tekevät. Se on rumaa, ja hyvin haitallista lapsen kehitykselle!
Siitä käytettiin joskus ilmaisua liiallinen yhteenkietoutuminen. Sitä ei pidä sekoittaa rakastavaan läsnäoloon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa pakottaa. Vain tuttu hoitaja. Liian pieni päiväkotiin. Äiti olisi tärkeä.
Mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, hoitoa vaativan, herkän ja ainutlaatuisen lumihiutaleen, jos yksi vuotias on liian pieni päiväkotiin.
Ja miten lapsen pitkä kotihoito näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, terveydessä ja hyvinvoinnissa tai koulumenestyksenä?
Euroopassa lapsi viedään päiväkotiin/hoitoon yleensä puoli vuotiaana, jopa nuorempana. Ja näin oli ennen Suomessakin, vielä 80-luvulla. Esim. 80-luvun alussa lapset meni houtoon 6kk ikäisenä.
Esim. Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus alkaa 2v ja koulu 3v ja ihan kelpo aikuisia heistä on kasvanut.
Ranskassa 3-vuotiaan koulu ei ole mikään koulu, vaan muutaman tunnin päiväkoti, neljänä päivänä viikossa, j
3-vuotiaalle lyhytkin koulupäivä riittää.
-eri
Miksi yksivuotias on päiväkodissa?
Lukematta muita kontakteja totean vain, että toiv ap olet trolli.
Ja siltä varalta, että et ole (koska vanhempia on odotuksensa/vaatimuksiensa kanssa todella moneen junaan) niin miten hiivatissa sinä luulet, että se 1 ja ainoa kasvattaja voitaisiin ns kiinnittää vain sille yhdelle ja ainoalle lapselle?? Siellä on vähintään 12-15 muutakin lasta jotka tarvitsevat sitä aikuista, isompien ryhmässä 21 lasta. Ei ole mahdollista antaa koko ajan kaikkea aikaa tai huomiota vain yhdelle lapselle, se on sula mahdottomuus. Ja me emme ole töissä klo06-17 vaan sillä välillä 7h39min miinus 10-15min kahvitauko ja muut ryhmästä irtoamiset. Lopuksi, 1v ikäisen paikka ei ole päiväkodissa, se on raadollista se arki siellä, ei todellakaan mahdollista aloituksesi aihetta.
T. 20v alalla