Esimerkkejä tasa-arvoisesta parisuhteesta
Kommentit (40)
En mä ajattele tätä tasa-arvon kautta, enemmänkin että ollaan tiimi ja molemmat tekee.
Meillä lapsia hoitanut molemmat kotona. Mies jopa enemmän. Molemmat siivoaa. Molemmat maksaa laskuja oman maksukyvyn mukaan (mulla miestä paremmat tulot). Molemmilla omia menoja ja harrastuksia. Molemmat hoitaa "metatöitä". Ei lasketa kumpi tekee enemmän tai kumman vuoro nyt on. Kumpikaan ei kaipaa mitään muutosta tähän toimivaan kuvioon.
Vain avoimessa suhteessa jossa mistään säännöistä ei puhuta on tasa-arvoinen vapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan ei määräile toista eikä puhu toisen puolesta (lupaile toisen puolesta tai kohtele kuin lasta).
Toiselta kysytään, ennen kuin luvataan jotain toisen puolesta.Eikö tuo ole pelkästään tavallista kohteliasta käytöstä, mikä tekee tuosta tasa-arvoista?
Ja toisaalta, on myös asioita joita voi luvata toisen puolesta. Pitkässä suhteessa ne asiat kyllä tietää, eikä se tee suhteesta huonoa. Esimerkiksi mä voin luvata äidilleni että mieheni tulee auttamaan heitä jossain raskaammassa hommassa tai hakee kotiin sairaalasta. Ja se on miehelle täysin ok, koska tiedän että niin hän itsekin vastaisi.
....................
Kyllä silti on asiallis
Olen itse samaa koulukuntaa. Tiedän, että mies auttaisi itsestään selvänä asiana vanhempiani, mutta tuntuisi todella epäkunnioittavalta ja -kohteliaalta olla kysymyttä häneltä. Muutenkin vierastan ajatusta missä parisuhteessa muututaan sellaiseksi kollektiiviksi missä yksilöä koskevatkin asiat käsitellään me-muodossa.
Mutta suhteita on erilaisia ja varmaan tässäkin asiassa on paljon ikäpolvieroja.
Ikäpolvista en tiedä, mutta me ollaan mieheni kanssa oltu yli 30 vuotta yhdessä ja siksi äärettömän hyvin tiedämme mitä asioita toisen puolesta voi luvata ja mitä ei 😊
En ota naista joka haluaa tasa-arvoa. Otan naisen joka arvostaa itseään naisena.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat saavat harrastaa ja olla kavereidensa kanssa. Molemmat tekevät kotitöitä. Molemmat kantavat taloudesta vastuuta. Eli kukaan ei ole loisena.
Tuon itse leivän pöytään, vaimoni ei ole töissä. Teen osan kotitöistä, mutta koen ensisijaiseksi vastaukseni elatuksen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan ei määräile toista eikä puhu toisen puolesta (lupaile toisen puolesta tai kohtele kuin lasta).
Toiselta kysytään, ennen kuin luvataan jotain toisen puolesta.Eikö tuo ole pelkästään tavallista kohteliasta käytöstä, mikä tekee tuosta tasa-arvoista?
Ja toisaalta, on myös asioita joita voi luvata toisen puolesta. Pitkässä suhteessa ne asiat kyllä tietää, eikä se tee suhteesta huonoa. Esimerkiksi mä voin luvata äidilleni että mieheni tulee auttamaan heitä jossain raskaammassa hommassa tai hakee kotiin sairaalasta. Ja se on miehelle täysin ok, koska tiedän että niin hän itsekin vastaisi.
...
Ei sinun minulle tarvitse asiaa noin kovasti vakuutella. En minä teidän suhdettanne kyseenalaistanut, vaan kerroin ettei vastaava olisi minulle luonteva toimintamalli.
Vierailija kirjoitti:
En ota naista joka haluaa tasa-arvoa. Otan naisen joka arvostaa itseään naisena.
Tasa-arvon vaatiminen liitossa tarkoittaa nimenomaan sitä, että arvostaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan ei määräile toista eikä puhu toisen puolesta (lupaile toisen puolesta tai kohtele kuin lasta).
Toiselta kysytään, ennen kuin luvataan jotain toisen puolesta.Eikö tuo ole pelkästään tavallista kohteliasta käytöstä, mikä tekee tuosta tasa-arvoista?
Ja toisaalta, on myös asioita joita voi luvata toisen puolesta. Pitkässä suhteessa ne asiat kyllä tietää, eikä se tee suhteesta huonoa. Esimerkiksi mä voin luvata äidilleni että mieheni tulee auttamaan heitä jossain raskaammassa hommassa tai hakee kotiin sairaalasta. Ja se on miehelle täysin ok, koska tiedän että niin
Ei sinun minulle tarvitse asiaa noin kovasti vakuutella. En minä teidän suhdettanne kyseenalaistanut, vaan kerroin ettei vastaava olisi minulle luonteva toimintamalli.
Ihan yleisellä keskustelupalstalla kommentoin, siinä kun sinäkin 😊 Ei turhaan kannata ahdistua vaikka muutkin kertoo oman näkökulmansa.
Vierailija kirjoitti:
Kahden naisen välillä on aivan samat tasa-arvoongelmat. Katselin lesbo-dokumenttia. Riitelivät, kuka tekee enemmän kotitöitä. Aivan kuten heteroparitkin.
Minulla on kaveri joka on homo. Suorastaan koomista miten se huokailee miehensä tekemisiä ja tekemättä jättämisiä kuin nalkuttava vaimo jossain stereotypioilla ratsastavassa sketsissä.
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten minulle toimii, että saan olla ja mennä niinkuin huvittaa, ei rajoituksia, sama myös toisinpäin. Ja ei nyt ei puhuta mistään kauhuskenaarioista saako joku lähteä vetämään viinaa kuukaudeksi yksinään, en halua olla suhteessa juopon kanssa alunperinkään. Vaan ihan normaalia elämistä, jossa on vapaus toteuttaa itseä, olla kavereiden kanssa ja harrastaa. Ei minulle parisuhde ole sitä, että makaamme lusikassa 24/7 ja käymme lenkillä samanlaiset juoksuvaatteet päällä.
Niin, samalla se tarkoittaa sitä, että kumpikin ottaa myös sen puolisonsa huomioon ja haluaa tälle hyvää - ei siis edes suunnittele lähtevänsä kuukaudeksi vetämään viinaa yksinään, koska sellaista ei vaan parisuhteessa tehdä. Toki jossain suhteessa se voisi olla ihan ok, että toimitaan noin puolin ja toisin että eipä siinä. Tasa-arvoa kuitenkin on se, että molemmilla on samat oikeudet ja hyvä olla ja halu tehdä toisenkin olo hyväksi. Ei siis kilpailua kotitöiden määrästä tms., koska kumpikaan ei halua kumppaninsa rasittavan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden naisen välillä on aivan samat tasa-arvoongelmat. Katselin lesbo-dokumenttia. Riitelivät, kuka tekee enemmän kotitöitä. Aivan kuten heteroparitkin.
Minulla on kaveri joka on homo. Suorastaan koomista miten se huokailee miehensä tekemisiä ja tekemättä jättämisiä kuin nalkuttava vaimo jossain stereotypioilla ratsastavassa sketsissä.
Koomistahan se on. Myös kaappih*moilla
Vierailija kirjoitti:
Vain avoimessa suhteessa jossa mistään säännöistä ei puhuta on tasa-arvoinen vapaus.
T. Narsistinen salaa sarjassa pettävä
Molemmat saa olla sellaisia kuin ovat.
Mies tiedostaa etuoikeutensa patriarkaatin jäsenenä ja noudattaa väistämisvelvollisuutta naista/muunsukupuolista kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvoinen suhde on kahden itsenäisen ihmisen yhteinen liitto, sellainen jossa kumpikaan ei määrää toista. Kaikesta keskustellaan ja päätetään yhdessä. Molemmilla on oikeuksia ja velvollisuuksia, sen mukaan mikä molempien mielestä on sopivaa.
Sitä on vaikea määritellä, mutta tämä on aika hyvä. Kumpikin kokee elävänsä hyvää elämää eikä joudu luopumaan tai tinkimään mistään tärkeästä , eikä tekemään toisen vaatimuksesta jotain. Selvähän se, että kumpikin joutuu ottamamaan huomioon toisenkin, mutta edellä mainituin edellytyksin. Asioista keskustellaan ja sovitaan, ei määrätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan ei määräile toista eikä puhu toisen puolesta (lupaile toisen puolesta tai kohtele kuin lasta).
Toiselta kysytään, ennen kuin luvataan jotain toisen puolesta.Eikö tuo ole pelkästään tavallista kohteliasta käytöstä, mikä tekee tuosta tasa-arvoista?
Ja toisaalta, on myös asioita joita voi luvata toisen puolesta. Pitkässä suhteessa ne asiat kyllä tietää, eikä se tee suhteesta huonoa. Esimerkiksi mä voin luvata äidilleni että mieheni tulee auttamaan heitä jossain raskaammassa hommassa tai hakee kotiin sairaalasta. Ja se on miehelle täysin ok, koska tiedän että niin hän itsekin vastaisi.
...
Mekin olemme olleet yhdessä kauan ja silti kysymme emmekä lupaa mitään toisen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan ei määräile toista eikä puhu toisen puolesta (lupaile toisen puolesta tai kohtele kuin lasta).
Toiselta kysytään, ennen kuin luvataan jotain toisen puolesta.Eikö tuo ole pelkästään tavallista kohteliasta käytöstä, mikä tekee tuosta tasa-arvoista?
Ja toisaalta, on myös asioita joita voi luvata toisen puolesta. Pitkässä suhteessa ne asiat kyllä tietää, eikä se tee suhteesta huonoa. Esimerkiksi mä voin luvata äidilleni että mieheni tulee auttamaan heitä jossain raskaammassa hommassa tai hakee kotiin sairaalasta. Ja se on miehelle täysin ok, koska tiedän että niin
Mekin olemme olleet yhdessä kauan ja silti kysymme emmekä lupaa mitään toisen puolesta.
Ja aivan vapaasti saatte niin tehdä, ei mitään ongelmaa! 😄 Meillä ei kaikesta tarvitse kysyä. Toimii hyvin puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvoinen suhde on kahden itsenäisen ihmisen yhteinen liitto, sellainen jossa kumpikaan ei määrää toista. Kaikesta keskustellaan ja päätetään yhdessä. Molemmilla on oikeuksia ja velvollisuuksia, sen mukaan mikä molempien mielestä on sopivaa.
Sitä on vaikea määritellä, mutta tämä on aika hyvä. Kumpikin kokee elävänsä hyvää elämää eikä joudu luopumaan tai tinkimään mistään tärkeästä , eikä tekemään toisen vaatimuksesta jotain. Selvähän se, että kumpikin joutuu ottamamaan huomioon toisenkin, mutta edellä mainituin edellytyksin. Asioista keskustellaan ja sovitaan, ei määrätä.
Tämän lisäksi tasa-arvoisessa suhteessa molemmilla on myös autonomiaa, ja kaikesta ei tarvitse päättää yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden naisen välillä on aivan samat tasa-arvoongelmat. Katselin lesbo-dokumenttia. Riitelivät, kuka tekee enemmän kotitöitä. Aivan kuten heteroparitkin.
Ja mättävät toisiaan turpaan ihan kunnolla. Tunsin joskus naisparin jonka toinen puolisko oli våhän väliä mustelmilla ja silmä/t mustana. Luulin, että sillä on väkivaltainen mies, mutta olikin sitten naiskumppani.
Kun tunsit kerran yhden tällaisen niin muutkin ovat.
Olen itse samaa koulukuntaa. Tiedän, että mies auttaisi itsestään selvänä asiana vanhempiani, mutta tuntuisi todella epäkunnioittavalta ja -kohteliaalta olla kysymyttä häneltä. Muutenkin vierastan ajatusta missä parisuhteessa muututaan sellaiseksi kollektiiviksi missä yksilöä koskevatkin asiat käsitellään me-muodossa.
Mutta suhteita on erilaisia ja varmaan tässäkin asiassa on paljon ikäpolvieroja.