Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teiniä ei kiinnosta gluteeniton ruokavalio
23.07.2024 |
Vaikka sairastaa keliakiaa.
Vinkit kehiin millä saan hänet syömään hänelle terveellistä ja turvallista ruokaa. Ongelma on siinä, että hänellä ei tule mahakipua vaan muita oireita kuten väsymystä ja ihottumaa joita hän itse ei ilmeisesti pidä niin kiusallisina kuin gluteenitonta ruokaa.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani jos mun aloitus kuulostaa uhriutumiselta. Kyllä mä olen yrittänyt miljoonilla tavoilla tähän puuttua. Puhua, kuunnella, halata, puhua lisää, leipoa gluteenitonta, tehdä kaikille gluteenitonta, taas puhua, jättänyt arestiin, takavarikoinut lompakon, puhunut lisää, mennyt kauppaan teinin kanssa, itkenyt, nauranut, kertonut omien sukulaisten sairaudesta sen mitä olen tiennyt. Keliakialiiton toimintaa meille vinkattiin jo lääkärissä, mutta se ei tuntunut teinille omalta.
Uusi yritys !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkat sinnikkäästi gluteenittoman ruoan tarjoamista. Teini jää kotiin arestiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani jos mun aloitus kuulostaa uhriutumiselta. Kyllä mä olen yrittänyt miljoonilla tavoilla tähän puuttua. Puhua, kuunnella, halata, puhua lisää, leipoa gluteenitonta, tehdä kaikille gluteenitonta, taas puhua, jättänyt arestiin, takavarikoinut lompakon, puhunut lisää, mennyt kauppaan teinin kanssa, itkenyt, nauranut, kertonut omien sukulaisten sairaudesta sen mitä olen tiennyt. Keliakialiiton toimintaa meille vinkattiin jo lääkärissä, mutta se ei tuntunut teinille omalta.
Tunteeko koulusta ketään toista keliaakikkoa? Voisiko jutella sukulaisten esim mummon kanssa? Tärkeää olisi jakaa omia tuntemuksia. Voi olla että sun kanssa juttelu ei toimi koska et sairasta samaa sairautta. Siksi hänen mielestään et ymmärrä.
En tiedä tunteeko. Mun äiti on meillä käydessään puhunut keliakiasta ja no kuten mun viesteistä voitte päätellä niin ilman toivottua lopputulosta. Tottakai tarjoan hänelle kotona vain gluteenitonta ruokaa mutta jos on jotain leivottua tms niin saattaa nakata kaikki roskiin ja raivostua siitä. Karjuu ja itkee. Varmasti vaikea paikka mutta olen sitäkin yrittänyt sanoa että esim munkin äiti elää ihan normaalia elämää keliakian kanssa. Mutta en kuulemma tajua mitään. Eikä mummu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs teet jos ei suostu, itsepähän kärsii.
Eräskin diabeetikko veti salaa sokerilimuja ja pullia ym,
Nyt aikuisena on sokea.
Erittäin moni diabeetikko vetää sokerilimuja ja pullaa. Yhteiskunta maksaa lääkkeet, että pystyy mässäämään. Tauti paranisi myös sillä, ettei mässää!
Ei parane ikinä, jos on DM1. Ei se DM2 myöskään parane, vaan sen voi saada oireettomaksi oikealla tavalla syöden ja liikkuen.
Kai teini ja äiti ovat tietoisia siitä, että olemassa on paljon ihan luonnostaan gluteenitonta ruokaa, joista ei välttämättä edes tajua sen olevan gluteenitonta? Mitään korvikkeita ei tarvita kun ruokavalion saa rakennettua pitkälti näiden varaan. Näitä ovat esim. kasvikset, vihannekset, juurekset, liha, marjat, hedelmät, broileri, kala, paljon maitotuotteita, juustoja, leikkeleitä, makkaroita. Paljon on myös gluteenittomia herkkuja. Hesessä on myös ihan gluteeniton hampurilainen ja kaupan pakastealtaassa on myynnissä gluteenitonta Ristoranten pakastepizzaakin ja vaikka mitä muutakin gluteenittomana. Mokkapalaakin on muuten myynnissä gluteenittomana, jos tällainen tuote kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi ikävä juttu. Mutta uskon hälle tulevan järki päähän jossain kohtaa. Teet ihan ilman suurempia puheita sitä gluteenitonta ruokaa kaikille (jos talous kestää). Ei ne muut perheenjäsenet siitä ainakaan sairaaksi tule. Välttämättä teini ei edes huomaa eroa ruoissa. Parempi sekin, että "tietämättään" syö gluteenitonta edes jonkin verran. Mitä vähemmän asiasta puhut, nopeammin hän asian saattaa hyväksyä.
Tuossa iässä kaikki erilaisuus on kamalaa. Olisi oikeasti tärkeää löytää keliaakikkoystävä hänelle. Olisi joku ikätoveri joka tajuaa miten "paskaa" keliakia on. Ei sitä mummo tai äiti voi tajutakaan. Tutustu sinä keliakialiiton toimintaan ja tsekkaa onko jotain nuorteniltoja tms mihin teini voisi osallistua. Voi olla aluksi hyvinkin vahvasti sitä vastaan mutta jos sieltä löytyy kavereita niin varmasti kiittää sinua kun autoit häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs teet jos ei suostu, itsepähän kärsii.
Eräskin diabeetikko veti salaa sokerilimuja ja pullia ym,
Nyt aikuisena on sokea.
Erittäin moni diabeetikko vetää sokerilimuja ja pullaa. Yhteiskunta maksaa lääkkeet, että pystyy mässäämään. Tauti paranisi myös sillä, ettei mässää!
Tämä. Ensin vedetään limut ja pullat ja pannukakut, että saadaan sokerit ylös. Sitten pistetään inskaa että saadaan ne alas.
Ei se nyt noin mene. Harva DM2 on insuliinilla ja sekin on pitkävaikutteista, vielä harvemmalla on ateriainsuliinit. Ykköset käyttävät myös ateriainsuliinia ja sitä pistetään normaaliruoallekin, leiville, perunoille, riisille, makaronilaatikolle jne jne eli kaikelle, missä on hiilihydraattia. Kannattaisi joskus olla hiljaa, jos ei ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Kysyä toki voi, mutta ei kannata tehdä kaiken maailman olettamuksilla itsestään tyhmää idioottia.
Vierailija kirjoitti:
Jos lätkä kiinnostaa, kannattaa linkkailla teinille juttuja Kaapo Kakosta, joka pelaa NHL:ssä keliakiasta huolimatta ja on puhunut sairaudestaan ihan avoimesti.
Kaapolla on lisäksi DM1. Haastatteluja löytyy myös Diabetes.fistä, ainakin sen lehdessä oli hyvä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on teini-iän uhmaa nyt. Rauhoittuu parissa vuodessa. Kotona voit tehdä gluteenitonta ruokaa kaikille niin se rauhoittaa vähän, ei syö kotona sellaista mitä kotona ei ole saatavilla. Nykyään saa gluteenittomana ihan hyviäkin tuotteita myös valmiina.
Olen tehnyt. Meillä on vahva sukurasite tähän sekä minun että miehen puolelta. Esim oma äitini, kaksi enoa ja mummoni kärsii keliakiasta, samoin mieheni äiti. Teini on pienestä asti tottunut varmasti sitä kautta keliakiaan, mutta toki eri asia, kun nyt se on myös itsellä. Mua suututtaa oikeasti todella paljon tuo perseily. Olen yrittänyt ihan kaikkeni. Olen tehnyt kaiken gluteenittomana, leiponut hänelle gluteenittomia versioita vanhoista lemppareista, käyty kaupassa tutkimassa herkkuvalikoimat, puhuttu, luettu asiasta... Silti ainoa mitä hän tekee on heittää mun tekemät leivokset roskiin, huutaa mulle, karjuu, huutaa mene p
"Ottaa niitä kuvia hesestä ja laittaa mulle ja näyttää kotiin tullessa sämpylöitä että näitä mä syön."
Lähetä takasin suolistosyöpäkuvia. Netistä löytyy. Lisäksi rahahanat kiinni ja istumaan kotona kun ei ole luottamuksen arvoinen kulkemaan missään itsekseen sekä erikoislääkärille kuuntelemaan saarnaa siitä miksi pitää toimia kuten pitää, ehkä psykologille juttelemaan myös. Ilmeisesti hän ei nyt ymmärrä tai pikemminkin halua ymmärtää, että gluteeniton ruokavalio on ainoa vaihtoehto. Ei ole mielipidekysymys eikä ole kyse siitä haluako hän näin olevan vaan fakta. Hampurilaisiakin saa gluteenittomina. Ja kaupasta myös valmiita sämpylöitä ainakin pakasteesta, ei tarvitse leipoa itse. Teinit ovat yleisesti ottaen typeriä mutta ei vanhempien silti pidä antaa heidän tuhota omaa terveyttään.
Vierailija kirjoitti:
Mikä teillä ideologista ruokavalioita noudattavia vaivaa kun ihan jokainen tuputtaa ja vaatii kaikkia muita noudattamaan samaa ideologista sontaa mitä itsekin noudattaa?
Milloin sinun mielestäsi virallinen sairauden hoito on muuttunut ideologiseksi sonnaksi? Nyt se sonta on näköjään sinun päässäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummo ei ehkä ole paras selittäjä teinipojalle, koska poika voi kokea, että hänen maailma on niin erilainen. Pojalle voi olla tärkeä esittää kovista, naisille se ei tyypillisesti ole samanlainen juttu. Terveydestä huolehtiminen ylipäätään voi tuntua akkojen kotkotukselta. Löytyisikö suvusta miespuolista keliaakikkoa juttelemaan pojalle?
Teinille ei ehkä ole tärkeää se, tuleeko tulevaisuudessa syöpä, vaan se, miltä kaverien silmissä näyttää nyt. Ja tyttöjen silmissä toki myös. Joten vetoaisin seuraaviin pointteihin:
-gluteenittomalla ruoalla pitkä, voimakas lihaskimppu - vehnää syömällä lyhyt ja laiha, sitäkö haluaa olla?
-ihottuma ulkonäön kannalta, ei ole cool
-tahallisesti omaa terveyttään laiminlyövä ei ole tyttöjen silmissä hyvää puoliso- tai isämatskua
Olisko noissa syytä kestää se nolous, jonka erityisruoan syöminen kavereiden nähden aiheuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs teet jos ei suostu, itsepähän kärsii.
Eräskin diabeetikko veti salaa sokerilimuja ja pullia ym,
Nyt aikuisena on sokea.
Erittäin moni diabeetikko vetää sokerilimuja ja pullaa. Yhteiskunta maksaa lääkkeet, että pystyy mässäämään. Tauti paranisi myös sillä, ettei mässää!
Tämä. Ensin vedetään limut ja pullat ja pannukakut, että saadaan sokerit ylös. Sitten pistetään inskaa että saadaan ne alas.
Ei se nyt noin mene. Harva DM2 on insuliinilla ja sekin on pitkävaikutteista, vielä harvemmalla on ateriainsuliinit. Ykköset käyttävät myös ateriainsuliinia ja sitä pistetään normaaliruoallekin, leiville, perunoille, riisille, makaronilaatikolle jne jne eli kaikelle, mi
insuliinia on pistettävä vaikka ei edes söisi mitään, tuollaisiten i-dioottien takia moni diabeetikkokin kärsii ihan turhaan eikä uskalla hoitaa sairauttaan kunnolla koska joku pn heti marisemassa tietämättömyyttään. Minulla on yli 30 vuoden kokemus noista i-diooteista ja niitähän riittää, jopa hoitohenkilökunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teini vaikuttaisi olevan sen verran lukossa asian kanssa, että kannattaa suosiolla etsiä kokonaan ulkopuolista apua. Ravitsemusterapeutti on hyvä alku, vaikka sellaisen vastaanotolla olisi jo käyty heti diagnoosin jälkeen. Maksamalla saa useammankin vastaanottoajan mikäli on tarpeen. Huoltajana sinulla on velvollisuus varmistaa että lapsi hoitaa sairauttaan, mutta lapsi on nyt niin selkeästi vastaan, että mitä enemmän yrität, sitä voimakkaammin hän taistelee. Eli varaa aika, älä kerro teinille etukäteen ettei hän vaikak tee katoamistemppua. Kotona teet gluteenitonta ruokaa tekemättä siitä numeroa. Leivonnaisia on ihan turha tehdä jos ne lentävät suoraan roskiin.
Jos tämä keino ei toimi, niin sanot ettei sinulle jää muuta keinoa kuin lastensuojeluilmoitus. Sen seurauksena voi olla vaikka huostaanotto, jos teini ei muuten suostu hoitamaan sairauttaan. Sen luulisi vähän pelottavan. Ja tämä asia pitäisi saada kuntoon nopeasti paitsi terveyden takia, myös siksi että gluteeniton kouluruokailu lähtee sujumaan heti ekasta koulupäivästä alkaen.
Kuvat avanteesta tai osteoporoosista voisivat auttaa tilanteen vakavuuden ymmärtämisessä.
Ehkä kannattaisi myös kokeilla vaihtaa lääkäriä jne. jos löytyisi joku joka saisi yhteyden murkkuikäiseen teiniin, se ei ole jokaisen vahvinta aluetta. Selkeää on jo seettä äidin kanssa asiasta ei haluta jutella, eli pitää löytää joku muu jostain, ja monet elävät tietämättä keliakiasta vuosikymmeniä eli ehkä ei kannata stressata yli kaiken joka detaljiam, jos se aiheuttaa koko vastareaktion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs teet jos ei suostu, itsepähän kärsii.
Eräskin diabeetikko veti salaa sokerilimuja ja pullia ym,
Nyt aikuisena on sokea.
Erittäin moni diabeetikko vetää sokerilimuja ja pullaa. Yhteiskunta maksaa lääkkeet, että pystyy mässäämään. Tauti paranisi myös sillä, ettei mässää!
Ei parane ikinä, jos on DM1. Ei se DM2 myöskään parane, vaan sen voi saada oireettomaksi oikealla tavalla syöden ja liikkuen.
Ihan viime vuosina dm1:stä on joissain tapauksissa hoidettu haiman siirrolla. Se tulee tosin kysymykseen lähinnä silloin kun myös munuaissiirto on tarpeen ja hyljenneestolääkitys joka tapauksessa tulossa. Kakkostyyppiin puolestaan on hyvin tyypillistä käyttää tablettilääkkeitä, insuliinipiikkejä ei välttämättä tarvita.
Kuten tällä palstalla aina, vaaditaan teinin rankaisemista, arestiin sulkemista jne. Se tuntuisi hänestä satavarmasti siltä, että nyt jopa oma perhe syrjii ja rankaisee häntä sairaudesta, jonka hän on epäreilusti saanut ja jolle hän ei voi mitään. Ihan sama kuinka oikeassa olette, niin hän sen kokisi. Seuraukset eivät olisi hyvät.
Hänellä on nyt selvästi paha kriisi äskettäin diagnosoidun elinikäisen sairauden takia. Ei siinä voi muuta kuin jaksaa sen aikaa, että pahin kriisi menee ohi. Ihan varmasti hän alkaa syödä järkevästi aikanaan. Tämä tilanne ei ole pysyvä.
Oma kokemus, keliakia aiheuttaa myös hiusten lähtöä ja kynsien haurastumista jos ei noudata gluteenitonta ruokavaliota.
Alue: Aihe vapaa
Tunteeko koulusta ketään toista keliaakikkoa? Voisiko jutella sukulaisten esim mummon kanssa? Tärkeää olisi jakaa omia tuntemuksia. Voi olla että sun kanssa juttelu ei toimi koska et sairasta samaa sairautta. Siksi hänen mielestään et ymmärrä.