Lue keskustelun säännöt.
Uskaltaisitko irtisanoutua tyhjän päälle?
22.07.2024 |
Jos tuntuu, että työ ei tule johtamaan mihinkään järkevään lopputulokseen, uskaltaisitko, jos toista työpaikkaa ei olisi hankittuna?
Kommentit (44)
Olen niin tehnytkin. Työttömänä ollaan, mutta en kadu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu tilanteesta. Joskus on tullut tehtyä. Mielummin työtön, kuin huonossa työpaikassa, koska huonossa työyhteisössä voi itsekin huonosti.
Saat karenssin. Et saa sossusta rahaa jos tilillä on säästöjä. Joudut myymään jos sinulla on omaisuutta, osakkeita. Hyvä olisi olla joku paikka tiedossa tai sitten hävität koko omaisuuden ja alat pitkäaikaistyöttömäksi. Sossun asiakkaaksi.
Irtisanoduin. Totesin henkisen hyvinvointini olevan tärkeämpää kuin raha (työ sai voimaan huonosti). Olin 3vko työttömänä ja sain uuden mukavan työn. Itsellä oli ns. puskurirahasto tälläisen tilanteen varalle.
Jos mielenterveyteni on kyseessä niin kyllä mutta muuten en irtisanoutuisi: uuden duunin saa paremmin kun on töissä; vanha juttu kaikki sen tietää ( tai ainakin pitäisi)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen niin tehnytkin. Työttömänä ollaan, mutta en kadu.
Olen miettinyt sitä, että ei sekään uhrautuminen johonkin missä ei ole pidemmän päälle osaamista vastaavaa tekemistä. Ei se ole kannattavaa yksilön näkökulmasta. Tästä näkökulmasta kannattaa jättää juna, ja pohtia oman osaamisen kartuttamista tms. Myös työpaikkaan jääminen voi pudottaa ihmisen kehityksen junasta.
Tyhjän päälle jäämisellä en tarkoita, että jäisi tyhjän päälle lopun elämäksi.
Vierailija kirjoitti:
Saat karenssin. Et saa sossusta rahaa jos tilillä on säästöjä. Joudut myymään jos sinulla on omaisuutta, osakkeita. Hyvä olisi olla joku paikka tiedossa tai sitten hävität koko omaisuuden ja alat pitkäaikaistyöttömäksi. Sossun asiakkaaksi.
No mut jos työvoimapula on totta niin eihän tuosta ole vaaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Sitten huilisin ja palautuisik hetken rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos mielenterveyteni on kyseessä niin kyllä mutta muuten en irtisanoutuisi: uuden duunin saa paremmin kun on töissä; vanha juttu kaikki sen tietää ( tai ainakin pitäisi)
Voihan sitä toki saikuttaakin pidempääkin. Kyllä työnantaja äkkiä ymmärtää, mistä on kyse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helposti. Tein sen viimeksi 2020, jolloin oli vielä 3 kuukauden karenssi. Sen yli eleli mukavasti siivoojankin palkalla, kun 38 päivää lomaa muutettiin rahaksi.
...Ja sen jälkeen en ole enää kokopäivätöitä tehnytkään, vain pätkiä ja keikkaa pitkillä tuaoilla. Toki meillä ei ole enää asuntolainaa eikä lasta kotona, riskinotto ei haittaa.
Irtisanouduin töistä, irtisanoin vuokrakämpän ja muutin aivan toisiin maisemiin. Oli säästöjä ja ennen töiden loppumista haalin kaikki ylityöt mitä irti sai sekä tietysti sain loput vuosilomat rahana. Sillä rahalla elin nuukasti uudella paikkakunnalla, kunnes sain töitä järjestymään. Hetkeäkään en ole katunut, tästä on aikaa kohta 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mielenterveyteni on kyseessä niin kyllä mutta muuten en irtisanoutuisi: uuden duunin saa paremmin kun on töissä; vanha juttu kaikki sen tietää ( tai ainakin pitäisi)
Voihan sitä toki saikuttaakin pidempääkin. Kyllä työnantaja äkkiä ymmärtää, mistä on kyse
En osaa saikuttaa. En ole ikinä osannut. En ole valehtelija. Se ei tarkoita mielenterveysongelmaa kun tajuaa, että työ ei kehitä millään tavalla.
Kerran olen näin tehnytkin. Seuraavana päivänä soitin toiseen firmaan ja sain työpaikan heti. Aloitin toisena päivänä siitä, kun otin loparit. Uudestaan en tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä taloustilanteessa en. Riitti tuo 6 kk työttömyys, onneksi pääsin töihin.
Nuorempana kun asuin vielä vanhempien luona olen kyllä irtisanoutunut kun ei tarvinnut pelätä että kämppä lähtee alta jos ei uutta työtä saa.
Nykyelämän tilanteessa en missään nimessä. Asuntolaina maksettavana ja lapsi elätettävänä niin ei vaan pysty. Ehkä 15 vuoden päästä kun lapsi todennäköisesti jo muuttanut omilleen ja asuntolaina maksettu sen voisikin tehdä mutta olen ollut jo vuosia työssä josta tykkään paljon niin ei onneksi tarvitse tosissaan pohtia.
Vierailija kirjoitti:
Olen niin tehnytkin. Työttömänä ollaan, mutta en kadu.
Sama. 28 vuotta Stockalla ja sitte vaan päätin että nyt riitti noi hul lut ja rähjäävät asiakkaat. En myöskään kadu, elämäni paras päätös!
Never.
En irtisanoudu nykyisestä työpaikastani, ennenkuin minulla on kirjallinen paperi / sopimus / valintapäätös siitä, että uusi työpaikka on varma.
MUTTA, vielä sen jälkeenkään en jätä irtisanomista esimiehelle enkä johdolle, JOS kysymyksessä on julkisen puolen virla.
Sillä virkavalinnoissa on aina valitusaika.
Yksityisellä puolella ei valitusaikoja,
Eikä myöskään julkisella puolella, jos kysymyksessä on työsopimus suhteinen työpaikka.
Kukin tekee omat ratkaisunsa. Minä olin niin 'piipussa', että irtisanouduin. Ennen sitä kokeilin toista työpaikkaa, mutta sielläkin oli ilkeä kohtelu. Palasin, ja kohtelu oli entistä huonompaa. Nyt onneksi jo eläkkeellä, mutta haavat ovat jääneet. Ihmiset eivät osaa enää käyttäytyä työssä, vaan kaikki pelaa pelejään. Erilaisia.
Jos on tarpeeksi säästöjä, kyllä, muuten ei.
En missään nimessä. Täytyy olla varmuus siitä että saa asumisen ja kulut maksettua aina.