HS: 60-v työntekijä voi olla parempikuntoinen kuin nuorempi

Mitä erityistä jaksamista esim toimistotyössä edes on? Aina oletetaan että puhutaan jostain hoitajan tai varastomiehen työstä!

Kyllä vielä 65 töissä päihitän 55 työkaverin.  Ketjupolttaja, ylipainoinen, polvet sökönä, itse aiheutetut ongelmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, yli 55-vuotiaat saivatkin elää sitä aikaa kun työnteko vielä oikeasti kannatti, joten motivaatio on kohdillaan.

Ymmärrän hyvin, ettei nuoria kiinnosta uhrata ainutkertaisen elämänsä parhaita vuosia työteon alttarille, kun palkasta ei jää mitään käteen, omistusasunnosta on turha haaveilla ja tulevaisuus näyttää koko ajan synkemmältä. Ja sitten päälle boomerit kertoo kahvitauolla, kuinka jokainen pystyy säästämään omaan asuntoon kun jättää Netflix-tilauksen pois.

Turha laittaa nuoria ja buumereita vastakkain. Iso osa tuntemistani pariutuneista nuorista asuu omistusasunnoissa asuntolainoineen. Pari pariskuntaa miettii rivariosakkeen myyntiä ja oman talon rakentamista. Totta toinen puoli, nuorella voi olla sairauksia, jotka hankaloittaa työllistymistä, mutta on niitä paljon myös +50 v.  Niitä voi tulla nelikymppisillekin. Hesarin toimitus lie viisaudessaan viisaista viis

Joo, sun tuntemilla nuorilla kumotaankin se tutkittu fakta, että omistusasunto on yhä harvemman mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä Suomessa on silti vallalla, etenkin työelämässä, ikäsyrjintä ja jo 45 alkaa olla aivan liian vanha rekrytoitavaksi. 

Vanhemmilla ihmisillä palkkatoiveet tuppaavat olemaan moninkertaiset työuraansa aloitteleviin verrattuna. Helpompaa palkata surkealla palkalla tuleva kokematon mutta innokas, kuin kallispalkkainen ja eduistaan kiinni pitävä kokeneempi henkilö. 

Eikä niiden kuuskymppisten kanssa joudu vääntämään siitä, että pitää tulla toimistolle töihin.

N50, esihenkilö

Vanhemmilla ihmisillä palkkatoiveet tuppaavat olemaan moninkertaiset työuraansa aloitteleviin verrattuna. Helpompaa palkata surkealla palkalla tuleva kokematon mutta innokas, kuin kallispalkkainen ja eduistaan kiinni pitävä kokeneempi henkilö. 

Toki vanhemmalle ja kokeneelle enemmän palkkaa, koska hänellä on juuri sitä työkokemusta ja etujen pitämisestä kiinni ei ole mitään paheksuttavaa. Et siis arvosta niitä nuoriakaan, jos haluaa palkata surkealla palkalla. Nuorille pitää myös kertoa heidän oikeutensa työelämässä, ettei työnantaja sanele mitä sattuu. 

ärtyvät kun hetkenkin ilman luuria

Vierailija kirjoitti:

Mitä erityistä jaksamista esim toimistotyössä edes on? Aina oletetaan että puhutaan jostain hoitajan tai varastomiehen työstä!

Pitäisi jaksaa keskittyä ja pysyä virkeänä. Ei tyypillinen 160kg kroonisessa happivajeessa pihisevä nuorukainen pysty kumpaankaan, vaikka joisi 39 litraa ES:ää päivän aikana, varsinkaan jos taukohuoneessa on PS5 tai ENCE pelaa ties missä finaalissa.

Yli 60, motivaatio alkaa olla minimissä kun työnhaussa nuoret vetää paikkojen jaossa pidemmän korren. Kyllästyttää jo tämä aktiivimallit, aikuista ihmistä käskytetään kuin keskenkasvuista.

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt lähipiirissä saman havainnon ja olen 34v. Oman ikäisistä erittäin monella on tai on ollut masennusta/ahdistuneisuutta ja siten saikutettu. Myös muita pikkuvaivoja. Vapaa-ajalla ei olla aktiivisia ja aikaansaavia. Samaan aikaan oma äitini, tätini ja anoppini porskuttavat menemään kuluneilla nivelillään eivätkä valittele huonosti nukuttuja öitä ja päänsärkyjä. 

Liian vähän arkiliikuntaa ja liikaa ruutuja!

Mä ja monet muut liikunnalliset ihmiset kärsimme myös masennuksesta. Niin, onhan tullut kyllä kenkääkin jonkun mt-saikun päätteeksi, ei siinä. Enää en viitsi sen takia vain saikuttaa vaan hammasta purren pakotan itseni töihin.

Ihan itsestäänselvyyshän tuo on, ihmiset ovat erilaisia. Eivät kaikki vanhemmat ole hyviä tai ahkeria työntekijöitä siinä missä kaikki nuoremmatkaan eivät ole samasta puusta veistettyjä, mutta ei ikää pitäisi automaattisesti kielteisenäkään asiana nähdä. Äitini painaa vielä eläkkeelläkin töitä innoissaan, minä 46-vuotiaana olen ollut jo useamman vuoden täysin loppu enkä työn lisäksi yhtään mitään jaksakaan. Tosin uskon, että toisenlainen työ sopisi minullekin paremmin enkä olisi niin kuormittunut, jos ei tarvitsisi koko ajan istua koneella, tuijottaa lukuja ja väkertää raportteja lomallakin mikäli ei sitten halua pilkkoa lomaa viikon pätkiin.

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt lähipiirissä saman havainnon ja olen 34v. Oman ikäisistä erittäin monella on tai on ollut masennusta/ahdistuneisuutta ja siten saikutettu. Myös muita pikkuvaivoja. Vapaa-ajalla ei olla aktiivisia ja aikaansaavia. Samaan aikaan oma äitini, tätini ja anoppini porskuttavat menemään kuluneilla nivelillään eivätkä valittele huonosti nukuttuja öitä ja päänsärkyjä. 

Liian vähän arkiliikuntaa ja liikaa ruutuja!

Todella ikävää yleistämistä. Pyöräilen töihin 15 km matkat ja harrastan liikuntaa muutenkin, mutta työssä jaksaminen on olematonta, koska stressaannun jatkuvasta kiireestä ja siitä, ettei ikinä ehdi tehdä mitään kunnolla ja rauhassa. Ei työelämä ollut tällaista, kun 1990-luvulla aloitin eikä se ollut tällaista vielä 2010-luvun alussakaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihan itsestäänselvyyshän tuo on, ihmiset ovat erilaisia. Eivät kaikki vanhemmat ole hyviä tai ahkeria työntekijöitä siinä missä kaikki nuoremmatkaan eivät ole samasta puusta veistettyjä, mutta ei ikää pitäisi automaattisesti kielteisenäkään asiana nähdä. Äitini painaa vielä eläkkeelläkin töitä innoissaan, minä 46-vuotiaana olen ollut jo useamman vuoden täysin loppu enkä työn lisäksi yhtään mitään jaksakaan. Tosin uskon, että toisenlainen työ sopisi minullekin paremmin enkä olisi niin kuormittunut, jos ei tarvitsisi koko ajan istua koneella, tuijottaa lukuja ja väkertää raportteja lomallakin mikäli ei sitten halua pilkkoa lomaa viikon pätkiin.

Ja jotkut ovat sitä mieltä, että koneen äärellä tehtävä työ ei ole suurinpiirtein edes työtä. Luulen, että aika monessa "toimistotyössä" työnantajan on helpompi ehdottaa kaikenlaisia "äkkiähän nämä käyt lomallasi hoitamassa"- ratkaisuja ym. Kaupan työntekijälle tai tehdastyöläiselle tuskin koskaan ehdotetaan, että ihan vähän hei lomallasi käyt tekemässä töitä.

Mutta muista, että lomalla ei ole pakko eikö suotavaakaan suostua töitä tekemään, vaan tarkoitus on palautua työstä. Ja yhtäjaksoista lomaa tulee saada 12 pv.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt lähipiirissä saman havainnon ja olen 34v. Oman ikäisistä erittäin monella on tai on ollut masennusta/ahdistuneisuutta ja siten saikutettu. Myös muita pikkuvaivoja. Vapaa-ajalla ei olla aktiivisia ja aikaansaavia. Samaan aikaan oma äitini, tätini ja anoppini porskuttavat menemään kuluneilla nivelillään eivätkä valittele huonosti nukuttuja öitä ja päänsärkyjä. 

Liian vähän arkiliikuntaa ja liikaa ruutuja!

Todella ikävää yleistämistä. Pyöräilen töihin 15 km matkat ja harrastan liikuntaa muutenkin, mutta työssä jaksaminen on olematonta, koska stressaannun jatkuvasta kiireestä ja siitä, ettei ikinä ehdi tehdä mitään kunnolla ja rauhassa. Ei työelämä ollut tällaista, kun 1990-luvulla aloitin eikä se ollut tällaista vielä 2010-luvun alussakaan.

Yleistämistähän tuo uutinenkin on, koska siinä puhutaan työpaikkojen olevan samoja, mutta vanhempien jaksaminen nuorempiansa parempaa. On niitä enemmän ja vähemmän stressaavia työpaikkoja, mutta se on eri asia. Peruskunnon romahtaminen ikäpolvien välillä on toistaiseksi ainoa tilastollisesti todistettu asia, mikä on fakta eikä mutu. Resilienssiä ja stressinsietokykyä on vaikeampi mitata, liekö ne henkisesti heikot juoneet itsensä pois päiviltä silloin 90-luvun laman aikaan. Se monilta unohtuu, kun puhutaan nykyajan työhön saapuvien työnäkymistä, kuinka se on niin huonoa verrattuna vanhempiin sukupolviin.

Tilannehan kehittyy koko ajan lisää tähän suuntaan. Noin 30% yläasteikäisistä ei enää pääse selinmakuulta istumaan käsillä auttamatta ja tämä ikäluokka kaipailee myös pitkävartisia kenkälusikoita kuulemma kouluun, koska kenkien jalkaan laittaminen on huonon liikkuvuuden vuoksi hankalaa. 

Hyvä mainos saada eläkeläiset töihin, jotka vielä uskovat tähän järjestelmään.

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt lähipiirissä saman havainnon ja olen 34v. Oman ikäisistä erittäin monella on tai on ollut masennusta/ahdistuneisuutta ja siten saikutettu. Myös muita pikkuvaivoja. Vapaa-ajalla ei olla aktiivisia ja aikaansaavia. Samaan aikaan oma äitini, tätini ja anoppini porskuttavat menemään kuluneilla nivelillään eivätkä valittele huonosti nukuttuja öitä ja päänsärkyjä. 

Liian vähän arkiliikuntaa ja liikaa ruutuja!

Tuo on hyvin yksilöllistä. Äitini jäi vapaaehtoisesti eläkkeelle 60-vuotiaana, kun oli sairastanut syövän ja saanut tarpeekseen työelämästä. Tosin hän sai aika hyvän eläkkeen, kun oli ollut hyvä palkkakin. Anoppi jäi töistä pois suunnilleen samassa iässä.

Mutta tunnen kyllä työkavereita, joilla on riittänyt virtaa loppuun asti. En tiedä, liittyisikö se osaksi geeneihin eli perintötekijöihin.

Meillä parikymppinen uusi työntekijä on ollut ekan vuoden aikana enemmän sairaslomalla kuin minä, yli kuuskymppinen koko työurani aikana.

Toimistotyö, aika hektistä väliin, mutta on myös hiljaisempia kausia. 

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt lähipiirissä saman havainnon ja olen 34v. Oman ikäisistä erittäin monella on tai on ollut masennusta/ahdistuneisuutta ja siten saikutettu. Myös muita pikkuvaivoja. Vapaa-ajalla ei olla aktiivisia ja aikaansaavia. Samaan aikaan oma äitini, tätini ja anoppini porskuttavat menemään kuluneilla nivelillään eivätkä valittele huonosti nukuttuja öitä ja päänsärkyjä. 

Liian vähän arkiliikuntaa ja liikaa ruutuja!

se on ihan tutkittukin että masennus ja ahdistus ei helpota sisällä sohvalla istuessa, silti lääkärit kirjoittavat näistä iloisesti 2-3vkoa kerrallaan saikkua ja tietty sen jälkeen huvittaa vielä vähemmän mennä töihin. 

Joo onhan se vähän hullua että 18 vuotias voi jo jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle kun entisaikaan kaikki vaivat ja viat piti piilottaa ja mennä töihin että olisi edes yhteiskuntakelpoinen. Kaikki muu oli suorastaan häpeällistä.