Lue keskustelun säännöt.
Miksi ennen rakennettiin kauniita kaupunginosia, mutta sitten se lopetettiin?
20.07.2024 |
Esim. vanha Rauma ja vanha Porvoo ovat todella kauniita, ja ihmiset matkustavat pitkän matkan päästä noita katsomaan. Mutta noissakin kaupungeissa uudet kaupunginosat ovat mitäänsanomattomia tai suorastaan rumia, eivätkä ne uudet kaupunginosat kiinnosta ketään.
Miksi näin on? Miksei enää haluta rakentaa kauniisti?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Raha ratkaisee, siitä on tullut yhteiskuntamme suurin epäjumala.
jos halutaan kaunista niin pitää maksaa suunnittelusta ja hyvistä materiaaleista. Halvempaa koota joku iso lasi-betonimöykky keskelle tasaiseksi riivittyä sorakenttää.
Mutta miksi ei ajatella, että kaunis tuottaa enemmän pidemmällä aikavälillä? Se tuo turisteja ja kauppoja ja... Gaudin talojen ympärillä on koko ajan ihmislauma kuvaamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskalainen arkkitehti Le Corbusier keksi rakentaa Pariisin lähelle lähiöitä joihin työväki asutettiin. Kaikesta tehtiin rumaa ja ankeaa jotta he olisivat masentuneita eikä tulisi turhia ajatuksia että he muka voisivat vaikuttaa omaan elämäänsä tai saisi muitakaan korkealentoisia ajatuksia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Le_Corbusier
Neuvostoliitossa sama meno ja tarkoitus rumalla rakennuskannalla, tästä virinnyt brutalismi arkkitehtuurissa on samaa ajattelumaailmaa.
Jo antiikin Kreikassa ymmärrettiin estetiikan ja ympäristön vaikutus ihmisten ajattelumaailmaan ja sen takia siellä tehtiin niin älyttömän klassista ja hienoa rakennuskantaa ja suurimmat rakennukset olivat taideteoksia (ei nykytaidetta vaan hienoa) vaikka hinta oli varmasti nykymaailmaan suhteutettuna aivan tähtitieteellisen korkea.
Le Corbusieria ja muita modernisteja on arvosteltu mekanistis
Le Corbusier kutsui taloja koneiksi, joissa asutaan. Hänen Unité dHabitation (asutuksen yhtenäisyys tai asumisyksikkö) on tunnettu rakennussuunnittelun pohja, jota arkkitehdit ympäri maailmaa ovat kopioineet. Myös Suomessa Espoon Niittykummussa on 1964 Unité dHabitationin muunnos.
Suurin yksittäinen syypää on elementti rakentamisen keksiminen. Se on nopeaa, tehokasta ja ennenkaikkea halpaa verrattuna hirsirakentamiseen tai kivi/tiilirakentamiseen. Elementtirakentaminen muutti pysyvästi suomalaisen rakennuskulttuurin ja kaupunkikuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mietipä, kumpi on halvempi valmistaa. Nykyisen mallinen suorareunainen maitotölkki vai erikoisesti muotoiltu, erkkereitä sisältävä maitotölkki. Siinä vastauksessa on nykyisen rakentamisen suuntaviiva.
Useimmissa vanhoissa puutaloissa ei ole sen ihmeellisempiä erkkereitä.
Silti ne voittaa juoppoputkatyyliin rakennetut kanankopit.
Nykyään kaikki alueet on sotkettu, pissitty, juhlittu, sikailtu, syljetty, sotkettu maalilla, roskia, hajua, tarraa, kemikaalipulloa maassa ja ties mitä. Jopa uudet alueet hyvin pian. Kunnossapito kerrostaloissakin vähän niin ja näin, ellei ole rahaa uusia vaikka käytävillä jotain tai ala-aulaa. Mattoja. Tunkkaista, ellei tuule tai ilma vaihdu. Myös suunnitellaan tiiviisti, että luonto kadonnut, en tarkoita nyt hiirtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikaa infraa, autoja, jyrinää. Nättiä kodikasta kaivataan. Mutta siihen väliin joku kippaa laitoksia ja ties mitä rakennusta. Missä kodit. Nätit putiikit.
Elävien olentojen mieli kaipaa vaihtelua. Eläimet, linnut,, ihmiset- kaikki. Se on kaikille luonteva. Jos on tylsää, olennot väsyvät, koska aivot tarvivat virikkeitä. Tätä salaisuutta tiesivät ja osasivat käyttä muinaset rakentajat ja suunnittelijat ihan meidän vanhemmien synnyn saakka. Sitten kaikki lopahti. Uudet tuulet, rahaa, valtaa valtasivat henkisten tietojen aseman. Pelkästän materialismi ei pystyy tekemään onnelliseksi edes upporikkaita, jos ei ole henkisiä arvoja eikä sydäntä. Nykyajalla on lisäntynyt vielä köyhyys, ahneus ja siitä tuleneva tinkiminen rakennusten ulkonäosta ja ulkomuodosta. Betooni, lasi, metalli- kylmä, ankea elinympäristö, jos väreillä ei leikitä. Mutta tylsäät, mitäänsanomattomat boksit, kivilaatikot, makaalat. Siksi ihmiset ovaat väsyneitä. Ei mitään vaihtelua eikä virikkeitä aivoille eikä sielulle. Yksitoikkoisuus. Ajan henki. Voi, kui meillä olis satoja vuosia sitten elänyitä arhitektejä ja rakentajia. Tehkää siksi kodit sisäpuolelta omannäköisiksi, että olisi edes yksi pieni pläntti maailmassa, mikä miellyttää silmiä ja sielua, henkeä ja elämä. Ja ollaan ystävällisiä toisiinsa kohti. Sekin autaa harmassa arkipäivässä niin paljon. Hyvä sana, käytös, hymy naapureille, tietä kohtaaville, kaupoissa, uimarannalla, kaikkialla. Meidän todelline rikkaus ollaan ME ITSE. Ei rahaa, ei valtaa. Vaan me ja meidän henkinen rikkaus- lämpö, huolehtivaisuus, rakkaus, ystävällisyys, kohteliaisuus. Ja rakennuksessa toivoisin, että ei sen määrä, vaan viihtyvyys ja ihmisläheisyys, laatu ja kodikuus tullaan tulevaisuudessa huomion ottaman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä ole varaa tehdä nykyään. Silloin kun rakentaminen oli kunnolla alipalkattua niin tehtiin koristeellisempia julkisivuja. Jos tai kun paikallisella sanelulla saadaan palkat poljettua niin teoriassa olisi varaa mutta ahneet pitää rahat itse. Muutenkin raksoilla on suurin osa ulkomaalaisia koska niitä saa halvemmalla. Ei mitään puoluetta ole koskaan kiinnostanut tuo halpatyön käyttö suomessa. Haukutaan vain työttömiä koska se on helpointa.
Nykyään puuta on helppo muokata entisaikoihin verrattuna. Ennen koristeet tehtiin käsityökaluilla ja nykyään taas on koneet millä ne voi tehdä.
Mikä on ennen? Esim 1910-luvun rautatieasemien puiset koristeleikkaukset tulivat oman aikansa talotehtaalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä ole varaa tehdä nykyään. Silloin kun rakentaminen oli kunnolla alipalkattua niin tehtiin koristeellisempia julkisivuja. Jos tai kun paikallisella sanelulla saadaan palkat poljettua niin teoriassa olisi varaa mutta ahneet pitää rahat itse. Muutenkin raksoilla on suurin osa ulkomaalaisia koska niitä saa halvemmalla. Ei mitään puoluetta ole koskaan kiinnostanut tuo halpatyön käyttö suomessa. Haukutaan vain työttömiä koska se on helpointa.
Nykyään puuta on helppo muokata entisaikoihin verrattuna. Ennen koristeet tehtiin käsityökaluilla ja nykyään taas on koneet millä ne voi tehdä.
Mikä on ennen? Esim 1910-luvun rautatieasemien puiset koristeleikkaukset tulivat oman aikansa talotehtaalta.
Nykyään esim. tietokoneohjattu jyrsin tekee koristereunaa. Tai siis tekisi jos funktionalistista arkkitehtuuria ei olisi keksitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen ei tarvinnut niin välittää palkanmaksusta.
Vierailija kirjoitti:
No mietipä, kumpi on halvempi valmistaa. Nykyisen mallinen suorareunainen maitotölkki vai erikoisesti muotoiltu, erkkereitä sisältävä maitotölkki. Siinä vastauksessa on nykyisen rakentamisen suuntaviiva.
Siinä olisi kumminkin markkinarako firmalle. Tehdä jänniä asuntoja tavalliselle kansalle. Menestys olisi taattu koska Suomessa kirjaimellisesti kukaan ei tee sellaisia muutaman miljonäärin asuntoa lukuunottamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin yksittäinen syypää on elementti rakentamisen keksiminen. Se on nopeaa, tehokasta ja ennenkaikkea halpaa verrattuna hirsirakentamiseen tai kivi/tiilirakentamiseen. Elementtirakentaminen muutti pysyvästi suomalaisen rakennuskulttuurin ja kaupunkikuvan.
Halpaa mutta ei kuitenkaan niinkun kuluttajalle halpaa. Ilmeisesti meidän elintaso on oikeasti syöksykierteessä kun valmistus vaan halpenee mutta suhteelliset hinnat nousee.
Uudet talot on sitten hinattava täyteen viihderelektroniikkaa kun ympäristö on niin syöpäisen ankea ja luotaanpotkiva, kuin on täysvalkoinen keittiö tahi täyteentatskattu eloveenatukkainen sorjavartinen suomineito
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän meillä Suomessa ole kuin tyhjiä katuja. Jopa parvekkeet on tyhjiä. Väki on ilmeisesti somessa tai katsoo TV:tä koko ajan.
Raha ja raaka bisnes tappaa kaiken kauniin ja laadun maailmasta.
Maailmansotien välissä rakennettu Helsingin Vallila on todella kaunis. Se on myös Suomen finanssialan mekka.
Et ole viissiin kuullut Porvoon Länsirannasta? Sitä on kovasti kehuttu kauniiksi ja siellä on kauniita kukkaistutuksia ja suihkulähteitäkin, kannataa käydä katsomassa.
Älä tosin muuta sinne, ne talot on kauniita, mutta aivan paskoja kun on rakennettu huonolle perustalle.
Vierailija kirjoitti:
Ennen ei tarvinnut niin välittää palkanmaksusta.
9 euron työt tulivat vasta 2000-luvulla.
Vasemmisto vihaa kauneutta. Roger Scruton kertoo lisää.
Le Corbusieria ja muita modernisteja on arvosteltu mekanistisesta ihmiskäsityksestä, joka jättää huomioimatta ihmisten tarpeet sekä ihmisyhteisöjen toiminnan.
Historioitsija ja kaupunkiteoreetikko Lewis Mumford kirjoitti teoksessaan Yesterdays City of Tomorrow, että Le Corbusierin pilvenpiirtäjillä ei ole mitään muuta perustetta olemassaoloonsa kuin se tosiasia, että niiden rakentaminen on tullut teknologisesti mahdolliseksi. Mumford kirjoitti myös, että Le Corbusierin ihannoimilla avoimilla ruohokentillä ei ole perustetta olemassaoloon, sillä ne eivät sijoittelunsa tai muotonsa vuoksi houkuttele ihmisiä.
Kaupunkiteoreetikko ja toimittaja Jane Jacobs kritisoi Le Corbusierin kaupunkiajattelua teoksessaan The Death and Life of Great American Cities. Jacobs kuvailee ihmisten ja yhteisöjen toimintaa rakennetussa ympäristössä ja argumentoi, että Le Corbusierin ihannemallin mukainen kaupunki tuottaa turvattomuutta, epäviihtyisyyttä ja taloudellista tehottomuutta.