Seitsemän vuoden ikäero liikaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa iässä ollut mutta nyt kun ollaan 48 ja 55 niin alkaa tuntua ja näkyä. Valitettavasti.

Millä tavoin teillä tuntuu ja näkyy? 

Meillä M47 ja N60 ja mies ehkä "potee ikäänsä", mitta muuten tahti aika sama. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei ole liikaa. Meillä on 13 vuotta ikäeroa, olen itse vanhempi. Nainen oli mun tuutori, kun olin fuksi."

Siis hetkinen. 13 vuotta tuutoriaan vanhempi fuksi ?? Missäs tämmöistä on...

 

Ihan yliopistossa. Jokainen ei aloita kolmannen asteen opintoja heti lukion jälkeen. Lisäksi moni vaihtaa alaa.

Ei. Omien vanhempieni ikäero on 7 vuotta.

Varaudu siihen että lapsia pian. Koska biologinen kello ja naisen parhaat hedelmällisyysvuodet päättymässä

Riippuu yksilöistä, vuosina ei ole iso ero.

Kätevä testi on, voiko toinen teistä olla iältään toisen vanhempi (eli vähintään noin 15 - 20 v) - jos voi, ikäero voi olla jossain vaiheessa rasite.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa iässä ollut mutta nyt kun ollaan 48 ja 55 niin alkaa tuntua ja näkyä. Valitettavasti.

Millä tavoin teillä tuntuu ja näkyy? 

Meillä M47 ja N60 ja mies ehkä "potee ikäänsä", mitta muuten tahti aika sama. 

 

Joo, no teillä onkin mies nuorempi, mikä tuossa iässä tasaa tahtia, koska naiset yleensä elää terveempinä ja vanhenee hitaammin.

Meillä siis mies vanhempi, ja jossain viidenkympin kohdilla miehen ikääntyminen tuntui kiihtyvän. Painoa kertyy, polvia kolottaa, liikkuminen hidastuu. Itse naisena olen samoissa mitoissa kuin parikymppisenä ja joogaharrastuksen myötä tullut vuosi vuodelta vain notkeammaksi. Juuri tuossa vähän aikaa sitten totesin, että muutaman vuoden harjoittelun jälkeen jalat menee taas niskan taakse ihan kuin nuorena voimistelijana.

Miehellä jo kaikenlaisia vaivoja ja lääkityksiä, minulla ei mitään. 

Ja näkyy se henkiselläkin puolella, mies viihtyisi vain kotona, minulla vielä olisi paljonkin koettavaa ja nähtävää.

En ole silti eroamassa ja rakkautta on paljon.

Ei lähellekään liikaa! 

ei oo, kaikki aina tapauskohtaista. 20 vuottakin menee jos toinen 20 ja toinen 40. mutta usein tuollainen 10 vuotta eroa toimii. niinistöillähän on iiiso ikäero ja heillä se ei näy,eli tapauskohtaista

Kyllähän 7 vuotta vanhempi nainen nopeammin rupsahtaa kuin oman ikäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei ole liikaa. Meillä on 13 vuotta ikäeroa, olen itse vanhempi. Nainen oli mun tuutori, kun olin fuksi."

Siis hetkinen. 13 vuotta tuutoriaan vanhempi fuksi ?? Missäs tämmöistä on...

 

Yliopistoissa ja korkeakouluissa voi aloittaa opiskelun vaikka kuusikymppisenä.

Hah. Meillä on ikäeroa 17 vuotta emmekä sen enempää itse kuin kukaan ulkopuolinenkaan huomaa sitä. Jos jotain pientä eroa on niin itse vanhempana olen paremmassa kunnossa ja urheilullisempi kuin nuorempi puoliso.

Meillä on ikäero 29 vuotta. Minä 42v mies ja nainen vanhempi.

Mieheni on 7 vuotta nuorempi. Aiemmin se ei näkynyt mutta nyt kun olen yli 50 ja mies nuorempi niin on totta että alan rupsahtaa ja vaikka mieskin on vanhentunut niin hän ei ole rupsahtanut vaan on aika elinvoimainen toisin kuin itse olen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa iässä ollut mutta nyt kun ollaan 48 ja 55 niin alkaa tuntua ja näkyä. Valitettavasti.

 

Totta, vaimo ei meinaa pysyä enää mukana minun vauhdissa. M55, N48

Tuo on loistava vaihe vaihtaa nuorempaan naiseen. Esim. n 35 ikävuoden kieppeillä olevilla naisilla on vielä usein jonkin verran elämänhalua ja iloisuutta jäljellä eli saat helposti 10 vuotta lisää hyviä vuosia suhteeseen ja elämään vaihtamalla nuorempaan.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on 7 vuotta nuorempi. Aiemmin se ei näkynyt mutta nyt kun olen yli 50 ja mies nuorempi niin on totta että alan rupsahtaa ja vaikka mieskin on vanhentunut niin hän ei ole rupsahtanut vaan on aika elinvoimainen toisin kuin itse olen.

Ratkaisu on yksinkertainen, miehelle nuorempi rakastajatar. Siitä hyötyvät pitkällä tähtäimellä te kaikki.

No meillä on kaksi vuotta enemmän eli vaimo on 55 ja minä 46. Viitisentoista vuotta on oltu yhdessä ja ei ole juuri haitannut mut viime vuosina jotenkin alkanut se ero näkymään. Vaimo on alkanut pikkuhiljaa jotenkin "mummoontua" ja välillä tuntuu melkein kun olisimme ihan eri sukupolvea. Ehkäpä se tuosta jokusen vuoden päästä helpottaa kun alkaa pappavaihde itselläkin puskea pintaan, mene tiedä.