Kumppanin kohtuuttomat syytökset
Kumppanini vanhemmista äitinsä kuoli hänen ollessa lapsi. Minulla taas on edelleen molemmat vanhemmat, mutta toisen vanhempani puoliso on kuollut kun olin lapsi. Kumppani toisinaan huomauttelee tästä, väittää että olen "onnekas", päässyt elämässä helpolla enkä hänen mukaansa tiedä vaikeuksista mitään. Minusta tämä on kohtuutonta, vaikka myöhemmin yleensä katuu sanomisiaan ja pyytää anteeksi. Tietysti tänä tuntuu silti ikävältä, enhän minä ole syyllinen hänen vaikeuksiinsa. Ollaan puhuttu tästä monta kertaa, mutta aina jonkin vaikean asian hetkellä sama toistuu, hän ottaa esille oman lapsuutensa verratakseen hänen ja minun elämää. Onko turhaa toivoa että kumppani muuttaisi käytöstään?
Kommentit (24)
En suostuisi olemaan toisen syntipukki ja syyllistymään, kumppani vaihtoon jos omat traumat hallitsee elämää vielä aikuisena.
Ei ole sinun eikä kenenkään vika että hänen äiti kuoli. Tyhmää syyttää muita siitä.
Hän ei taida vain olla sinut sen asian suhteen. Hänen pitäisi itse työstää tuo asia, eikä kiusata sua.
Vierailija kirjoitti:
Hän ei taida vain olla sinut sen asian suhteen. Hänen pitäisi itse työstää tuo asia, eikä kiusata sua.
Niin, ilmeisesti ei. Hän kyllä puhuu asiasta aika usein, esimerkiksi juhlapäivät on hänelle myös melko vaikeita edelleen. Äitinsä siis kuoli 90-luvun lopulla. Olen yrittänyt ehdottaa esimerkiksi ammattiapua, mutta sitä hän ei halua, omasta mielestäänei tarvitse. Minun on vähän vaikeaa tehdä muuta. Toki voin kuunnella, mutta kun se aiheesta puhuminen kääntyy yleensä siihen vertailuun, miten hänellä on ollut ja miten minulla. Ap
Helposti ihmiset heittelee että joku on päässyt helpolla, ulkopuolisena et voi koskaan tietää.
Voisit ymmärtää kumppanisi menetystä. Ne jotka ei ole menettäneet vanhempaa ei voi ymmärtää mikä elämän mittainen trauma on menettää äiti lapsena. Voi olla että kotona ei ole ollut siivottua, lämmintä ruokaa, ehjiä vaatteita ja lämmintä syliä.
Narskuilla on tapana riitatilanteissa tai muissa vaikeuksissa uhriutua lapsuudellaan. Väistävät vastuuta asian käsittelyssä piiloutumalla uhri-identiteetin taakse. Yleensä tähän liittyy myös syyllistämistä.
Vierailija kirjoitti:
Voisit ymmärtää kumppanisi menetystä. Ne jotka ei ole menettäneet vanhempaa ei voi ymmärtää mikä elämän mittainen trauma on menettää äiti lapsena. Voi olla että kotona ei ole ollut siivottua, lämmintä ruokaa, ehjiä vaatteita ja lämmintä syliä.
Miksei se isä ole hoitanut näitä? Vai onko äiti ollut perheen kodinhoitokone?
Vierailija kirjoitti:
Mies on aina kohtuuton vaatimuksissa kun eihän mies saa naiselta vaatia mitään mutta nainen ei koskaan ole kohtuuton omissa vaatimuksissa miehelle kunnkaiken pitää mennä naisten ehdoilla
En löytänyt aloituksesta mainintaa kumppanin sukupuolesta. Kyllä tuollaiseen käytökseen pystyy nainenkin. Kokemusta on.
Entäs pariterapia jos ei suostu yksinään menemään? Kävisitte sitä tilannetta läpi miten se yleensä menee, hän ymmärtäisi, ettei sinun syyttäminen auta mitää ja sinä saisit keinoja tukea häntä paremmin asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Voisit ymmärtää kumppanisi menetystä. Ne jotka ei ole menettäneet vanhempaa ei voi ymmärtää mikä elämän mittainen trauma on menettää äiti lapsena. Voi olla että kotona ei ole ollut siivottua, lämmintä ruokaa, ehjiä vaatteita ja lämmintä syliä.
Huonoa käytöstä ei tarvitse ymmärtää eikä sietää. Nyt on sitäpaitsi kyse ihan aikuisista ihmisistä eikä nykyistä käytöstä voi aina laittaa lapsuuden piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Voisit ymmärtää kumppanisi menetystä. Ne jotka ei ole menettäneet vanhempaa ei voi ymmärtää mikä elämän mittainen trauma on menettää äiti lapsena. Voi olla että kotona ei ole ollut siivottua, lämmintä ruokaa, ehjiä vaatteita ja lämmintä syliä.
Oma moka jos ei pääse yli edes lapsuudestaan.
Todennäköisesti pointti on siinä, että kätiset ja nalkutat turhista jutuista, joihin sinulla ei olisi edes energiaa keskittyä, jos olisit elänyt rankemman nuoruuden kuten miehesi on. Mies on kasvanut vaikeuksien keskellä siihen, ettei kannata repiä stressiä turhuuksista niin elämässä jaksaa ja voi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti pointti on siinä, että kätiset ja nalkutat turhista jutuista, joihin sinulla ei olisi edes energiaa keskittyä, jos olisit elänyt rankemman nuoruuden kuten miehesi on. Mies on kasvanut vaikeuksien keskellä siihen, ettei kannata repiä stressiä turhuuksista niin elämässä jaksaa ja voi paremmin.
Uuu, oikein rankemman. Eihän tuossa kerrota ap:n mahdollisista vaikeuksista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti pointti on siinä, että kätiset ja nalkutat turhista jutuista, joihin sinulla ei olisi edes energiaa keskittyä, jos olisit elänyt rankemman nuoruuden kuten miehesi on. Mies on kasvanut vaikeuksien keskellä siihen, ettei kannata repiä stressiä turhuuksista niin elämässä jaksaa ja voi paremmin.
Uuu, oikein rankemman. Eihän tuossa kerrota ap:n mahdollisista vaikeuksista mitään.
Ja UUUUUUUUUUU, taaskaan ei tietty vika voi olla naisessa itsessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti pointti on siinä, että kätiset ja nalkutat turhista jutuista, joihin sinulla ei olisi edes energiaa keskittyä, jos olisit elänyt rankemman nuoruuden kuten miehesi on. Mies on kasvanut vaikeuksien keskellä siihen, ettei kannata repiä stressiä turhuuksista niin elämässä jaksaa ja voi paremmin.
Uuu, oikein rankemman. Eihän tuossa kerrota ap:n mahdollisista vaikeuksista mitään.
Ja UUUUUUUUUUU, taaskaan ei tietty vika voi olla naisessa itsessään.
Miten vika voisi olla naisessa kun se kumppani ihan itse kiukkuaa äitinsä menettämistä?
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti pointti on siinä, että kätiset ja nalkutat turhista jutuista, joihin sinulla ei olisi edes energiaa keskittyä, jos olisit elänyt rankemman nuoruuden kuten miehesi on. Mies on kasvanut vaikeuksien keskellä siihen, ettei kannata repiä stressiä turhuuksista niin elämässä jaksaa ja voi paremmin.
Juurikin näin..turhan ininän kuuntelu vie eroon..kun toinen ei jaksa prinsessaa
" Ollaan puhuttu tästä monta kertaa, mutta aina jonkin vaikean asian hetkellä sama toistuu, hän ottaa esille oman lapsuutensa verratakseen hänen ja minun elämää. Onko turhaa toivoa että kumppani muuttaisi käytöstään?"
On turhaa toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti pointti on siinä, että kätiset ja nalkutat turhista jutuista, joihin sinulla ei olisi edes energiaa keskittyä, jos olisit elänyt rankemman nuoruuden kuten miehesi on. Mies on kasvanut vaikeuksien keskellä siihen, ettei kannata repiä stressiä turhuuksista niin elämässä jaksaa ja voi paremmin.
Juurikin näin..turhan ininän kuuntelu vie eroon..kun toinen ei jaksa prinsessaa
Mikä on turhaa ininää? Eihän aikuinen ihminen voi herranjestas verrata kaikkea elämää oman äitinsä kuolemaan silloin kun itse oli lapsi.
Mies on aina kohtuuton vaatimuksissa kun eihän mies saa naiselta vaatia mitään mutta nainen ei koskaan ole kohtuuton omissa vaatimuksissa miehelle kunnkaiken pitää mennä naisten ehdoilla