Muita kenellä menee kaikki päin helvettiä?

Tästähän tuli pitkä ketju, ei onnistunut tämäkään :D

Täällä kohtalotoveri. Kaikki - koko elämä - menny päin helvettiä! Lue vaikka tota ketjua 'Miten toimitte riitatilanteissa' niin huomaat että on muitakin joilla kaikki menee päin helvettiä ja mikään fiksukaan toimintatapa ei johda muuhun kuin helvettiin. Teit miten tahansa niin aina on väärin.

Vierailija kirjoitti:

Täällä kohtalotoveri. Kaikki - koko elämä - menny päin helvettiä! Lue vaikka tota ketjua 'Miten toimitte riitatilanteissa' niin huomaat että on muitakin joilla kaikki menee päin helvettiä ja mikään fiksukaan toimintatapa ei johda muuhun kuin helvettiin. Teit miten tahansa niin aina on väärin.

Luin sen ketjun tämän aloituksen tekemisen jälkeen. Hassu sattuma että joku muu laittoi samankaltaisen aloituksen lähes samaan aikaan. En ole siis ainakaan ainut surkimus.

Valintoja, valintoja ap. 

Vierailija kirjoitti:

Valintoja, valintoja ap. 

Nyt et tiedä mistä puhut. Esim oma tai lapsen sairastuminen ei ole mikään oma valinta. Pilkka saattaa joskus napsahtaa omaan nilkkaan. 

Mies ilmoitti avioerosta yllättäen.

Selkä murtui 4:stä kohtaa ja jouduin jättämään työni. En pääse eläkkeelle, enkä saa työttömyyskorvauksia enkä muitakaan tukia. Sitten vanhempani joutuivat huijauksen kohteeksi ja menettivät kaikki rahansa, metsänsä ja asuntonsa maksaessaan huijareille. Oikeus oli sitä mieltä että huijarit tekivät täysin oikein, ei mitään rangaistuksia, ei korvauksia. Mieheni sairastui syöpään ja joutui jättämään työnsä. Paras ystäväni teki itsemurhan, kun ei kestänyt syöpähoitoja, niin hänkin sairastui syöpään. Kaksi muuta ystävääni joutuivat huijauksen kohteeksi ja menettivät rahansa ja asuntonsa. Tätini kuoli, setäni kuoli, toinen tätini kuoli ja toinen setäni kuoli, enoni kuoli ja yhtäkkiä minun täytyi järjestää 5 ihmisen perunkirjoitukset lyhyessä ajassa ja todeta että varattomia olivat. Sitten piti järjestellä asuntojen myynnit ja miettiä miten selvitä oman taloudellisen tilanteeni kanssa, samalla kun hoitaa miestäni, omia vanhempiani sekä huolehtia kahdesta asunnottomasta ystävästä. Tässä vaiheessa minulla meni vielä hyvin. Tilanne paheni, mutta annetaanpa olla.

Sedän ja siskon itsemurhat. Oman lapsen mielenterveysongelmat, itsetuhoisuus ja pitkäaikaissairaus. Avioero, velkataakka, vuokralla asumisen "häpeä". Ei ystäviä. Koen olevani epäonnistunut ihan kaikessa. Kulkee nähtävästi geeneissä. Työpaikka minulla sentään vielä on. 

Vierailija kirjoitti:

Selkä murtui 4:stä kohtaa ja jouduin jättämään työni. En pääse eläkkeelle, enkä saa työttömyyskorvauksia enkä muitakaan tukia. Sitten vanhempani joutuivat huijauksen kohteeksi ja menettivät kaikki rahansa, metsänsä ja asuntonsa maksaessaan huijareille. Oikeus oli sitä mieltä että huijarit tekivät täysin oikein, ei mitään rangaistuksia, ei korvauksia. Mieheni sairastui syöpään ja joutui jättämään työnsä. Paras ystäväni teki itsemurhan, kun ei kestänyt syöpähoitoja, niin hänkin sairastui syöpään. Kaksi muuta ystävääni joutuivat huijauksen kohteeksi ja menettivät rahansa ja asuntonsa. Tätini kuoli, setäni kuoli, toinen tätini kuoli ja toinen setäni kuoli, enoni kuoli ja yhtäkkiä minun täytyi järjestää 5 ihmisen perunkirjoitukset lyhyessä ajassa ja todeta että varattomia olivat. Sitten piti järjestellä asuntojen myynnit ja miettiä miten selvitä oman taloudellisen tilanteeni kanssa, samalla kun hoitaa miestäni, omia vanhempia

Miten vanhempiasi huijattiin noin pahasti?

Lapsi sairastui hiljattain pitkäaikaissairauteen, mies petti ja valehteli, ystävä sairastaa syöpää ja on saattohoidossa, itse olen sairastellut viimeisen vuoden, syy ei vielä selvillä. Talousvaikeuksia, masennusta, ahdistusta. Olen työtön. Ei montaa elossa olevaa ystävää, olen yksinäinen.  Omilla ja appivanhemmilla myös terveysongelmia, yksi parhaillaan sairaalassa. Tämän hetken elämäntilanne, vanhempia asioita en viitsi tähän edes avautua, siellä on paljon rankempiakin asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Tästähän tuli pitkä ketju, ei onnistunut tämäkään :D

Kuinka pitkän ketjun ajattelit saavasi kuudessa minuutissa?

No siis silleen asiat paperilla ok/hyvin. Pääsin AMK-kouluun(vihdoin pas katyöstäni eteenpäin). Olen 30-vuotias. Irtisanoin kalliin vuokra-asunnon, muutan edullisempaan. Olen ihan fiksu.

Noo sitten.. suurin osa terveysongelmistani on diagnosoitu mielenterveysongelmiksi. Vaikka harvinainen reumasairaus, jonka kanssa elin vuosia, ihmetellen miksi olen näin väsynyt ja kipeä, kun minähän kuvittelen kaiken? Minulle määrättiin vahvoja psyykenlääkkeitä. Nyt on myös seurallinen migreeni, ja jännitän kun lähden tätä diagnosoimaan seuraavaksi lääkärissä, eihän minua tuolloinkaan uskottu ja elämäni ja terveyteni paskottiin ja toi vaikuttaa edelleen.

Tuli sitten vaikeahoitoinen epilepsia diagnoosi, tuon takia lähti työt, ammatti, ajokortti ja en voinut enää edellisessä asunnossakaan asua. Tuli lukea uus ammatti, muuttaa, kulkea vain julkisilla ja metsästää työpaikkaa 12kk, alkuun löytyi vain 6kk määräaikainen, sekin apulaisena ollessa.

Niin ja vaikeahoitoinen epilepsia on ja pysyy, viimeinen kohtaus tuli eilen, sitä edellinen alkuviikosta. En muista milloin olisin ollut jopa 2 viikkoa ilman kohtausta. Ja mihinkään tk-eläkkeeseen tai muihin tukiin ei ole oikeutta, haettu on.

Vierailija kirjoitti:

Valintoja, valintoja ap. 

Miten valitset sen ettet saa syntymävian aiheuttamaa vaikeahoitoista neurologista sairautta? Mihin ei siiskään lääkkeetkään tehoa ja leikkaus ei ole mahdollinen.

Rankkoja kohtaloita ihmisillä. Ei voi muuta sanoa kuin tsemppiä. Koittakaa jaksaa.

Elän 800 euron nettotuloilla ja sain psoriasiksen, kalliit lääkkeet. Veljeni leikattiin 4 kertaa ja nyt jossain toipumislaitoksessa, maksaa yli 60 e per vuorokausi. 79-vuotias äitini jaksaa käydä kattomassa vain joka toinen päivä. Mutta hengissä ollaan toistaiseksi, jee!

Muutaman vuoden sisällä:

Vanhin lapsi jäi kiinni kannabiksen käytöstä, on jättänyt opiskelun kesken (tosin nyt jo aloittanut uuden) ja seurustelee tytön kanssa, joka käyttää/on käyttänyt aineita ja on rikostaustaa. Toiseksi vanhemmilla on vakava masennus ja on myös jättänyt opiskelut tämän takia, ei tietoakaan opiskeluista, mutta on kuntoutuksessa. 

Itselläni on todettu muutaman vuoden sisään parikin pitkäaikaissairautta, joihin ei ole hoitoa. 

Yhdellä lapsella on jatkuvasti jotain loukkaantumisia liittyen hänen harrastukseensa. 

Paha mieli jatkuvasti. Mies haukkuu, räyhää, syyttelee ja lopuksi mykkäkoulua ja mulkoilua. 

Vierailija kirjoitti:

Paha mieli jatkuvasti. Mies haukkuu, räyhää, syyttelee ja lopuksi mykkäkoulua ja mulkoilua. 

 

Eroa heti.

Olen yksin kahden teinin kanssa. Ex-Mies on olemassa mutta hänestäkin on pääosin vain harmia. En pysty alkaa luettelemaan kaikkea kurjuuttani kun menisi loma pilalle mutta lyhyesti.

Teen kolmea työtä ja olen hyvätuloinen ja silti rahat on aina loppu kun kaikki nyhtää minulta rahat (lapset, asunto, omakin elämäntapa). Teen järjettömästi vaativia töitäni mutta siitäkin saan palkaksi vain kateellisten ja katkerien haukut.

Elän sinkkuna ja olen rakastunut mutta mies käyttää minua törkeästi hyväkseen. Valehteli vuosia että on eronnut mutta eipä se nyt niin selvää olekaan. Tässä ajassa on saanut minut henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti niin koukkuun että en pääse irti. 

Olen vielä suht nuori ja kaunis ja miehiä olisi joka sormelle mutta sekin aiheuttaa stressiä ja harmia kun mua pidetään ylpeänä eikä kukaan kuulemma kelpaa. 

Kokonaisuudessaan elämäni koostuu siitä että kaikilla osa-alueilla minua käytetään hyväksi. Teen kaiken, hoidan kaiken, maksan kaiken mutta kiitokseksi saan vain panettelua. Olen yksin eikä kukaan rakasta tai pidä puoliani koskaan.

-N38