Miten määrität ja erottelet viisaan, fiksun, älykkään?

Ei mun tarvi määritellä.

Viisas on henkilö joka on kerryttänyt kauan ymmärrystään. Katsoo laajasti ja avarakatseisesti maailmaa.

fiksu on nokkela tyyppi joka on ns street-wise. Nopeaälyinen ja tarkkaavainen.

Älykäs on henkilö jonka aivojen kapasiteetti on keskivertoa merkittävästi suurempi jo lapsena. Hahmottaa asiat ja näkee pitkällä perspektiivillä.

Viisaalla on ymmärrystä ja näkemystä asioista. Hänellä on älyn lisäksi sydämen sivistystä.

Fiksu on hoksaavainen ja nopeaälyinen, havainnoiva, osaa toimia tilanteen vaatimalla tavalla.

Älykäs on kognitiivisesti kyvykäs, pärjää älykkyystesteissä. Voi olla matemaattisesti älykäs mutta yhtä hyvin tunneälykäs.

Kun katsoo ensin Paavo Arhinmäkeä,senjälkeen kaikki näyttävät viisailta,fiksuilta ja älykkäiltä.

Älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Vierailija kirjoitti:

Kun katsoo ensin Paavo Arhinmäkeä,senjälkeen kaikki näyttävät viisailta,fiksuilta ja älykkäiltä.

Jos antaa politiikan määrittää omaa ajatteluaan, myöntää olevansa tyhmä.

Fiksu nuori ei örvellä itseensa kännissa katuojaan.

Huippuälykkäällä voi olla virka korkeakoulussa mutta voi puuttua sosiaalisia taitoja

Viisas on kerännyt oppia omista ja muista elämänkokemuksista eikä lankea mihin tahansa mainokseen/villitykseen

up

Tunneäly puuttuu

Älykäs on usein kirjaviisas eli on tarttenut ja pystynyt hankkimaan tietoa tietolähteiden kautta kuten kirjat ennen ja tarttee olla hyvä muisti jotta tämä onnistuu. Kaikki tuo muu on sellaista mihin ei tarvita mitään tietolähteitä vaan ihminen ymmärtää muutenkin, luultavasti tunneäly johtaa jollakin tavalla kaikkea eikä tartte olla mitään semmosta jotain 'faktamuistamista' vaan tasokas ymmärtäminen on se juttu minkä avulla muistaa. Sydämen sivistys kuuluu myös tähän eli jotenkin on korkea moraalikin vaikka se ei ole minkäänlaisen kasvatuksen (=aivopesua) tulosta.

Kun on pakko tunnustaa että ihminen on älykäs mutta ei haluta menettää kasvoja, sanotaan älykkyys ei ole viisautta.

Yritetään dissata se toisen älykkys (koska se on osoittanut toisen osapuolen tyhmyyden kenties)

Jos viisauteen liittyy älyn lisäksi kokemus, eikö kokemus silloin lisää älykkään älykkyyttä. Muut sanat on subjektiivisia arvioita joiden merkitys riippuu kontekstista eli yleensä puhujasta.

Vierailija kirjoitti:

Älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Eli viisaus on pohjimmiltaan varovaisuutta, jopa pelkuruutta. Eli yhdistyy pohjimmiltaan neuroottisuuten.

Moni älykäs ihminen omaa paljon rahaa ja on miljonääri. Älykkäät ihmiset harjoittavat sijoitustoimintaa ja vähemmän älykkäät eivät sijoita niin aktiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Tunneäly puuttuu

Tunneäly kuuluu älykkyyteen.

Kokemukseni mukaan todella älykkäät ovat yleensä myös kauttaaltaan älykkäitä, mukavia ja usein myös kauniita. Sekä terveitä mieleltään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun katsoo ensin Paavo Arhinmäkeä,senjälkeen kaikki näyttävät viisailta,fiksuilta ja älykkäiltä.

Jos antaa politiikan määrittää omaa ajatteluaan, myöntää olevansa tyhmä.

Ei ole P. Orpo Paavoa fiksumpi.

Ne on samaa asiaa tarkoittavia sanoja. Ihmisen aivoissa on vaan sellainen juttu että homonyymejä ja synonyymejä aivot ei siedä. Siksi joko joku sanoista unohdetaan ja se häviää käytöstä tai mikä hauskempaa, sanojen merkityksiä aletaan täsmentää niin että lopulta sanat alkavat tarkoittaa (ainakin hieman) eri asioita.

Esim.suomen alkuperäinen sana kauniille oli soma. Se olisi hävinnyt kun germaanisista kielistä lainattiin sana skauniz (vrt ruotsin skön) muodossa kaunis. Mutta soma säilyikin koska merkitys muuttui niin ettei se olekaan ihan täysin sama kuin sanan kaunis merkitys. Tämä perustuu siihen että aivot pyrkivät taloudellisuuteen energiankulutuksen suhteen.

T: Urpo

Vierailija kirjoitti:

Ne on samaa asiaa tarkoittavia sanoja. Ihmisen aivoissa on vaan sellainen juttu että homonyymejä ja synonyymejä aivot ei siedä. Siksi joko joku sanoista unohdetaan ja se häviää käytöstä tai mikä hauskempaa, sanojen merkityksiä aletaan täsmentää niin että lopulta sanat alkavat tarkoittaa (ainakin hieman) eri asioita.

Esim.suomen alkuperäinen sana kauniille oli soma. Se olisi hävinnyt kun germaanisista kielistä lainattiin sana skauniz (vrt ruotsin skön) muodossa kaunis. Mutta soma säilyikin koska merkitys muuttui niin ettei se olekaan ihan täysin sama kuin sanan kaunis merkitys. Tämä perustuu siihen että aivot pyrkivät taloudellisuuteen energiankulutuksen suhteen.

T: Urpo

Jatkan vielä hiukan.

Voi käydä myös niinkin että osa kielen puhujayhteisöstä alkaa suosiakin toista muotoa ja toinen osa toista. Tämä saattaa olla eräs tekijä murteellistumisessa. Ja sanojen valinta liittynee puhujien identiteettiin. Voitaisiin siis kuvitella että olisi voinut syntyä kaksi murretta joissa toisessa on sana soma ja toisessa sana kaunis.

T: Urpo

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Eli viisaus on pohjimmiltaan varovaisuutta, jopa pelkuruutta. Eli yhdistyy pohjimmiltaan neuroottisuuten.

Se, joka hakeutuu ehdoin tahdoin tilanteisiin, joissa voi pelkästään tulla pataan, ei ole viisas eikä älykäs. Oikeasti viisas osaa tunnistaa ja väistää ne luonnostaan, eikä siinä ole jälkeäkään "neuroottisuudesta".

- eri

Ihan mutulla.