Miten määrität ja erottelet viisaan, fiksun, älykkään?

Eikö fiksu tule ruotsin sanasta fin? Sitä käytetäänkin tuossa merkityksessä, *laita fiksut vaatteet sinne tilaisuuteen*. Käsitän tämän sanan muutenkin enemmän sellaisena käytökseen liittyvänä, mm. hienotunteisuutena. On diskreetti, fiksu. Tarkoittaa kyllä jotenkin epämääräisesti myös älykkyyttä.

Ovela puuttuu.

Moni luulee että älykkyys ja viisaus on sama asia. Ei ne ole. Älykkyys on omaksutun tiedon käyttämistä ongelmanratkontaan tehokkaasti. Viisaus on vain olemassa olevan tiedon omaksuntaa siinä määrin että se merkittävästi eroaa massojen tietomäärästä. Massat eivät esin tiedä astronomiasta juuri mitään, vaikka tieto on olemassa jokaiselle. Älykäs taasen kykenee ratkaisemaan astronomisen ongelman tehokkaasti, eli käyttämään omistamaansa tietoa ongelmanratkaisuun.

Voi olla viisas, vaan ei älykäs. Tai älykäs, vaan ei viisas. On helpompaa esittää viisasta kuin älykästä. Älykkäät helposti kykenevät aistimaan kun he puhuvat älykkäälle, tai kun he puhuvat keskimääräiselle älykkyydelle tai sitä alemmalle tasolle. Se on käsittämättömän merkittävä ero tiedonkäsittelyssä ja sanavalinnoissa ja kehonkielessä.

Vähemmän älykäs ei edes ymmärrä mitä on tapahtumassa. Vähän sama kun yrittäisit puhua 10 vuotiaalle. Voi sen kanssa keskustelua yllä pitää mutta hyvin nopeasti huomaa että kanssakeskustelija ei kykene samaan ajattelun tasoon mitä itse.

Ja älykkyydestä puheen ollen, minulta itseltä on mitattu lapsuusiän ÄO 5 tunnin mittaisessa psykiatrisessa testissä. Se oli huomattavan korkea lukema. Yli 130. En ole kenellekään ennen sitä maininut, ei kiinnosta kerskua saati jutella siitä. Mutta kyllä sen huomaa kun puhun jollekin jolla on esim 90 ÄO.

Ja kyllä, tiedä  että tämä viesti näyttää ylimalkaiselta itsekehulta. Ei kiinnosta, se on totuus. Jos et kykene totuutta kohtaamaan niin katso peiliin

Vierailija kirjoitti:

Moni luulee että älykkyys ja viisaus on sama asia. Ei ne ole. Älykkyys on omaksutun tiedon käyttämistä ongelmanratkontaan tehokkaasti. Viisaus on vain olemassa olevan tiedon omaksuntaa siinä määrin että se merkittävästi eroaa massojen tietomäärästä. Massat eivät esin tiedä astronomiasta juuri mitään, vaikka tieto on olemassa jokaiselle. Älykäs taasen kykenee ratkaisemaan astronomisen ongelman tehokkaasti, eli käyttämään omistamaansa tietoa ongelmanratkaisuun.

Voi olla viisas, vaan ei älykäs. Tai älykäs, vaan ei viisas. On helpompaa esittää viisasta kuin älykästä. Älykkäät helposti kykenevät aistimaan kun he puhuvat älykkäälle, tai kun he puhuvat keskimääräiselle älykkyydelle tai sitä alemmalle tasolle. Se on käsittämättömän merkittävä ero tiedonkäsittelyssä ja sanavalinnoissa ja kehonkielessä.

Vähemmän älykäs ei edes ymmärrä mitä on tapahtumassa. Vähän sama kun yrittäisit puhua 10 vuotiaalle. Voi

Pääkohdista olen samaa mieltä paitsi siitä että voisi omaksua valtavasti tietoa olematta älykäs ollen siis *vain* viisas. Tiedon omaksuminen edellyttää sen muistamista, ja muisti on olennainen osa älykkyyttä.