Miksi ihmiset pyytää käytetyistä tavaroistaan ihan järkyttäviä hintoja?

Myyjähän voi hinnoitella tuotteensa miten parhaaksi katsoo. Ostaja ei osta mikäli ei ole halukkuutta tai kykyä maksaa, jolloin kamppeet jää myyjälle käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Mun kokemus taas on, että kaikki pitäisi antaa ilmaiseksi. Kun mieluusti antaisinkin, mutta en jaksa viedä niitä sinne kirpparille, silitellä vaatteita, siivoilla pöytää jne. Ja maksaa päälle siitä pöydästä. Siksi heitän pääosin roskiin tosi hyvääkin tavaraa. Mm. lasten ja teinin merkkivaatetta, vähän käytettyjä juhlakenkiä jne. Joskus vien UFF:n laatikkoon. Ei vaan ihan oikeasti huvita jossain pisteessä tuo nappikauppa. Vaiva ja saatu raha ei oikein kohtaa.

Jotkut sanoo, että myy netin kautta. Se vasta mukavaa onkin. Hakijaa ei näy, olemattoman pienestä hinnastakin pitää vielä vääntää ja pahimmat keksii tuotteesta näkymättömiä vikoja, jotta vielä siitä minimihinnastakin laskisin lisää. Tekisi mieli sen ostajan nähden potkia se tavara tuusannuuskaksi ja sanoa, ettei se ole enää myynnissä. 

Esimerkki viimeistä: Ostin lapselle tosi kauniin Tunturin pyörän apupyörillä. Siis ihan uuden. Ostin vaan liian pienen

En ole vielä koskaan yrittänyt myydä mitään käytettyä tavaraani. En usko pääseväni tuntipalkoille. Vaatteet saa ihan sujuvasti kiertoon jättämällä pelastusarmeijalle, konttiin ja huonokuntoiset tekstiilikeräykseen. On se kumma, kun ei muita vaihtoehtoja tule mieleen kuin kaupittelu tai roskiinheitto.

Nykyisin vien kierrätykseen suuriman osan mitä en halua pitää.  Ovat varmaan siellä netonneet hyvin:). Aijemmin pidin kirppispöytää, en koskaan jäänyt miinukselle, mutta ei ne tienestit suuren suuria olleet. Varmaan alihinnoittelin osan.

Hassua on ollut, että nyt 10v  tuosta, alan nähdä omia vanhoja tavaroitani uudlleen myynnissä jossain.  Ovat siis olleet matkalla jo pitkään:).  Hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan saman kysymyksen voi esittää mikä koskee elektroniikkaa ja elintarvikkeira mitä myydään ylikansallisten brändien toimesta joiden materiaali-/valmistus -hinta kohoaa monia kymmeniä prosentteja. Nykyisessä markkinataloudessa puitteet kerskakulutuksen kasvulle ei synny tarpeesta vaan yltiökylläisyyden tavoittelusta ja statuksesta jota ohjaa himot ja halut. Tulisi ajatella egologisemmin kestävänkehityksen kannalta kulutustottumuksiiaan ottaen huomioon myös ne reppanat jotka tuotteita valmistaa alipalkattuina kehitysmaissa sidoksissa ylikansallisiin toimintatapoihin tuottaa tavaraa suhteellisesti maksamalla parempia palkkoja joita kehitysmaassa kyetään rahoittamaan.

Luuletko tosiaan suomalaisen hyvinvoinnin kiinnostavan maailmalla ketään? Kehitysavusta kiitokseksi avustuskohteet tukevat Venäjää. Minua ei kiinnosta tippaakaan kehitysmaan hikipajan duunarin työolot.

 

Asiaa viimeisellä, vaikka sen voisi ystävällisemmän ilmaista. Nähdäkseni kuluttaja ei voi tehdä yhtään mitään sille, miten tuotteita esim. Kiinassa tuotetaan. Kulttuuri on myös eri, kun ihmisiä kasvatetaan lapsesta asti yhteiskunnan muurahaisiksi. Se on hyvin erilainen maa, kuin esim. Suomi. Siinä on huonot, mutta myös äärimmäisen hyvät puolensa. 

Jos kuluttaja haluaa asioihin vaikuttaa, niin lähtökohtana on ostaa vain ja ainoastaan Suomessa tuotettua tuotetta. Siis materiaalien ja tuotannon osalta kokonaisuudessaan Suomessa tuotettua. Mikään avainlippu ei sitä nimittäin takaa. Sillä mm. ympäristökysymyksien kohdalla on suuria eroja. Pulma tulee toki elektroniikan kohdalla, jota täällä ei valmisteta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kokemus taas on, että kaikki pitäisi antaa ilmaiseksi. Kun mieluusti antaisinkin, mutta en jaksa viedä niitä sinne kirpparille, silitellä vaatteita, siivoilla pöytää jne. Ja maksaa päälle siitä pöydästä. Siksi heitän pääosin roskiin tosi hyvääkin tavaraa. Mm. lasten ja teinin merkkivaatetta, vähän käytettyjä juhlakenkiä jne. Joskus vien UFF:n laatikkoon. Ei vaan ihan oikeasti huvita jossain pisteessä tuo nappikauppa. Vaiva ja saatu raha ei oikein kohtaa.

Jotkut sanoo, että myy netin kautta. Se vasta mukavaa onkin. Hakijaa ei näy, olemattoman pienestä hinnastakin pitää vielä vääntää ja pahimmat keksii tuotteesta näkymättömiä vikoja, jotta vielä siitä minimihinnastakin laskisin lisää. Tekisi mieli sen ostajan nähden potkia se tavara tuusannuuskaksi ja sanoa, ettei se ole enää myynnissä. 

Esimerkki viimeistä: Ostin lapselle tosi kauniin Tunturin pyörän apup

En ole vielä koskaan yrittänyt myydä mitään käytettyä tavaraani. En usko pääseväni tuntipalkoille. Vaatteet saa ihan sujuvasti kiertoon jättämällä pelastusarmeijalle, konttiin ja huonokuntoiset tekstiilikeräykseen. On se kumma, kun ei muita vaihtoehtoja tule mieleen kuin kaupittelu tai roskiinheitto.

 

Parin euron nappikauppaa vaatteista ei huvita tehdä, kun on yrittäjä. Voin tehdä saman ajan töitä ja tienata oikeaa rahaa, kun istuisin odottelemassa av varaajaa joka aika varmasti saa tiistaina auton lainaan.

Alle 40e tavarat suoraan hyväntekeväisyyteen. 50e alkaa olla hinta jolla kannattaa hetki säätää noutoja.

Aina täällä on näitä jotka luulee että ainut myytävä on ne hiton lumput. Eikö teillä muuta ole?

Monet ostavat maailmankatsomuksellisista syistä mieluummin käytettyjä kuin uusia tuotteita. He haluavat minimoida hiilijalanjälkensä. Joissain piireissä on coolia sanoa että ostin tämän paidan kirpputorilta.

Mitä järkyttäviä hintoja?! Pyysin aikoinaan käytetystä hyväkuntoisesta telkkaristani 100 e, olin aikoinaan ostanut sen 500 eurolla. Sain sen sitten myytyä mukisematta yhdelle tutulleni kun ei nettikansalle kelvannut. Sitten myin paljon hyväkuntoista pc-elektroniikkaa hintaan 10-30 € ja noistakin hinnoista pihit pa...kat halusivat tinkiä, mutta odottelinpa niin kauan, että tuli hyviä ostajia vastaan (ei se odottelu haitannut sillä se tavara oli seisonut ja vienyt tilaa aiemminkin). Köyhien mielestä kaikki pitää saada ilmaiseksi! On se jännä, että nämä ahneet kääntävät asian täysin toisin päin! Ilmaiseksi ei missään nimessä mitään pidä antaa, sillä se aiheuttaa vain hintahäiriötä markkinoilla ja tekee ihmisistä ylimielisiä! Ennemmin sit heittää vaikka pois! Mutta tuo nyt mitä olen saanut myytyä ihan kelpo tuotteita "kierrätykseen", elikä ettei nyt mene sentään sit kaatopaikalle turhaan, niin on siitä tullut sellainen 200 e ja samalla olen saanut lisää tilaa kotiini. Win-win. Fakta silti on, että porukka ei suostu maksamaan edes melkein käyttämättömistä tuotteistakaan melkein mitään, koska HE ovat ahneita ja tosiaan ilmaiseksi pitäisi saada. Silti myyjien ei pidä ryhtyä antamaan MITÄÄN pois ilmaiseksi, vaan tavaralle pitää aina löytyä kohtuullinen hinta. Ei siis mitään tunnelisiä, vaan sellainen hinta, ettei se tunnu ilmaiselta. Sekin ettei tuotteella ole enää takuuta, ei ole mikään tekosyy saada jotain tuotetta ilmaiseksi tai jollain naurettavan pienellä hinnalla. Myyjähän se siinä kuitenkin joutuu tuotteen pakkaamaan, laittamaan fyllit, viemään smartboksiin yms. ja ostaja vaan pistää rahaa tilille ja odottaa p...seellään. Esimerkiksi Aku Ankan taskukirjoja (heitin sit vaan pois) en saanut myytyä ollenkaan, vaikka kpl-hinta olisi ollut 50 snt. Kun miettii nykyistä inflaatiota, niin tuo on suorastaan ryöstöhinta ja pitäisi inflaation näkyä myös käytetyssä tavarassa. Jos joku on ihan itse sössinyt raha-asiansa tai on muuten vaan kitupiikki ja ahne ja haluaa kaiken ilmaiseksi, niin se ongelma on hänen korviensa välissä!

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä pyytää saa mitä vaan haluaa. Ostaja taas päättää mitä haluaa maksaa. Nuo kaksi kohtaavat tai sitten eivät. 

Mulla olisi aina ollut kaikki semmosta parempaa, mikäli olisin aina ja joka paikassa voinut päälliköidä ja määrätä hinnan. "Anna nyt tänne se Rolex, niin mä maksan siitä sulle pari sataa. Ei se sen enempää maksa, kun mä sen tästä putiikista tuohon kadun puolelle kannan." Joo, tässähän olisi oikein autoillakin ajeltu. 

Niin, kirppareilla ja käytetyn tavaran kaupassa se tinkimiskulttuuri elää ja voi hyvin. Harmi kun ei oikein muualla ostaja voi määrätä hintaa. Härskeimmät ottaa tavaran ja myyjä joutuu vielä antamaan rahaa, jotta tämä Euroopan omistaja kelpuuttaa myytävän tavaran ja vie sen mennessään. Kylkiäisiksi ottaa vielä korut ja sormukset. Mennessään paukuttelee henkseleitään tyytyväisenä voiton merkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Aina täällä on näitä jotka luulee että ainut myytävä on ne hiton lumput. Eikö teillä muuta ole?

Kyllä minulla on paljon muutakin ostettavaa ja niissä hinnat vasta nousevatkin.

Harrastan esim. valokuvausta ja olen ostellut torin kautta paljon vanhoja filmiajan järjestelmäkameran objektiiveja jotka saa adapterilla kiinni digijärkkäriin.

Vielä pari vuotta sitten ihan perusobjektiiveja (ei toki Leica, Nikon tms) 15-20€ kappale ja tähän hintaan näitä oli kiva kokeilla koska vanhat objektiivit tuottavat ihan erilaisen kuvan kuin uudet.

Nyt minimihinta näyttää pompanneen jonnekin 40-60€ luokkaan eikä tarvitse olla mitenkään erikoinen linssi että pyydetään jo satasta.

Samaan aikaan kiinalaiset valmistajat tekevät vanhoista  objektiiveista optisesti parempia kopioita joissa on nykyaikaiset pinnoitteet alkaen 80€. Ei ole mitään järkeä ostaa enää jotain jumittavaa 40v objektiivia jossa on hiukan pölyä ja homepilkkuja sisällä käytännössä samaan hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Myyjähän voi hinnoitella tuotteensa miten parhaaksi katsoo. Ostaja ei osta mikäli ei ole halukkuutta tai kykyä maksaa, jolloin kamppeet jää myyjälle käsiin.

Niin, aihe siis oli, että miksi hinnoitellaan yläkanttiin. Ei että voiko tuotteet hinnoitella haluamallaan tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myyjähän voi hinnoitella tuotteensa miten parhaaksi katsoo. Ostaja ei osta mikäli ei ole halukkuutta tai kykyä maksaa, jolloin kamppeet jää myyjälle käsiin.

Niin, aihe siis oli, että miksi hinnoitellaan yläkanttiin. Ei että voiko tuotteet hinnoitella haluamallaan tavalla.

Köyhälle ja kitupiikille kaikki on kallista!

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkyttäviä hintoja?! Pyysin aikoinaan käytetystä hyväkuntoisesta telkkaristani 100 e, olin aikoinaan ostanut sen 500 eurolla. Sain sen sitten myytyä mukisematta yhdelle tutulleni kun ei nettikansalle kelvannut. Sitten myin paljon hyväkuntoista pc-elektroniikkaa hintaan 10-30 € ja noistakin hinnoista pihit pa...kat halusivat tinkiä, mutta odottelinpa niin kauan, että tuli hyviä ostajia vastaan (ei se odottelu haitannut sillä se tavara oli seisonut ja vienyt tilaa aiemminkin). Köyhien mielestä kaikki pitää saada ilmaiseksi! On se jännä, että nämä ahneet kääntävät asian täysin toisin päin! Ilmaiseksi ei missään nimessä mitään pidä antaa, sillä se aiheuttaa vain hintahäiriötä markkinoilla ja tekee ihmisistä ylimielisiä! Ennemmin sit heittää vaikka pois! Mutta tuo nyt mitä olen saanut myytyä ihan kelpo tuotteita "kierrätykseen", elikä ettei nyt mene sentään sit kaatopaikalle turhaan, niin on siitä tullut sellainen 200 e ja samalla

Jos kukaan ei maksa pyytämästäsi tuotteesta, pyydät liikaa. Vika ei ole muissa.

En maksaisi esimerkiksi itse penniäkään ventovieraan kaupittelemasta telkkarista, koska joka penni olisi hukkaan heitettä rahaa, jos se ei toimi. Se, kuinka paljon joku on itse maksanut tuotteesta, on yhdentekevää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myyjähän voi hinnoitella tuotteensa miten parhaaksi katsoo. Ostaja ei osta mikäli ei ole halukkuutta tai kykyä maksaa, jolloin kamppeet jää myyjälle käsiin.

Niin, aihe siis oli, että miksi hinnoitellaan yläkanttiin. Ei että voiko tuotteet hinnoitella haluamallaan tavalla.

Köyhälle ja kitupiikille kaikki on kallista!

Eikö ole kumma, kun muut ihmiset ei suostu ostamaan kaikkea mitä heille yrittää ylihinnalla dumpata?

Samaa olen ihmetellyt. Toki onhan enemmän niitä jotka pyytävät ihan sopivaa hintaa. Mutta joo, esim. 12€ käytetystä, ohueksi kuluneesta Nanson T-paidasta on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkyttäviä hintoja?! Pyysin aikoinaan käytetystä hyväkuntoisesta telkkaristani 100 e, olin aikoinaan ostanut sen 500 eurolla. Sain sen sitten myytyä mukisematta yhdelle tutulleni kun ei nettikansalle kelvannut. Sitten myin paljon hyväkuntoista pc-elektroniikkaa hintaan 10-30 € ja noistakin hinnoista pihit pa...kat halusivat tinkiä, mutta odottelinpa niin kauan, että tuli hyviä ostajia vastaan (ei se odottelu haitannut sillä se tavara oli seisonut ja vienyt tilaa aiemminkin). Köyhien mielestä kaikki pitää saada ilmaiseksi! On se jännä, että nämä ahneet kääntävät asian täysin toisin päin! Ilmaiseksi ei missään nimessä mitään pidä antaa, sillä se aiheuttaa vain hintahäiriötä markkinoilla ja tekee ihmisistä ylimielisiä! Ennemmin sit heittää vaikka pois! Mutta tuo nyt mitä olen saanut myytyä ihan kelpo tuotteita "kierrätykseen", elikä ettei nyt mene sentään sit kaatopaikalle turhaa

"En maksaisi esimerkiksi itse penniäkään ventovieraan kaupittelemasta telkkarista, koska joka penni olisi hukkaan heitettä rahaa, jos se ei toimi. Se, kuinka paljon joku on itse maksanut tuotteesta, on yhdentekevää."

Toimivuuden voi taata ottamalla kuvan telkkarista jossa on kuva päällä ja toimii. Ja ottaa vaikka kuvan testikuvasta, jossa näkyy miten värit näkyvät telkussa. Onko tämä sinulle näin vaikeaa? Näköjään on. Ja muutenkin, jos myy laitteen jota väittää toimivaksi ja se sitten ei olekaan, niin kyseessä on petos ja siitä voi tehdä rikosilmoituksen. Miksi joku ku...ttaisi tällaisissa asioissa muutenkaan? Mainehan siitä menee. Ja olen saanut pelkästään positiivisia arvosteluja. Itse olen antanut negatiivisia sellaisille, jotka muka ostivat tuotteen, mutta jotka tekivätkin oharit. Oppiipahan! Ja voihan sitä ehdottaa alempaa hintaa jos ei suostu ylempää maksamaan. Ei ole vaikeeta!

53/55 Niin. Kannattaahan se käytetty televisio ostaa niin kuin sikaa säkissä, ettei viitsi tarkistaa laitteen toimivuutta. Jos vaan rehellinen myy, ettei ole mikään paskan kauppaaja, niin se antaa ostajalle luvan tarkastaa laitteen kunto. Jos kieltäytyy, niin siitä tietää, ettei ole ehjää myymässä, vaan yrittää saada vielä risan myytyä, ettei itse tarvitse pois kuljettaa. 

Asun Hietsun vieressä ja aina on näitä ärsyttäviä tinkaajia. Esim Marimekon mekoilla on vankka kannattajajoukko ja kerran otin kasan mekkoja ja pyysin niistä 50 e kpl.

Ei kauaa mennyt, kun joku tuli vinkumaan kirpparilla on kirpparihinnat, pitää tinkiä, maksan 10 e. Ei auttanut muu, kuin ottaa mekot pois hänen kädestä ja sanoa lähde pois. Jäi vielä vinkumaan ja ihmiset luuli on sairas.

Ei oo sulta pois, jos joku pyytää sun mielestä liikaa

Eilen olin kirpparilla ja sieltä saa aina naurut kun katselee hintoja. Käytetystä rievusta 29€. Olkoot vaikka kuinka merkkivaate niin en osta mitään kirpparivaatetta tuolla hinnalla. En edes sitä Marimekkoa. Varsinkaan kun en ole muutenkaan Marimekon ystävä. Etsin käytännöllistä ja ehjää vaatetta. Valitettavasti monissa kirpparivaatteissa on esim.vetoketju tai tasku rikki, saumat saattaa repsottaa. Nämä tulee tarkistaa ensimmäisenä vaatteesta. Ja jostain syystä kädet joutuu aina pesemään kirpparireissun jälkeen. Johtuuko likaisista vaatteista.

Vierailija kirjoitti:

Heh onko köyhilla varat vähissä perinteinen neuvo on jakakaa pärsettä sillä tienaa enemmän kun perustyöllä.

Ylipäänsä; onko kirppari oikeasti tarkoitettu tulonlähteeksi? Eikö niiden tarkoitus ole enemmänkin se, että pääset vanhasta tavarasta eroon ilman että menee kaatopaikalle, ja että joku vähävaraisempi saa sen tavaran oikeaan tarpeeseensa?