Suositteletko lonkkaleikkausta pahaan kulumaan? Jännitys estää mutta kipu pakottaa leikkauksen ajattelun.

Mene vaan. Tuttavilleni on tehty ja sanoivat että elämänlaatu parani huomattavasti. 

Leikkausjonoon vaan. Iso apu leikkaus.

Leikkaukseen heti

Mitä jännität? - selvitä se itsellesi.

Kun tiedät, että kivut joka yö tulevat, ota särkylääke jo ennakoivasti iltaisin, niin saat yhtenäisempiä yöunia.

Lonkkaleikkaus on Suomen sairaanhoidon menestystarina. Sitä on tehty pitkään, siinä on hyvä hoitopolku, se osataan diagnoosista lopputarkastukseen.

Läheiseni asuu yksin vanhassa ok- talossa maaseudulla.  Hän pääsi lonkkaleikkaukseen muutama vuosi sitten. Leikkaus ja kotiinpääsy 4 päivässä, joista 1. leikkauspäivä ja 4. kotiinpääsy. Mitään ulkopuolista apua hän ei tarvinnut kotiin, vaikka talossa on vain uunilämmitys ja ulkovessa. Kivut jäivät kuulema sairaalaan, ja hän kuntoutti itsensä saamiensa hoito-ohjeiden mukaan. 

Ymmärrän kyllä jännityksesi ap, mutta leikkaukseen olisi parempi päästä silloin, kun on vielä parempi kunto. Kipeän lonkan kanssa liikkuminen vähenee ja kunto huononee. Mene terveysasemalle ja käynnistä hoitosi. Leikkausjono voi olla pitkä, 6 kk hoitotakuu ei taida toteutua missään päin Suomea. Jonoon pääset vasta kun alkututkimus on tehty, ja leikkaus todettu tarpeelliseksi. 

Kävin hoitajalla ja sain kortisonipiikit ja kipugeeliä määrättiin. Ehdotin kyllä jo leikkausta kun en jaksa enää mutta hoitaja sanoi, että tajuanko kuinka iso leikkaus on kyseessä ja millainen kuntoutuminen siitä on. Että jos vielä kokeillaan kivunhoitoa. Sanoi kyllä, että jos ei helpota niin sitten laittaa lähetteen arvioivalle tiimille, että kannattaako leikata. 

-ap

Riippuu iästä. Ei kai vanhana sellaiseen enää lähdetä, leikkauksessa on aina riskinsä ja vanhoilla ihmisillä riskejä on enemmän kuin nuorilla

Vierailija kirjoitti:

Riippuu iästä. Ei kai vanhana sellaiseen enää lähdetä, leikkauksessa on aina riskinsä ja vanhoilla ihmisillä riskejä on enemmän kuin nuorilla

Olen 60-vuotias. -ap

Tiedätkö, mikä hoitajaa sinun tilanteessasi jarrutti? Onko sinulla paljon muita sairauksia? Oikein mikään ikäkään sinänsä ei ole nykyään esteenä.  Ehkä olet tavannut lääkärinkin? - eivät kai hoitajat anna nivelensisäisiä pistoksia. Pyydä vain leikkausjonoon - ei sinua leikata, jos olet liian huonokuntoinen. Voisit kyllä nyt jo saada apua myös fysioterapiasta ja lihaskuntoharjoittelusta. Se ei välttämättä tarkoita kipeiden alueiden rääkkäämistä, vaan muun kehosi jännityksen helpottamista ja toimintakykysi vahvistamista sekä nykyarkea että mahdollisesta leikkauksesta toipumista ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Kävin hoitajalla ja sain kortisonipiikit ja kipugeeliä määrättiin. Ehdotin kyllä jo leikkausta kun en jaksa enää mutta hoitaja sanoi, että tajuanko kuinka iso leikkaus on kyseessä ja millainen kuntoutuminen siitä on. Että jos vielä kokeillaan kivunhoitoa. Sanoi kyllä, että jos ei helpota niin sitten laittaa lähetteen arvioivalle tiimille, että kannattaako leikata. 

-ap

Minullakin kokeiltiin alussa ns. konservatiivista hoitoa, kunnes oli pakko leikata ensin toinen ja sitten toinen lonkka. Olin silloin nelikymppinen. Tästä on nyt aikaa jo 20 vuotta. Hoitaja ei tee leikkauspäätöstä. Kävin itse urheilulääkärillä. Leikkausjono on puoli vuotta, mutta jos sinullakin on lonkissa artroosi, se ei parane itsestään. Minuakin peloteltiin etteivät tekonivelet pysy kuin 5-10 vuotta, mutta ei minulla ole ollut mitään ongelmia. Totta kai leikkaus on iso kun reisiluu sahataan poikki, mutta mitä nuorempi potilas, sitä paremmin kuntoutuu. Olin ensimmäisen leikkauksen jälkeen sairauslomalla 2 kk, toisen jälkeen 3 kk, koska silloin oli talvi ja pääsi huonommin liikkumaan, mutta ei ole tarkoitus että kyynärsauvojakaan käytetään kovin monta viikkoa. Onnea matkaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu iästä. Ei kai vanhana sellaiseen enää lähdetä, leikkauksessa on aina riskinsä ja vanhoilla ihmisillä riskejä on enemmän kuin nuorilla

 

Olen 60-vuotias. -ap

70-vuotiaalla äidilläni lonkkaleikkaus ei onnistunut, joten suosittelen vaatimaan sitä nyt. Sinulla on paremmat mahdollisuudet kuntoutua hyvin.

Oikeasti kannattaa kysyä täältä eikä lääkäriltä. Täällä on huomattavasti parempi ymmärrys kirurgiasta kuin missään sairaalassa. Ja kyllä, tämä on sarkasmia

Tietenkin kannattaa mennä leikkausjonoon. Korona-ajalta tiedän ihmisiä, jotka joutui pyörätuolissa olemaan kipujen kanssa, kun jonot olivat 2 vuotta. Yksi leikattu tuttava on kuin herännyt henkiin leikkauksen jälkeen. Käy matkoilla ja vaelluksilla. Jos on ylipainoa, niin kannattaa keventää, niin on helpompi leikkauksesta toipua.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin kannattaa mennä leikkausjonoon. Korona-ajalta tiedän ihmisiä, jotka joutui pyörätuolissa olemaan kipujen kanssa, kun jonot olivat 2 vuotta. Yksi leikattu tuttava on kuin herännyt henkiin leikkauksen jälkeen. Käy matkoilla ja vaelluksilla. Jos on ylipainoa, niin kannattaa keventää, niin on helpompi leikkauksesta toipua.

Ei ole ylipainoa lainkaan. Sydänsairaus kylläkin. -ap

Hoitajalle voit sanoa, ettet tiedä leikkauksen isoudesta - koska et ole kirurgi (kivuista sen sijaan tiedät!). Kuntoutus on, sen sijaan, hyvin paljolti kiinni itsestäsi.

Joten, ei kun arvioitavaksi!

Anopilta toinen leikattu onnistuneesti ja odottaa toisen leikkausta. Ikää 73v ja on skarppi ja aktiivinen mummo.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu iästä. Ei kai vanhana sellaiseen enää lähdetä, leikkauksessa on aina riskinsä ja vanhoilla ihmisillä riskejä on enemmän kuin nuorilla

Anoppini leikattiin yli 80-vuotiaana. Elämänlaatu leikkauksen jälkeen parani huomattavasti.

Vierailija kirjoitti:

Leikkaukseen heti

Sinne pääse noin vaan, minulla on kumpikin lonkka rikki, mihinkään jonoon edes halua. Kävelykeppi apuna, kohta haen rollaattorin niin pystyn liikkumaan enemmän. Suvussa on nivelrikkoa, niin ne sitten minullakin menee ranteita myöten. Mutta tiedän liian paljon tällä alueella leikattuja joilla meni pieleen ja kävely huonompaa kuin ennen leikkausta 

Mikä sinua jännittää? Sairaalassa annetaan kaikki mahdollinen, että leikkaus sujuu kivuitta ja mielesi pysyy rauhallisena.

Itseltä leikattu 4 viikkoa sitten. Tuli kokotekonivel, eli 4 osaa. Elämän laatu on jo parantunut paljon. Ne kauheat kulumakivut ja liikerajoitus ovat poissa.

Vielä on vähän reidessä jäykkyyttä polvea ylös nostaessa, mutta oletan että paranee sekin jumpalle ja levolla. Mitä kauemmin pidät mieluummin pahenevat kivut ja kävelyvaikeudet, sitä vaikeampi toipuminen on. Itsestä on ihanaa päästä esim sänkyyn ja sängystä kivuitta, ja kaikki epätasaisten pintojen kävelyn ksmmokipu on tosiaan pois. Leikatessa minulla löytyi gradus 4 nivelrikko. Pian en olisi enää kävellyt.

Näyttää siltä että toivon työelämään takaisin. Porraskävely tuli jo takaisin n viikko sitten. Kyllä oli vähän voitto- kotiin- tunne. Samoin jo pääsen pieniä matkoja metsässä liikkumaan. Vähän valikoiden millaiseen menen, muttei varvikot enää haittaa. Osasta tuulenkaatoja jo pääsen yli. Sekin on aivan ihanaa, luontoihmiselle, ettei ole tien vanki enää.

Heh, Vauva-palstalta tätä kannattaakin kysyä...