Periaatteessa elämä on ihan ok, ei varsinaista masennusta, mutta jatkuvat itsetuhoiset ajatukset vaivaavat - kuulostaako tutulta?
Olisin kiinnostunut kuulemaan, onko muitakin tällaisia ihmisiä olemassa.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa kaikki on hyvin mutta eipä aamulla herääminen kiinnosta.
No siis mua ihan kiinnostaa. Töihinkin on ihan suht kiva lähteä.
Ap
Joo, minulla on jatkuva itsetuho käynnissä, enkä ymmärrä mikä siihen ajaa. Elämässä perusasiat ok: opiskelen hyvin työllistävälle alalle, pärjäilen rahallisesti ihan ok (ei lapsia + sinkku), tapaan toisinaan ihmisiä...
Joskus vaan iskee pahoja ahdistuskohtauksia.
Vierailija kirjoitti:
Joo, minulla on jatkuva itsetuho käynnissä, enkä ymmärrä mikä siihen ajaa. Elämässä perusasiat ok: opiskelen hyvin työllistävälle alalle, pärjäilen rahallisesti ihan ok (ei lapsia + sinkku), tapaan toisinaan ihmisiä...
Joskus vaan iskee pahoja ahdistuskohtauksia.
Saanko kysyä, minkä ikäinen olet ja oletko kärsinyt kauan tuosta?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oisko sulla vaan pakkoajatuksia?
Noh, eihän se mahdotonta ole, mutta en ehkä ole ihan sen tyyppinen ihminen. Yhdistän pakkoajatukset pakko-oireiseen häiriöön, joka mielessäni taas yhdistyy tietynlaiseen neuroottisuuteen, eikä se oikein sovi persoonallisuuteeni.
Ap
Minulla on ja tarvitsen näköjään jatkuvaa lääkitystä että saan ne ajatukset kuriin. Olen miettinyt että voiko se liittyä siihen että ollaan ihmisenä kehitytty niin pitkälle että aletaan kyseenalaistaa omaa olemassaoloa ja olemassa olon merkitystä ylipäätään. Ja kun ei sille ole mitään merkitystä niin vähän vaikea olla miettimättä sitä jatkuvasti ja varsinkin kun tulee vastoinkäymisiä niin ajatukset menee siihen että niinpä niin, tällaista pskaa, että eipä tää nappaa ja miksi pitäisi. Lääkettä sitten naamaan että jaksaa yrittää esittää että kiinnostaa.
Olen koukussa kahviin ja se on syy nousta.
Periaatteessa kaikki on hyvin mutta eipä aamulla herääminen kiinnosta.