ADHD yleinen Suomessa
Mietityttääkö muita, miksi Suomessa ADHD on näin yleinen, jo muita maita yleisempi. Mitataanko täällä oireita vaan tarkemmin tai jopa väärin vai voisiko esim. nykykoulu vaikuttaa keskittymiskykyä heikentävästi?
https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/lasten-ja-nuorten-adhd-diag…
Lääkärilehdessäkin epäillään mittausvirhettä eli diagnostisoidaan terveitä lapsia sairaiksi? Tämä kuulostaa huolestuttavalta, erityisesti poikien osalta.
Kommentit (93)
Lääkitys pois KOKONAAN adhd lapsilta, ellei ole ensin päässyt erityisopetukseen ja todettu kaikki keinot toivottomiksi. Ts. kun ei ole inhimillistä pitää lasta ilman. Näillä lääkitään nyt vanhempien ja opettajien hermoja, ja pilataan samalla lapsen AIVOT.
Aikuinen voi käyttää huumeita itse, jos haluaa.
Adhd ei tarvitse mitään lääkitystä. Se ei ole sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Lääkitys pois KOKONAAN adhd lapsilta, ellei ole ensin päässyt erityisopetukseen ja todettu kaikki keinot toivottomiksi. Ts. kun ei ole inhimillistä pitää lasta ilman. Näillä lääkitään nyt vanhempien ja opettajien hermoja, ja pilataan samalla lapsen AIVOT.
Aikuinen voi käyttää huumeita itse, jos haluaa.
Adhd ei tarvitse mitään lääkitystä. Se ei ole sairaus.
Lääkitys pois kokonaan > diagnoosien määrä tulee putoamaan todelliselle tasolle.
ADHD on kulttuurinen diagnoosi. Yhdysvalloissa sitä on enemmän kuin Suomessa, ja Japanissa taas selvästi vähemmän kuin Suomessa. Japanilaistaustaisilla yhdysvaltalaisilla sitä on yhtä paljon kuin muilla yhdysvaltalaisilla. Kaikkialla sitä on eniten syys-joulukuussa syntyneillä pojilla.
Eli kyseessä on kypsymättömyyden tai synnynnäisten piirteiden aikaansaama kyvyttömyys sopeutua ikätasoisiin normeihin. Entisaikaan adhd usein parani aikuisiällä kypsymisen myötä, nykyään taas aikuiset, jotka ovat lapsena selvinneet kohtuullisesti, kehittävät itselleen adhd-diagnoosin osana identiteettiään.
Vierailija kirjoitti:
Lääkitys pois KOKONAAN adhd lapsilta, ellei ole ensin päässyt erityisopetukseen ja todettu kaikki keinot toivottomiksi. Ts. kun ei ole inhimillistä pitää lasta ilman. Näillä lääkitään nyt vanhempien ja opettajien hermoja, ja pilataan samalla lapsen AIVOT.
Aikuinen voi käyttää huumeita itse, jos haluaa.
Adhd ei tarvitse mitään lääkitystä. Se ei ole sairaus.
Eiköhän lääkitys ole kuitenkin se viimeinen keino, kun lapsi ei pysty millään pärjäämään ilman sitä, ei muista, eikä jaksa keskittyä ja koulunkäynti kärsii. Vai onko sinulla tietoa, että lapsia olisi lääkitty väkisin tai evätty erityisopetus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks adhd ole periytyvä sairaus? Eli moni meistä aikuisista sairastaa sitä myös, muttei vaan ole koskaan tutkittu.
ADHD on taustaltaan monisyinen häiriö, ja se on osittain perinnöllinen. Yksittäistä geeniä, joka aiheuttaisi aina ADHD:n, ei ole tunnistettu, mutta useiden geenien on osoitettu lisäävän ADHD:n esiintymisen todennäköisyyttä. Henkilön, jolla on ADHD, lähisukulaisilla on keskimääräistä useammin tämä oireyhtymä.
ADHD ei ole sairaus, vaan ihmisen synnynnäinen ominaisuus. Häiriön keskeinen ongelma on vaikeus säädellä omaa tahdonalaista tarkkaavaisuuttaan. ADHD:n esiintyvyydeksi arvioidaan lapsilla ja nuorilla 47 prosenttia ja aikuisilla 24 prosenttia väestöstä.
Onhan se sairaus tai kehityshäiriö, joka estää mm. kokonaan tietyt ammatit
Autismin kirjoakin toiset sanovat ominaisuudeksi. En ymmärrä, miksi se olisi pelkkä ominaisuus, kun kyseessä kuitenkin on lääketieteellinen diagnoosi, joka annetaan, mikäli oireet hankaloittavat merkittävästi arkea ja elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks adhd ole periytyvä sairaus? Eli moni meistä aikuisista sairastaa sitä myös, muttei vaan ole koskaan tutkittu.
ADHD on taustaltaan monisyinen häiriö, ja se on osittain perinnöllinen. Yksittäistä geeniä, joka aiheuttaisi aina ADHD:n, ei ole tunnistettu, mutta useiden geenien on osoitettu lisäävän ADHD:n esiintymisen todennäköisyyttä. Henkilön, jolla on ADHD, lähisukulaisilla on keskimääräistä useammin tämä oireyhtymä.
ADHD ei ole sairaus, vaan ihmisen synnynnäinen ominaisuus. Häiriön keskeinen ongelma on vaikeus säädellä omaa tahdonalaista tarkkaavaisuuttaan. ADHD:n esiintyvyydeksi arvioidaan lapsilla ja nuorilla 47 prosenttia ja aikuisilla 24 prosenttia väestöstä.
Onhan se sairaus tai kehityshäiriö, joka estää mm. kokonaan tietyt ammatit
Tätä asiaa ei voi ihan näin yksinkertaistaen ajatella.
Se, että tämän hetkiset yhteiskunnalliset rakenteet ovat ahtaita tietyn tyyppisille ihmisille, ei tarkoita sitä että näillä ihmisillä olisi jokin häiriö tai sairaus. Läpi historiamme lukuisten saavutusten, aina tieteellisitä taiteellisiin, takaa löytyvät ADHD-aivot. Koko ajan saamme myös enemmän tietoa siitä, kuinka nimenomaa ADHD-ihmiset ovat olleet ihmislajia eteen päin vieviä yksilöitä kun ihmiskunta aloitti hitaan kehittymisensä.
ADHD on ominaisuus joka nähdään valitettavan usein vain ongelmana, koska niin harvalla neuroepätyypillisellä ihmisellä on mahdollisuuksia nyky-yhteiskunnassamme valjastaa ominaisuutensa hyötykäyttöön.
Aivan ohis, mutta minua ärsyttää suunnattomasti, että vuosisatoja sitten eläneille tieteen ja taiteen neroille kuvitellaan ADHD-aivot. Adhd on kulttuurinen ilmiö, jota ei ole ollut olemassa vasta kuin muutaman vuosikymmenen ajan. Itse asiassa voisi ajatella sen olevan luonnollinen vastareaktio yhteiskuntamme ongelmiin: kun yhteiskunta vaatii liikaa, diagnosoidaan ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Aivan ohis, mutta minua ärsyttää suunnattomasti, että vuosisatoja sitten eläneille tieteen ja taiteen neroille kuvitellaan ADHD-aivot. Adhd on kulttuurinen ilmiö, jota ei ole ollut olemassa vasta kuin muutaman vuosikymmenen ajan. Itse asiassa voisi ajatella sen olevan luonnollinen vastareaktio yhteiskuntamme ongelmiin: kun yhteiskunta vaatii liikaa, diagnosoidaan ihmiset.
Eikös heille ole kuviteltu ennemminkin autismin kirjoa? Se on eri asia kuin ADHD, vaikka molemmat toki neurokirjoon kuuluvatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks adhd ole periytyvä sairaus? Eli moni meistä aikuisista sairastaa sitä myös, muttei vaan ole koskaan tutkittu.
ADHD on taustaltaan monisyinen häiriö, ja se on osittain perinnöllinen. Yksittäistä geeniä, joka aiheuttaisi aina ADHD:n, ei ole tunnistettu, mutta useiden geenien on osoitettu lisäävän ADHD:n esiintymisen todennäköisyyttä. Henkilön, jolla on ADHD, lähisukulaisilla on keskimääräistä useammin tämä oireyhtymä.
ADHD ei ole sairaus, vaan ihmisen synnynnäinen ominaisuus. Häiriön keskeinen ongelma on vaikeus säädellä omaa tahdonalaista tarkkaavaisuuttaan. ADHD:n esiintyvyydeksi arvioidaan lapsilla ja nuorilla 47 prosenttia ja aikuisilla 24 prosenttia väestöstä.
Onhan se sairaus tai kehity
Vertaa esim. värisokeuteen tai r-vikaan, samalla tavalla nuo ominaisuudet vaikeuttavat ja rajoittavat elämää, mutta leimataanko heitä sairaiksi? Niimpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan ohis, mutta minua ärsyttää suunnattomasti, että vuosisatoja sitten eläneille tieteen ja taiteen neroille kuvitellaan ADHD-aivot. Adhd on kulttuurinen ilmiö, jota ei ole ollut olemassa vasta kuin muutaman vuosikymmenen ajan. Itse asiassa voisi ajatella sen olevan luonnollinen vastareaktio yhteiskuntamme ongelmiin: kun yhteiskunta vaatii liikaa, diagnosoidaan ihmiset.
Eikös heille ole kuviteltu ennemminkin autismin kirjoa? Se on eri asia kuin ADHD, vaikka molemmat toki neurokirjoon kuuluvatkin.
Varmaan sekä että. Varmaan kaikki haluavat samaistua johonkin da Vinciin tai Beethoveniin.
Vierailija kirjoitti:
ADHD on kulttuurinen diagnoosi. Yhdysvalloissa sitä on enemmän kuin Suomessa, ja Japanissa taas selvästi vähemmän kuin Suomessa. Japanilaistaustaisilla yhdysvaltalaisilla sitä on yhtä paljon kuin muilla yhdysvaltalaisilla. Kaikkialla sitä on eniten syys-joulukuussa syntyneillä pojilla.
Eli kyseessä on kypsymättömyyden tai synnynnäisten piirteiden aikaansaama kyvyttömyys sopeutua ikätasoisiin normeihin. Entisaikaan adhd usein parani aikuisiällä kypsymisen myötä, nykyään taas aikuiset, jotka ovat lapsena selvinneet kohtuullisesti, kehittävät itselleen adhd-diagnoosin osana identiteettiään.
Miksi kukaan haluaisi adhd-diagnoosia, ellei sitä oikeasti ole? Mitä siitä hyötyy?
Loppuvuodesta syntynyt poika voitaisiin jättää luokalle ja diagnoosi paranisi sillä vai paranisiko kuitenkaan? Ei kai diagnoosia voi määritellä kypsyyden mukaan, vaan vilkkauden ja tarkkaivaisuuden ongelmien mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks adhd ole periytyvä sairaus? Eli moni meistä aikuisista sairastaa sitä myös, muttei vaan ole koskaan tutkittu.
ADHD on taustaltaan monisyinen häiriö, ja se on osittain perinnöllinen. Yksittäistä geeniä, joka aiheuttaisi aina ADHD:n, ei ole tunnistettu, mutta useiden geenien on osoitettu lisäävän ADHD:n esiintymisen todennäköisyyttä. Henkilön, jolla on ADHD, lähisukulaisilla on keskimääräistä useammin tämä oireyhtymä.
ADHD ei ole sairaus, vaan ihmisen synnynnäinen ominaisuus. Häiriön keskeinen ongelma on vaikeus säädellä omaa tahdonalaista tarkkaavaisuuttaan. ADHD:n esiintyvyydeksi arvioidaan lapsilla ja nuorilla 47 prosenttia ja aikuisilla 24 prosenttia väestöstä.
Onhan se sairaus tai kehity
Viitaten autismiin niin autisti luokitellaan vammaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks adhd ole periytyvä sairaus? Eli moni meistä aikuisista sairastaa sitä myös, muttei vaan ole koskaan tutkittu.
ADHD on taustaltaan monisyinen häiriö, ja se on osittain perinnöllinen. Yksittäistä geeniä, joka aiheuttaisi aina ADHD:n, ei ole tunnistettu, mutta useiden geenien on osoitettu lisäävän ADHD:n esiintymisen todennäköisyyttä. Henkilön, jolla on ADHD, lähisukulaisilla on keskimääräistä useammin tämä oireyhtymä.
ADHD ei ole sairaus, vaan ihmisen synnynnäinen ominaisuus. Häiriön keskeinen ongelma on vaikeus säädellä omaa tahdonalaista tarkkaavaisuuttaan. ADHD:n esiintyvyydeksi arvioidaan lapsilla ja nuorilla 47 prosenttia ja aikuisilla 24 prosenttia väestöstä.
Onhan se sairaus tai kehity
Autismin kirjoakin toiset sanovat ominaisuudeksi. En ymmärrä, miksi se olisi pelkkä ominaisuus, kun kyseessä kuitenkin on lääketieteellinen diagnoosi, joka annetaan, mikäli oireet hankaloittavat merkittävästi arkea ja elämää.
Diagnoosi ei vielä tarkoita sairautta tai häiriötä. Diagnostiikka on ennen kaikkea tapa tilastoida erilaisia asioita. Esimerkiksi tila jossa veressä on alkoholia, mutta veren alkoholipitoisuus alle 0,2 promillea diagnoosi on Y90.0. Kuitenkaan kyseessä ei ole sairaus tai välttämättä edes elämää häiritsevä tai hankaloittava hetkellinen ominaisuus. Diagnoosit myös elävät sen muaan miten saamme eri asioista lisää tietoa ja ymmärrystä. Saamme jatkuvasti uusia diagnooseja ja samalla vanhoja poistuu luokituksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on kulttuurinen diagnoosi. Yhdysvalloissa sitä on enemmän kuin Suomessa, ja Japanissa taas selvästi vähemmän kuin Suomessa. Japanilaistaustaisilla yhdysvaltalaisilla sitä on yhtä paljon kuin muilla yhdysvaltalaisilla. Kaikkialla sitä on eniten syys-joulukuussa syntyneillä pojilla.
Eli kyseessä on kypsymättömyyden tai synnynnäisten piirteiden aikaansaama kyvyttömyys sopeutua ikätasoisiin normeihin. Entisaikaan adhd usein parani aikuisiällä kypsymisen myötä, nykyään taas aikuiset, jotka ovat lapsena selvinneet kohtuullisesti, kehittävät itselleen adhd-diagnoosin osana identiteettiään.
Miksi kukaan haluaisi adhd-diagnoosia, ellei sitä oikeasti ole? Mitä siitä hyötyy?
Loppuvuodesta syntynyt poika voitaisiin jättää luokalle ja diagnoosi paranisi sillä vai paranisiko kuitenkaan? Ei kai diagnoosia voi määritellä kypsyyden mukaan, vaan
Jos diagnoosia ei voi määritellä kypsyyden mukaan, niin miten sitten selität sen, että loppuvuodesta syntyneet saavat muita enemmän diagnooseja?
Valitettavasti en usko että suomalaisilla on kovin paljon adhd:tä. Suomessa vaan halutaan heti diagnoosi jos on hiukankaan poikkeava.
Suomessahan älypuhelimet ostetaan poikkeuksellisen aikaisin, jo ekana kouluvuonna? Syy-yhteys on siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on kulttuurinen diagnoosi. Yhdysvalloissa sitä on enemmän kuin Suomessa, ja Japanissa taas selvästi vähemmän kuin Suomessa. Japanilaistaustaisilla yhdysvaltalaisilla sitä on yhtä paljon kuin muilla yhdysvaltalaisilla. Kaikkialla sitä on eniten syys-joulukuussa syntyneillä pojilla.
Eli kyseessä on kypsymättömyyden tai synnynnäisten piirteiden aikaansaama kyvyttömyys sopeutua ikätasoisiin normeihin. Entisaikaan adhd usein parani aikuisiällä kypsymisen myötä, nykyään taas aikuiset, jotka ovat lapsena selvinneet kohtuullisesti, kehittävät itselleen adhd-diagnoosin osana identiteettiään.
Miksi kukaan haluaisi adhd-diagnoosia, ellei sitä oikeasti ole? Mitä siitä hyötyy?
Loppuvuodesta syntynyt poika voitaisiin jättää luokalle ja diagnoosi paranisi sillä vai paranisiko kuitenkaan? Ei kai diagnoosia voi määritellä kypsyyden mukaan, vaan
Lasten kohdalla arviointi aina täytyy tehdä ikätaso huomioiden. Se käytös, mikä on nelivuotiaalla normaalia, ei ole kymmenvuotiaalla enää normaalia. Varsin moni adhd-lapsi myös kasvaa ulos diagnoosistaan aikuistumisen myötä.
Adhd-lääkkeitä ajeltiin vielä muutama vuosi sitten kuin karkkia. Koululääkäreillä kiire ja vanhemmilla kiire. Lopputulos tämä. Onneksi tästä on alettu keskustella enemmän.
Vierailija kirjoitti:
ADHD on kulttuurinen diagnoosi. Yhdysvalloissa sitä on enemmän kuin Suomessa, ja Japanissa taas selvästi vähemmän kuin Suomessa. Japanilaistaustaisilla yhdysvaltalaisilla sitä on yhtä paljon kuin muilla yhdysvaltalaisilla. Kaikkialla sitä on eniten syys-joulukuussa syntyneillä pojilla.
Eli kyseessä on kypsymättömyyden tai synnynnäisten piirteiden aikaansaama kyvyttömyys sopeutua ikätasoisiin normeihin. Entisaikaan adhd usein parani aikuisiällä kypsymisen myötä, nykyään taas aikuiset, jotka ovat lapsena selvinneet kohtuullisesti, kehittävät itselleen adhd-diagnoosin osana identiteettiään.
Niin, tai ikätasoiset normit ovat vähän erilaisia eri maissa. Suomalaislapset tuijottavat puhelinta 8 tuntia päivässä. Kyllä minäkin tarvitsisin piriä moisesta jos moisen lisäksi pitäisi jaksaa vielä koulua käydä.
GOOGLAA adhd perinnöllisyys