Millaista elämä on fiksun puolison kanssa?
Tässä kesälomaa viettäessä todella hämmentyneet fiilikset. Lähennyimme kumppanin kanssa ja molemmat pystyivät antamaan itsestään rennomman puolen kun työstressi ei kiristä hermoja. Sitten toisaalta sain taas ajateltavaa.
On rasittavaa jatkuvasti vahtia toisen tekemiä päätöksiä. Esim. Olen juuri ostanut ruokakaupasta tavaraa 90 eurolla sisältäen tuhdit eväät seuraavan päivän automatkalle. Niin hän pystyy tuosta vaan unohtamaan koko eväät ja valmis menemään Heseen syömään aiheuttaen hävikkiä eväiden suhteen. Itse jos toimisin työssäni tuolla asenteella, niin saisin potkut.
Liikuntaa hän ei ole harrastanut vuoteen ja nykyään selityskin on siinä ettei kykene siihen ollessaan niin huonossa kunnossa.
Ei varmaan tarvitse listata esimerkkejä enempää kun ymmärrätte kuinka joudun liikaa holhoamaan häntä. Hän on hyvä kuuntelija ja välittää minusta, mutta mitään oikeasti syvällisiä keskusteluja en tästä saa. Enkä myöskään mitään voittajantunnetta kun osaan opastaa hänelle fiksuja ratkaisuja. Valtaosahan niistä tilanteista sisältää joko riitelyä tai joudun myymään hänelle ratkaisun joka olisi fiksummalle ihmiselle itsestäänselvä.
Kommentit (56)
En tiedä, kerron kyllä heti kun tapaan ensimmäisen fiksun naisen. Naiset on aivan liikaa tu teiden hallinnassa että ei naista voi fiksuksi valehdella
Lyhyt vastaus: Elämä fiksun miehen kanssa on helppoa.
Mieheni on hyvin älykäs monella eri tavalla (sekä loogisella, matemaattisella että myös tunneälykäs ja sosiaalisesti älykäs). Hän ennakoi ja suunnittelee asioita yhtä luontevasti kuin hengittää. Hän on omien sanojensa mukaan "laiska" ja siksi mieluiten esimerkiksi siivoaa vähän usein kuin paljon kerralla. Arjessa tämä näkyy siten, että hän ei ikinä jätä mitään lojumaan minnekään, pyyhkäisee pöydät rutiinilla kun niissä on muruja tai likaa, saattaa imuroida tänään olohuoneen ja huomenna makkarin, pyöräyttää vessanpöntössä kevyesti harjaa silloin kun siellä on vähän likaa mieluummin kuin odottaa lian kertymistä ja kunnon jynssäyksen tarvetta.
Mies inhoaa juurikin tuota mainitsemaasi ruokahävikin muodostumista, hän on koko ajan kartalla mitä kaapissa on ja mikä vanhenee ensin ja suunnittelee syömiset sen mukaan.
Hän on myös todella järkevä rahankäyttäjä. Ei pihi eikä tuhlaileva, vaan tekee hankintoja harkiten ja voi satsata rahaa laadukkaaseen tuotteeseen jos sen voi sitten olettaa kestävän vuosia. Ei kuitenkaan koskaan maksa pelkästä brändistä tai myöskään ostele turhaa krääsää.
Äitini pakkoeväitä koko lapsuuteni syöneenä, vältän niitä automatkoilla mahdollisuuksien mukaan.
Olet kaikkien kotitoimintojen johtaja, siihen hommaan lopulta väsyy.
Enemp mieleeni nousee kysymys siitä, ettäi kuka on ni-in "fiksu", että jaksaa kumppanissaan pidemmän päälle tuollaista, mitä Ap avauksessasi tuli kertoneeksi? Tasa-arvoissen kumppanin haluaisin ja toivoisin itse löytäväni, enkä niinkään "ylihuolehtivaa kanaemoa"
Sinkkumies
Kuulostaa enemmänkin siltä, että olet sosiaalisesti kyvytön ja kuvittelet, että on olemassa jokin oikea ja väärä tapa elää, ja sinä olet tietysti oikeammassa
Silloin kun itse seurustelin, käytin paljon alkoholia ja söin sokeria. Tämä siksi, että en kestänyt bessewisseröiviä, dominoivia ja aggressiivisia miehiä selvin päin. Meni aika monta vuotta tajuta, että yksin eläessäni en koe myöskään mitään tarvetta käyttää alkoa. Jotkut ylensyövät tätä varten, säädelläkseen psykologisesti väkivaltaisen miehen aiheuttamaa jatkuvaa pahaa oloa. Liikuntakin on hyvin maskuliininen harrastus, naisille on tyypillisempää jo hormonitoimintansa vuoksi levätä ja pysyä kotosalla
Näin nopeana anekdoottina, ruokahävikistä valittaminen on niin köyhälistötouhua, kuin olla ja voi. Kukaan vähänkään varakkaampi ei välitä siitä, jos joku menee pilalle, ja ruokaa voidaan myös pakastaa. Tuo on peruja jostain "lautanen syödään tyhjäksi" pelto-orja-ajoilta, hävettäisi päteä tuollaisella herran vuonna 2024
Toivon teille EROA, ja naiselle ansaitsemaansa joustavaa, ihanaa ja rakastavaa puolisoa. Hyvää kesää
Mielestäni ap on typerä ja joustamaton. Eväät voi syödä myöhemminkin. Ja älykäs ostaisi alunperin eväitä, jotka säilyvät automatkan ajan ja tarvittaessa muutaman päivän. Eipä olisi ollut meidän perheessä mikään ongelma vaihtaa suunnitelmaa ja pysähtyä syömään.
Esim. viimesimmällä lomaretkellä meillä oli eväänä pillimehua, suolakeksejä ja banaania. Hyvin olisivat säilyneet muutaman päivän.
Vierailija kirjoitti:
Olipas tuo unohdan eväät -kohta outo. Kyllä jokainen normaali ihminen unohtelee välillä asioita. Ja olisiko teidän sitten pitänyt olla syömättä? Eri asia, että unohtiko tahallaan. Tuskin.
Eväiden unohtaminen ei kyllä korreloi fiksuuden tai tyhmyyden kanssa mitenkään.
Kyllä se korreloi voimakkaastikin sillä tuo ei ollut mikään yksittäinen unohdus. Hän on ihan arjessa valmis jatkuvasti tekemään hankintoja joissa voisi hetken pysähtyä miettimään oliko tämä jo hoidossa, että onko välttämätöntä edes hankkia.
Meillä tulee arjessa autolla ajoa paljon ja siinäkin saa ihan koko ajan muistuttaa asiointien ketjutuksen tärkeydestä. Että hoida samalla reissulla muitakin asioita jottei huomenna tarvitse taas ajaa 10 km per suunta. Ja joudun todella siis myymään nämä ajatukset.
Et saa holhota aikuista ihmistä, hän on aikuinen ihminen. Et voi päättää toisen puolesta mitä syö, paitsi oman ruokavaliosi - kysyitkö etukäteen eväistä häneltäkin, vai itse päätit vaan hänen puolesta kaiken. Toinen ehkä haluaa sitä pikaruokaa lomalla usein tai jotain. Jos hänen liikunta ei miellytä, eroa ja kumpikin saa rauhan elämäänsä.
Lopeta riitely ja väkisin omien ratkaisujesi tyrkytys, myyminen. Myy firmassasi tuotteita. Anna hänen elää omaa elämäänsä ja etsiä omat ratkaisunsa, vaikka se olisi sinusta väärä ratkaisu. Teistä ei tule kaksosia koskaan tai yhteenkasvaneita. Jo nyt on eroja huomattavissa. Hän tekee oikein siivotessaan vähän kerrallaan. Miksi olette yhdessä edes.
Jos toinen ei miellytä, älä arvostele koko ajan, katso mitä itse teet. Ero olisi kumppanillesi helpotus ehkä.
No mies vissiin halusi päättää itse syömisensä, eikä halunnut ap:n vääntämiä eväsleipiä😅 Kyllä välillä hesemättö ja varsinkin matkalla on ihan jees.
t. Juuri viikon matkalta kotiutunut ja syötiin lounasravintoissa joka päivä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipas tuo unohdan eväät -kohta outo. Kyllä jokainen normaali ihminen unohtelee välillä asioita. Ja olisiko teidän sitten pitänyt olla syömättä? Eri asia, että unohtiko tahallaan. Tuskin.
Eväiden unohtaminen ei kyllä korreloi fiksuuden tai tyhmyyden kanssa mitenkään.Kyllä se korreloi voimakkaastikin sillä tuo ei ollut mikään yksittäinen unohdus. Hän on ihan arjessa valmis jatkuvasti tekemään hankintoja joissa voisi hetken pysähtyä miettimään oliko tämä jo hoidossa, että onko välttämätöntä edes hankkia.
Meillä tulee arjessa autolla ajoa paljon ja siinäkin saa ihan koko ajan muistuttaa asiointien ketjutuksen tärkeydestä. Että hoida samalla reissulla muitakin asioita jottei huomenna tarvitse taas ajaa 10 km per suunta. Ja joudun todella siis myymään nämä ajatukset.
Kaikki eivät koskaan kehity autistiksi, ja autistina sinun tulisi keskittyä siihen työhösi eikä kumppanisi kiusaamiseen. Jos et arvosta hänen tapojaan, vaihda kumppania. Ai hän antaa sinulle auliisti seksiä etkä saisi muita? Yllätyyyyys. Mene terapiaan ja ala meditoimaan, et voi alkaa pahoinpitelemään ja kiusaamaan kumppaniasi siksi, että hän ei ole autisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipas tuo unohdan eväät -kohta outo. Kyllä jokainen normaali ihminen unohtelee välillä asioita. Ja olisiko teidän sitten pitänyt olla syömättä? Eri asia, että unohtiko tahallaan. Tuskin.
Eväiden unohtaminen ei kyllä korreloi fiksuuden tai tyhmyyden kanssa mitenkään.Kyllä se korreloi voimakkaastikin sillä tuo ei ollut mikään yksittäinen unohdus. Hän on ihan arjessa valmis jatkuvasti tekemään hankintoja joissa voisi hetken pysähtyä miettimään oliko tämä jo hoidossa, että onko välttämätöntä edes hankkia.
Meillä tulee arjessa autolla ajoa paljon ja siinäkin saa ihan koko ajan muistuttaa asiointien ketjutuksen tärkeydestä. Että hoida samalla reissulla muitakin asioita jottei huomenna tarvitse taas ajaa 10 km per suunta. Ja joudun todella siis myymään nämä ajatukset.
Haluaa varmaan päästä nalkuttajasta hetkeksi eroon ja tekee siksi monta eri reissua. Älykäs mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipas tuo unohdan eväät -kohta outo. Kyllä jokainen normaali ihminen unohtelee välillä asioita. Ja olisiko teidän sitten pitänyt olla syömättä? Eri asia, että unohtiko tahallaan. Tuskin.
Eväiden unohtaminen ei kyllä korreloi fiksuuden tai tyhmyyden kanssa mitenkään.Kyllä se korreloi voimakkaastikin sillä tuo ei ollut mikään yksittäinen unohdus. Hän on ihan arjessa valmis jatkuvasti tekemään hankintoja joissa voisi hetken pysähtyä miettimään oliko tämä jo hoidossa, että onko välttämätöntä edes hankkia.
Meillä tulee arjessa autolla ajoa paljon ja siinäkin saa ihan koko ajan muistuttaa asiointien ketjutuksen tärkeydestä. Että hoida samalla reissulla muitakin asioita jottei huomenna tarvitse taas ajaa 10 km per suunta. Ja joudun todella siis myymään nämä ajatukset.
Oletko miettinyt, että miehesi voi nimenomaan kapinoida sun holhoamista ja tehdä tahallaan noita asioita? Älä ole pirttihirmu. Ei se tee hyvää sinulle, ei hänelle eikä teille.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt vastaus: Elämä fiksun miehen kanssa on helppoa.
Mieheni on hyvin älykäs monella eri tavalla (sekä loogisella, matemaattisella että myös tunneälykäs ja sosiaalisesti älykäs). Hän ennakoi ja suunnittelee asioita yhtä luontevasti kuin hengittää. Hän on omien sanojensa mukaan "laiska" ja siksi mieluiten esimerkiksi siivoaa vähän usein kuin paljon kerralla. Arjessa tämä näkyy siten, että hän ei ikinä jätä mitään lojumaan minnekään, pyyhkäisee pöydät rutiinilla kun niissä on muruja tai likaa, saattaa imuroida tänään olohuoneen ja huomenna makkarin, pyöräyttää vessanpöntössä kevyesti harjaa silloin kun siellä on vähän likaa mieluummin kuin odottaa lian kertymistä ja kunnon jynssäyksen tarvetta.
Mies inhoaa juurikin tuota mainitsemaasi ruokahävikin muodostumista, hän on koko ajan kartalla mitä kaapissa on ja mikä vanhenee ensin ja suunnittelee syömiset sen mukaan.
Hän on myös todella jär
Jos on fiksu ei imuroi vähän väliä vaan laittaa robotin imuroimaan, ja kerran viikossa ottaa muut tasot.
Olen järkyttynyt näistä viesteistä.
Mulle Ap:n elämä arki olisi painajaismaista enkä suoraan sanottuna kykenisi enää sopeutumaan tuollaiseen kun olen kokenut mitä elämä on toimintakykyisen, ennakoivan ja vastuuta ottavan, fiksun miehen kanssa. Mutta ketju täyttyy viesteistä joissa miehen kyvyttömyys on AP:n vika ja AP on kohtuuton "nalkuttaja" kun toivoisi miehen kykenevän ihan tavallisen aikuisen ihmisen käytökseen. Nyt ei tosiaan vaadita kuuta taivaalta tai mitään neuroottisten sääntöjen noudattamista, vaan ihan arjen perusasioita.
- 3, se jonka elämä fiksun miehen kanssa on helppoa ja stressitöntä
Olen fiksu ja voin vakuuttaa, että elämä kanssani on vaikeaa.
Tiedän aina paremmin miten asiat kannattaa tehdä. Jos teet pienenkin virheen päättelyssä ja päädyt tunnepohjaiseen tai epäloogiseen ratkaisuun, puutun asiaan. En hyväksy tunteilua päätöksenteossa.
Joudut perustelemaan kaikki päätöksesi rationaalisesti ja hyväksyn ne ainoastaan jos perustelu on aukoton.
Olen lukenut kaiken ja olen kaikkien alojen asiantuntija, joten kanssani on hyvin rasittavaa lakkaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt vastaus: Elämä fiksun miehen kanssa on helppoa.
Mieheni on hyvin älykäs monella eri tavalla (sekä loogisella, matemaattisella että myös tunneälykäs ja sosiaalisesti älykäs). Hän ennakoi ja suunnittelee asioita yhtä luontevasti kuin hengittää. Hän on omien sanojensa mukaan "laiska" ja siksi mieluiten esimerkiksi siivoaa vähän usein kuin paljon kerralla. Arjessa tämä näkyy siten, että hän ei ikinä jätä mitään lojumaan minnekään, pyyhkäisee pöydät rutiinilla kun niissä on muruja tai likaa, saattaa imuroida tänään olohuoneen ja huomenna makkarin, pyöräyttää vessanpöntössä kevyesti harjaa silloin kun siellä on vähän likaa mieluummin kuin odottaa lian kertymistä ja kunnon jynssäyksen tarvetta.
Mies inhoaa juurikin tuota mainitsemaasi ruokahävikin muodostumista, hän on koko ajan kartalla mitä kaapissa on ja mikä vanhenee ensin ja suunnittelee syömiset sen mukaan.
Hän on myös todella jär
Juuri tällainen mies minulla oli, kunnes sairastui muistisairauteen. Nyt hän on hoitokodissa ja hoitajat sanovat, että meistä heijastuu syvä Rakkaus ja toisen kunnioitus.
Eiköhän kaikki pahaa oloa täynnä olleet päässeet nyt riittävästi purkamaan sitä pahaa oloaan ja projisoimaan omaa elämäänsä.
Sellaisen huomion vaan kerron niille ketkä eivät ymmärrä. Suomessa on maailman heikoimpia ostovoimia keskimääräiseen tulotasoon nähden ja about maailman kallein ruoan hintataso. Ja ruoka ja bensa niitä yhtiä harvoja kulutuskohteita joita järkevöittämällä mahdollista ostaa muutakin kuin vain niitä.
Olipas tuo unohdan eväät -kohta outo. Kyllä jokainen normaali ihminen unohtelee välillä asioita. Ja olisiko teidän sitten pitänyt olla syömättä? Eri asia, että unohtiko tahallaan. Tuskin.
Eväiden unohtaminen ei kyllä korreloi fiksuuden tai tyhmyyden kanssa mitenkään.