Kannattaa tehdä lapset nuorena, sitten kun olette itse isovanhempia niin jaksatte hoitaa lastenlapsia
Olen itse kuten puolisonikin ns. iltatähtiä. Nyt alle kolmekymppisenä menojalka vipottaa mutta vanhat isovanhemmat eivät jaksa hoitaa lapsiamme! Ärsyttävää.
Kommentit (57)
Ap:n oma ongelma jos näin pääsi käymään. Mulla on muuta tekemistä kuin paska-automaattien huoltaminen.
No miksi teit lapset niin nuorena että sun menojalka vielä vipattaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän ei pidä paikkaansa. Äitini sai lapset nuorena (ja hoidatti ne isoäideillä) mutta ei itse viitsinyt vuorostaan omia lastenlapsiaan hoitaa.
Ai sinäkin olet oppinut tämän mantran.
Ei tarvinnut oppia. Miten sinä olet oman leiviskäsi hoitanut?
Vierailija kirjoitti:
Se on teidän oma hokemanne ja kuvitelma ne, että isovanhemmat MENETTÄVÄT PALJON, jos eivät hoida lapsenlapsiaan.
Kerron salaisuuden: ei he mitään menetä.
Te vain itse menetätte ilmaisen lapsenpiian.
Ne lapsenlapset - teidän lapsenne - on nykyään niin omassa maailmassaan eläviä, ettei heillä isovanhemmille en ole yhtään mitään annettavaa muuta kuin rahapyyntöjä. Ne "hyvät välit" isovanhempiin on sitä, että isovanhemmat antaa heille rahaa. Muuten ne ei kiinnosta.
Tuttunikin hoiti kahta lapsenlastaan enemmän kuin kukaan tuntemani mummo, ja mitähän iloa siitäkin hänelle koitui. Ei kissan viulua. Koskaan eivät käy mummoa edes katsomassa. Vain aina jonkun merkkipäivänsä alla muistuttavat olemassaolostaan. Mummon merkkipäivät ei kiinnosta tippaakaan.
Tämä on niin täyttä paskaa. Pienet lapset eivät voi valita kuka heitä hoitaa, ja monet mummot ovat niin huonoja kasvattajia ettei niille voi antaa lastenlapsia hoitoon. Kasvettuaan lastenlapset ovat sitten saaneet tarpeekseen niistä hirviöistä joiden arvomaailma on peräisin jostain 50-luvun pulavuosilta. Ei mitään syytä olla kiitollisuudenvelassa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n oma ongelma jos näin pääsi käymään. Mulla on muuta tekemistä kuin paska-automaattien huoltaminen.
Lastenlapsesi ovat siis paska-automaatteja. Mikä itse olet? Kohta makaat hoitolaitoksessa samanlaiset vaipat jalassa eikä kukaan käy niitä vaihtamassa.
Eläkeikäni on 68 vuotta, joten ei ehdi hoitaa lapsenlapsia eikä omia vanhempiakaan.
Eivät isovanhemmat ole mikään päivähoitopaikka, jos eivät halua/jaksa olla. Lapsenne eivät ole heidän vastuullaan.
Mä sain lapseni 37-vuotiaana, joten ehdin mennä nuorempana ja jaksan hoitaa lapseni ihan itse <3
Minulla on yksi lapsenlapsi, olen 55 vuotias ja yhä töissä tiiviisti. Olen ihan poikki iltaisin ja viikonloppuisin, haluaisin vain levätä. Yritän jaksaa muutaman tunnin per viikko hoitaa häntä, käydään leikkipuistossa yms. Yhden yön silloin tällöin hoidan myös. Teen sitä ihan mielelläni, mutta jaksaminen on tosi tiukalla, jos ei saa lepoa missään. Olen huomannut, että tarvitsen näin vanhemmiten toipumiseen työstä paljon enemmän aikaa.
Oma äitini hoiti lapsiani todella paljon ja haluaisin kovasti olla yhtä hyvä, mutta en vain meinaa jaksaa...
Sain eka pojan 18v, toisen 38v , sanoin vitsillä kun ei tule lapsenlapsia niin teinkin itse vauvva. Ovat nyt 46v ja 25v . En ole mummo vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän ei pidä paikkaansa. Äitini sai lapset nuorena (ja hoidatti ne isoäideillä) mutta ei itse viitsinyt vuorostaan omia lastenlapsiaan hoitaa.
Melko harva äiti hoitaa tänä päivänä lapsensa, eikä tarvitsekkaan, sillä jokaisella lapsella kun subjektiivinen kunnallinen päivähoito-oikeus 9h/pv, lisäksi alakouluiläisillä iltapäiväkerhot ja jommalla kummalla vanhemmalla oikeus jäädä pois hoitamaan sairasta lastaan täydellä palkalla. Äitiysloma 10kk ja jompi kumpi vanhempi voi veronmaksajien tukemana hoitaa lastaan, kunnes täyttää 3v.
Ja tämä kaikki ovat tulleet asteittain voimaan v. 1984-2000.
En ymmärrä, miksi jotkut haikailevat entisajan perään. Ihanko oikeasti olisit valmis luopumaan näistä saavutetuista eduista ja palaamaan entisaikaan, kun lapsen vanhemmat tarvittiin tuottavaan työhön ja vähemmän työkykyiset, kuten isovanhemmat ja 15v kotiapulaiset hoitivat lapsia. Ennen muuta vaihtoehtoa ei vain ollut, kun äitiysloma 1-3kk.
Vierailija kirjoitti:
Eläkeikäni on 68 vuotta, joten ei ehdi hoitaa lapsenlapsia eikä omia vanhempiakaan.
Mä kyllä hakisin väsymyksen takia saikkua tai ottaisin vaikka palkattomia päiviä jos tilanne olisi tuo, että ei muuta jaksa kuin töissä käydä. En vaan totesi, että käyn töissä joten en tee muuta.
Miten paljon lapsiperheen tarvitsisivat hoitoapua ja tukea, jotta se olisi riittävää ja kylliksi ja olisivat tyytyväisiä, vaikka olisi kysymyksessä terveet vanhemmat ja lapsi?
Ja sitten on omaishoitajia, jotka hoitavat vammaista/sairasta lastaan, puolisoa tai läheistään 24/7 365 päivää vuodessa, ilman ainuttakaan vapaapäivää tai kenenkään apua.
Elämä ei ole oikeudenmukaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkeikäni on 68 vuotta, joten ei ehdi hoitaa lapsenlapsia eikä omia vanhempiakaan.
Mä kyllä hakisin väsymyksen takia saikkua tai ottaisin vaikka palkattomia päiviä jos tilanne olisi tuo, että ei muuta jaksa kuin töissä käydä. En vaan totesi, että käyn töissä joten en tee muuta.
Ei niitä saikkuja niin vaan saa enää nykyään. Työikäisiä on liian vähän suhteessa vanhuksiin.
Niin teinkin mutta omat lapset eivät tunnu suureksi harmikseni pitävän kiirettä.
Ei kannata tehdä lapsia ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkeikäni on 68 vuotta, joten ei ehdi hoitaa lapsenlapsia eikä omia vanhempiakaan.
Mä kyllä hakisin väsymyksen takia saikkua tai ottaisin vaikka palkattomia päiviä jos tilanne olisi tuo, että ei muuta jaksa kuin töissä käydä. En vaan totesi, että käyn töissä joten en tee muuta.
Mutta koska olet elämäntapatyötön, niin et tule koskaan joutumaan siihen tilanteeseen, että pitäisi ottaa palkattomia päiviä tai saikuttaa valheellisin perustein. Mutta elämäntapatyöttömältä tuollainen ehdotus tulee toki aivan luonnollisesti, ilman mitään ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän ei pidä paikkaansa. Äitini sai lapset nuorena (ja hoidatti ne isoäideillä) mutta ei itse viitsinyt vuorostaan omia lastenlapsiaan hoitaa.
Melko harva äiti hoitaa tänä päivänä lapsensa, eikä tarvitsekkaan, sillä jokaisella lapsella kun subjektiivinen kunnallinen päivähoito-oikeus 9h/pv, lisäksi alakouluiläisillä iltapäiväkerhot ja jommalla kummalla vanhemmalla oikeus jäädä pois hoitamaan sairasta lastaan täydellä palkalla. Äitiysloma 10kk ja jompi kumpi vanhempi voi veronmaksajien tukemana hoitaa lastaan, kunnes täyttää 3v.
Ja tämä kaikki ovat tulleet asteittain voimaan v. 1984-2000.
En ymmärrä, miksi jotkut haikailevat entisajan perään. Ihanko oikeasti olisit valmis luopumaan näistä saavutetuista eduista ja palaamaan entisaikaan, kun lapsen vanhemmat tarvittiin tuottavaan työhön ja vähemmän työkykyiset, kuten isovanhemmat ja
Tämä, koskaan ennen vanhemmilla ei ole ollut niin hyvin ja niin paljon yhteiskunnalta tukea lastenhoitoon kuin nyt. Paitsi rahallisten tukien osalta 1980-1990 luvun taitteessa oli huppuvuodet, jos onnistuit juuri silloin saamaan lapsesi. Jopa lomilla ja itse sairaana saa nykyään viedä lapset päiväkotiin tai isosisaruksen vauvan syntyessä. 1980-1990 luvuilla tämä ei ollut mitenkään mahdollista.
Jos joku väittää, että kotiin sai ennen kodinhoitajan sormia napsauttamalla niin siihen tarvittiin silloinkin erityiset sosiaaliset perusteet. Se ei ollut mahdollista kahdelle keskituloiselle terveelle työssäkäyvälle vanhemmalle, Kuusipäiväiset työviikotkin oli 60-luvun lopulle asti. Lastenseimet oli vain köyhemmille. Muut hoidatti lapsia vaikka kuinka epäilyttävissä olosuhteissa, kun vaihtoehtoja ei ollut ja töissä oli käytävä. Kuukauden ikäinen pikkuvauva kärrättiin kenelle lie hoitoon. Jos halusit jäädä vauvan kanssa kotiin, niin asumismuoto olisi ollut joku ulkohuussillinen puutaloröttelö yksiö, koska yhden tulot ei parempaan olisi riittäneet. Jos nyt sellaistakaan olisi saanut, kun kaupungeissa oli kova asuntopula. Eri asia tietysti, jos asui maaseudulla tai muussa tuppukylässä. Mutta työt oli kaupungeissa.
En aio hoitaa. On muuta tekemistä.