Äitini syyllistää
Naurettavaa puhua ääneen 50v tällaista mutta kyllä hänen sanansa satuttavat. Minulla on helppo elämä ja muistuttaa siitä usein. Ei ole lapsia, ei tarvitse raataa vkonloppuisin. Ei tarvitse pestä mattoja, ei tarvitse kerätä marjoja. Ei ole juoppoa miestä.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Paha äiti/paha anoppi. Varmat aiheet, sivun mainostajat tykkää käyntikerroista kuten joku jo totesikin.
Moititko tyttäriäsi ja miniöitäsi siitä miten he tekevät asiat väärin ja ovat muutenkin ihan vääränlaisia. Kerrot non stoppina elämäsi katkeruuden yhä uudelleen ja uudelleen... Kukaan ei enää jaksa niitä kuunnella. Paljon itse tehtyjä vääriä valintoja, joista syytät muita.
Jos olet tuollainen, niin miksi ihmettelet muiden kärsivän seurassasi.
Jos taas et ole tuollainen, niin ole myötätuntoinen niitä kohtaan, johka joutuvat olemaan tuon simputuksen kohteena.
Äidilläsi on siis pakkomielle marjojen ja sienien poimimiseen. Hän kokee, että sinun elämäsi on helppoa, kun sinulla ei ole samanlaista pakkomiellettä.
Se on loukkaavaa, kun sanotaan elämää helpoksi vain sillä perusteella, että joku yksittäinen asia on helpompi kuin sanojalla itsellään.
Olen kuullut, että jotkut äidit/anopit haluaisivat, että tyttärillä ja miniöillä olisi elämässään samat haasteet kuin tällä äidillä/anopilla itsellään on ollut. He eivät ymmärrä, että tämän päivän nuorilla naisilla on elämässään sellaisia haasteita, joita heidän nuoruudessaan ei ollut.
Itseäni taas nuorten naisten äitinä toivoisin, että tyttäreni pääsisivät helpommalla kuin minä. Heillä on erilaiset haasteet kuin minulla aikanaan, joten vaikea on verrata, kumpi on helpompaa.
Kuitenkin tuntuu että aloittajan äiti on etsinyt myönteisiä asioita tyttärelleen jos näkee tämän ahdistuksen yksinolostaan.
Äitini oli 10 lapsen äiti, ankeissa maalaisoloissa, isä kyllä täysin raitis.
Kyllä hän meitä kannusti toisenlaiseen elämään vaikka ei koskaan valittanut omastaan ja ehdottomasti lapsillle hyvä.
Sisaristani 2 sinkkuja, kolmas lapseton. Itse valitsin toisin, toinen sinkkusisareni oli vähän katkera yksinäisyydestään, toinen taas eli täysillä oman näköistään elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha äiti/paha anoppi. Varmat aiheet, sivun mainostajat tykkää käyntikerroista kuten joku jo totesikin.
Moititko tyttäriäsi ja miniöitäsi siitä miten he tekevät asiat väärin ja ovat muutenkin ihan vääränlaisia. Kerrot non stoppina elämäsi katkeruuden yhä uudelleen ja uudelleen... Kukaan ei enää jaksa niitä kuunnella. Paljon itse tehtyjä vääriä valintoja, joista syytät muita.
Jos olet tuollainen, niin miksi ihmettelet muiden kärsivän seurassasi.
Jos taas et ole tuollainen, niin ole myötätuntoinen niitä kohtaan, johka joutuvat olemaan tuon simputuksen kohteena.
Miksi minulle nalkutat? Itse en ainakaan tänne kirjoittaisi asioistani jotka olisivat minulle kipeitä. On itsekritiikkiäkin sen verran että kaikissa ihmissuhteissa on kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha äiti/paha anoppi. Varmat aiheet, sivun mainostajat tykkää käyntikerroista kuten joku jo totesikin.
Moititko tyttäriäsi ja miniöitäsi siitä miten he tekevät asiat väärin ja ovat muutenkin ihan vääränlaisia. Kerrot non stoppina elämäsi katkeruuden yhä uudelleen ja uudelleen... Kukaan ei enää jaksa niitä kuunnella. Paljon itse tehtyjä vääriä valintoja, joista syytät muita.
Jos olet tuollainen, niin miksi ihmettelet muiden kärsivän seurassasi.
Jos taas et ole tuollainen, niin ole myötätuntoinen niitä kohtaan, johka joutuvat olemaan tuon simputuksen kohteena.
Miksi minulle nalkutat? Itse en ainakaan tänne kirjoittaisi asioistani jotka olisivat minulle kipeitä. On itsekritiikkiäkin sen verran että kaikissa ihmissuhteissa on ka
Moitit sen sijaan heitä, jotka kirjoittavat vaikeuksistaan. Kukaan ei halua olla jonkun ikuisena sylkykuppina, johon oksennetaan omia vääriä valintoja yhä uudelleen ja uudelleen. 😑
Näitä katkeria äityleitä riittää.
Jos olet töissä, sano, että teet työt arkipäivinä ja muistuta siitä jos ei ole edes mahdollista tehdä töitä viikonloppuisin.
Kysy eikö ole hyvä jos pärjään itsenäisesti taloudellisesti, vai haluatko, että minulla menisi huonommin. Haluatko omalle tyttärellisi huonompaa elämää? Mitä oikein haluat sitten?
Marjat on taas pikku juttu riidan aiheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut, että jotkut äidit/anopit haluaisivat, että tyttärillä ja miniöillä olisi elämässään samat haasteet kuin tällä äidillä/anopilla itsellään on ollut. He eivät ymmärrä, että tämän päivän nuorilla naisilla on elämässään sellaisia haasteita, joita heidän nuoruudessaan ei ollut.
Itseäni taas nuorten naisten äitinä toivoisin, että tyttäreni pääsisivät helpommalla kuin minä. Heillä on erilaiset haasteet kuin minulla aikanaan, joten vaikea on verrata, kumpi on helpompaa.
Näinhän sitä kuvittelisi, että vanhemmat haluaisivat omille lapsilleen paremman elämän eikä samalla mitalla vaikeuksia niskaan.
Eikö ap:n äidin pitäisi olla iloinen tyttärensä puolesta? Vai lastenlapsiako hän vaatii? Huomiota omalle marttyyriudelleen
Olen vanhempi kuin ap mutta kieltäydyn syyllistymästä siitä ennen pakasta mansikoita. Entinen anoppi, maatalon emäntä, arvosteli ihan tarpeeksi kun minulla oli vain kaksi lasta eikä yhtään lehmää, jolloin minulla riitti aikaa lapsilleni. Yliopistokoulutuksestanikin hän oli katkera, ja kupunkilaisuudestani. Että helppohan minun oli. En ollut edes sotaa kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommaa se oma spuge.
:-)
Oma kotipultsari tuntuu olevan monien sinkkuneitojen valinta poistamaan yksinöisyyttä ja rakkauden nälkää.
On joku jolle motkottaa ja syyttää sitten vanhempana pieleen menneestä elämästä.
Kotispurgu tai himanarsisti on aina varma valinta parisuteessa.
Entinen työkaveri sanoi, että parisuhde v um aisen ihmisen kanssa on turvallista.
Tietää jo etukäteen kuinka toinen tulee käytäytymään, eikä tarvitse yllättyä mistään.
kotispuge ja himanarsisti :D
Voi muuten saada myös molemmat, kaksi yhden hinnalla ihan samassa paketissa!
Olen luultavasti samaa ikäluokkaa kuin äitisi, ap. Kun me olimme nuoria, oli moraalikäsitys ja kulttuuri erilainen kuin nykyään. Varsinkin, jos ei lähtenyt opiskelemaan, odotettiin ilman muuta, että nainen avioituu kohtalaisen nuorena. Aina sitä valinnanvaraakaan ei paljon ollut. Fyysistä työtä arvostettiin, mutta ei juuri henkistä. Minä olen tehnyt saman ratkaisun kuin ap eli en ole koskaan perustanut perhettä. Ja olin pitkälle koulutettu henkisen työn tekijä, jolla oli aika pitkät lomat. Sain kuulla kettuilua oman ikäisiltä läheisiltä, että työni on muka pelkkää lepäilyä. Ei se sitä ollut, mutta selitä nyt jollekin jääräpäämiehelle. Tulee mieleen armaan äitini toteamus, kun olin nuori: Ei se miesparka nälkään kuole, mutta se henkinen julmuus. En tunnista henkistä julmuutta itsessäni, mutta en koskaan sitoutunut mieheenkään.